Viimeisimmät julkaisut

Oppimisen ja yhdessä tekemisen lähteellä

Launeen monitoimitalo Lähde on alueensa yhteisöllinen keskus. Saman katon alle mahtuu laaja kirjo käyttäjiä eri vuorokaudenaikoina.

Lähteen keskusaulan katossa ja seinällä on taiteilija Tülay Schakirin taideteos. Lahden kaupunki on hankkinut sen prosenttiperiaatteella Taiteen edistämiskeskuksen avustuksen turvin. ”Pisaran liike vedessä” linkittyy aiheellaan myös rakennuksen nimeen ja alueen historiaan.

Lahden eteläpuolisella alueella sijaitseva Launeen kaupunginosa tunnetaan lähteestään, jonka paikalle rakennettiin yli sata vuotta sitten kaupungin ensimmäinen vedenottamo. 

Lähteeksi on nimetty myös alueen uusi monitoimitalo, joka avasi ovensa käyttäjilleen vuoden 2020 elokuussa. Monitoimitalo korvaa alueen kaksi vanhaa koulua, päiväkodin ja nuorisotilan. Uusien tilojen käyttäjinä on yli tuhat lasta ja nuorta.

Kaksikerroksisessa rakennuksessa toimivat 100-paikkainen päiväkoti, esikoulu sekä perusopetuksen luokat 1–9. Saman katon alle on sijoitettu myös nuorisotilat, hammashoitola, kouluterveydenhuolto, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut ja koulun kirjasto-mediateekki. 

Rakennuksessa on tuulettuva alapohja, betoni­runko ja puurakenteinen vesikatto. Julkisivut on tehty muuraamalla. Lähteessä on 100-paikkainen päiväkoti, esikoulu sekä perusopetuksen luokat 1–9. Saman katon alle on sijoitettu myös nuorisotilat, hammashoitola, kouluterveydenhuolto, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut ja koulun kirjasto-mediateekki.

Monitoimitalon Lähde-hallissa on 300 neliötä liikuntatilaa, ja lisäksi monitoimitalosta on käyntiyhteys viereiseen 660-neliöiseen Laune-halliin. Molemmista halleista löytyy tilaisuuksien järjestämiseen tarvittava esitystekniikka. Kokonaispinta-alaltaan noin 10 400 neliön suuruisen monitoimitalon hinnaksi tuli 26 miljoonaa euroa.

– Tämä oli odotettu hanke, jolla on ollut iso tilaus kaupunginosassa. Alueella on paljon lapsia, ja aiempi koulu toimi pitkään väistötiloissa, Lahden Tilakeskuksen projekti­päällikkö Tomi Tenhunen kertoo. 

Lähde toimii paitsi opetustilana myös alueensa yhteisöllisenä harrastus- ja kulttuuri­keskuksena. Rakennuksessa on yhteiskäyttöön ja kansalaistoimintaan soveltuvia avoimia tiloja. Nuorisotila on nuorten käytössä välitunneilla ja vapaa-ajalla, kädentaito­tilat ja liikuntahalli taas palvelevat kerho- ja seuratoimintaa. Muunneltavat tilat sopivat monenlaiseen tiimityöskentelyyn.

Uuden monitoimitalon Lähde-hallissa on 300 neliötä liikuntatilaa, ja lisäksi monitoimitalosta on käyntiyhteys viereiseen 660-neliöiseen Laune-halliin.

Tenhusen mukaan rakennukselle tavoitellaan monitoimitalona mahdollisimman korkeaa käyttöastetta. Lahdessa vastaavia tiloja on jo eri puolilla kaupunkia, ja uusia on rakenteilla.

– Monitoimitiloista on täällä saatu hyvää kokemusta. Koulurakennuksilla on paljon kysyntää iltakäyttöön, ja kun vanhat koulut ovat tulleet elinkaarensa loppuun, uusissa hankkeissa on painotettu tätä suuntausta. 

Tavoitteena terveellinen rakennus

Launeen lähihistoria noudattaa lukuisissa suomalaiskunnissa tutuksi tullutta kaavaa: koulun sisäilmaongelmat, toistuvat remontit, väännöt palveluverkosta, henkilöstön sairas­lomat, oppilaiden lakko ja koulunkäynti väistötiloissa. 

Vuonna 2015 tämä tie oli katsottu loppuun, kun kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden monitoimitalon rakentamisesta.

– Isona plussana oli, että suunnittelulle otettiin vuosi lisäaikaa. Rauhassa suunniteltiin ja rauhassa rakennettiin, koulun rehtori Esko Taipale toteaa.

Koska tilojen käyttäjäkunta tulee useasta eri yksiköstä, oli lähdettävä miettimään myös toimintakulttuuria ja henkilöstön yhteenpelaamista. 

Sisäilman laadun varmistamiseksi Lähteeseen on rakennettu kaksi rinnakkaista ilmanvaihtojärjestelmää. Suurempitehoinen perusilmanvaihto on käytössä päivisin, ja käyttöaikojen ulkopuolella päällä on rinnakkainen, pienemmälle ilmamäärälle mitoitettu järjestelmä.

– Suunnittelu lähti siitä, millaiseksi uuden talon toiminta haluttiin. Myös esimerkiksi oppilaiden vanhempia kuultiin matkan varrella, Taipale sanoo.

Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimi Sweco, ja kokonaissuunnittelusta vastasi arkkitehti SAFA Tomi Perko Arkkitehtitoimisto Perko Oy:stä. Rakennustöiden kokonaisurakan kilpailutuksen voitti Skanska Talonrakennus Oy.

Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2018, ja uusi monitoimitalo valmistui aikataulun mukaisesti vuoden 2020 toukokuussa. 

– Tilaajan kanssa yhteistyö oli hyvää ja saumatonta, sillä molemmilla oli yhteinen tavoite saada terveellinen ja turvallinen rakennus, Skanskan työpäällikkö Marko Kurvinen sanoo.

Vanha koulurakennus oli purettu jo aikaisemmin, ja työt käynnistyivät paalutuksilla ja perustusten teolla. Rakennus jaettiin kuuteen eri lohkoon, ja runkoa nostettiin lohkottain vesikattovaiheeseen. Näin kukin lohko saatiin rakentamisen aikana sääsuojattua, ja työt etenivät tehokkaasti.

Rakennuspaikka sijaitsee rinnetontilla lähellä vilkkaita liikenneväyliä. Kurvisen mukaan paikka ei silti ollut erityisen haasteellinen.

– Tontilla oli hyvin tilaa ja riittävät väylät liikkumiseen, ja työmaajärjestelyt saatiin helposti tehtyä.

Rakennuksessa on tuulettuva alapohja, betoni­runko ja puurakenteinen vesikatto. Julkisivut on tehty muuraamalla.

Kosteudenhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota koko rakentamisen ajan, ja työmaalla kävi säännöllisesti ulkopuolinen kosteudenhallintakoordinaattori. Sisätiloissa ei ole käytetty liimattavia pintamateriaaleja.

Julkisivun maanläheinen värimaailma jatkuu rakennuksen sisäpuolella. Puun ja lasipintojen lisäksi näkyvillä on myös betonisia seinäpintoja.

Erikoisuutena rinnakkainen ilmanvaihto 

Sisäilman laadun varmistamiseksi Launeen monitoimitaloon on rakennettu kaksi rinnakkaista ilmanvaihtojärjestelmää. Suurempitehoinen perusilmanvaihto on käytössä päivisin, ja käyttöaikojen ulkopuolella päällä on rinnakkainen, pienemmälle ilmamäärälle mitoitettu järjestelmä.

Ratkaisulla haetaan paitsi energiansäästöä myös tasaista huoneilman laatua kaikkialle rakennukseen. Aluksi ilmanvaihtoa pyöritetään jatkuvasti täydellä teholla, jotta emissiot ehtivät haihtua.

Rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja aurinkopaneeleille on tehty varaukset mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Koko talon kattava älytalojärjestelmä on toteutettu KNX-standardin mukaisesti. Sen avulla kaikkia järjestelmiä voidaan ohjata kokonaisuutena ja mukauttaa erilaisiin tarpeisiin.

– Tähän mennessä tämä on yksi laajimmista koulumaailmaan toteutetuista älytalojärjestelmistä, Energo Engineering Oy:n toimitusjohtaja Juha Laajava kertoo ja kiittää hyvin sujunutta yhteistyötä suunnittelijan, urakoitsijan ja valvojan kesken. 

Automaatiota on hyödynnetty esimerkiksi valaistuksessa siten, että tietyissä yhteisissä tiloissa valot toimivat ajastettuina, toisissa taas käytön mukaan liiketunnistimella. Koko rakennuksen kattava tietoliikenneverkko ja opetustilojen digitaulut ovat osa ajanmukaista opiskeluympäristöä.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Uuden opettelua ajan kanssa 

Monitoimitalo Lähde koostuu useista soluista, joita yhdistää avara keskusaula. Varhaiskasvatukselle sekä eri luokka-asteille on omat solunsa, samoin eri aineryhmille kuten luma-aineille sekä taito- ja taideaineille. Soluissa puolet on avointa oppimisympäristöä ja puolet perinteisempää tilaa, joka sekin on yhdistettävissä toisiin tiloihin. Pienryhmätyöskentelyä varten soluissa on myös lasi­seinäisiä työskentelykoppeja.

Rehtori Esko Taipale toteaa, että ensimmäisten käyttäjäkokemusten perusteella tilat ovat osoittautuneet toimiviksi. Hyvänä ratkaisuna hän pitää myös sitä, että erityis­luokat on integroitu soluihin eikä omaan erilliseen paikkaansa.

Varhaiskasvatukselle sekä eri luokka-asteille on omat solunsa, samoin eri aineryhmille. Soluissa puolet on avointa oppimisympäristöä ja puolet perinteisempää tilaa, joka sekin on yhdistettävissä toisiin tiloihin. Pienryhmätyöskentelyä varten soluissa on myös lasi­seinäisiä työskentelykoppeja.

– Täällä on tuhat lasta ja 160 aikuista tällä hetkellä, ja lisäksi isot nuorisotilat, ilta­päivätoimintaa ja paljon iltakäyttöä. Näin laaja käyttäjäjoukko vaatii, että rakennuksen muunneltavuus ja joustavuus todella toimivat. 

Laajan iltakäytön vuoksi myös kulunhallinta ja kulkureitit on pitänyt suunnitella huolella. Eri tiloihin pääsee tunnisteiden ja koodien avulla.

Taipale toteaa, että suurimpiin haasteisiin kuuluu silti koulun toimintakulttuurin muutos pitkän parakkikauden jälkeen.

– Olen sanonut, että viisi vuotta tarvitaan, jotta kaikki saadaan pelaamaan. Tarvitaan kokemusta ja erehdyksiäkin. Opettajat ovat jo löytäneet hyviä ratkaisuja esimerkiksi yhteisopettajuuteen. Kaikessa ratkaisee asenne, eikä uusien opetussuunnitelman toteutus nyt ole ainakaan tiloista kiinni.

Yhteisöllisyys luo turvallisuutta

Kouluympäristön turvallisuus on syksyn aikana noussut isoksi puheenaiheeksi. Lähteessä merkittävää on se, että nuorisotilojen ansiosta talossa työskentelee yli kymmenen nuorisotyöntekijää päivittäin. 

– Kun aikuisten määrä suhteessa lapsiin on oikealla tasolla, sillä on vaikutusta hyvinvointiin. Aikuisten tehtävänä on taata turvallisuus, mutta yhtenäiskoulun kulttuuri on parhaimmillaan myös sitä, että isommat oppilaat ovat pienempien tukena, Taipale sanoo.

Koulun henkeä ja turvallisuutta tukee myös tilojen viihtyisyys. Avaralla piha-alueella on pelikenttiä, kiipeilytelineitä, keinuja, oleskelu­tilaa sekä iso ulkokatsomo.

Julkisivun maanläheinen värimaailma jatkuu rakennuksen sisäpuolella. Puun ja lasipintojen lisäksi näkyvillä on myös betonisia seinäpintoja.  

Keskusaulan katossa katseen vangitsee taiteilija Tülay Schakirin taide­teos. Lahden kaupunki on hankkinut sen prosenttiperiaatteella Taiteen edistämiskeskuksen avustuksen turvin. ”Pisaran liike vedessä” linkittyy aiheellaan myös rakennuksen nimeen ja alueen historiaan.

Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Ari Nakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>