Ammatillisen koulutuksen suosion kasvu on näkynyt Leppävaarassa selvästi. Sähkö- ja automaatioalan, tieto- ja tietoliikennealan, kone- ja metallialan, talotekniikka-alan (LVI) ja artesaanialojen hakijamäärät ovat kasvaneet vuodesta 2000 jatkuvasti. Joillekin aloille, kuten talotekniikka- ja sähköaloille on jo vaikeampaa päästä kuin paikalliseen lukioon.
– Oppilasmäärän kasvu oli laajennuksen perusteena sekä uusi Leppävaaran toimipisteeseen sijoitettu talotekniikan opetus. Tarvittiin hitsaamoa ja työsalitilaa, kertoo toimitilajohtaja Ilkka Määttä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta.
Laajennus on samalla osa suurempaa Omnian kokonaisjärjestelyä. Leppävaaran toimipiste kasvoi muutosten jälkeen noin 1000 opiskelijan yksiköksi. Hanke toteutettiin Haahtela-rakennuttaminen Oy:n projektijohtopalveluna, jossa hankkeen viitisenkymmentä osaurakoitsijaa olivat sopimussuhteessa suoraan tilaajan kanssa.
– Hanke toteutettiin aikataulun mukaisesti. Toteutusmuodosta johtuen tilaajalla oli mahdollisuus vaikuttaa osaurakoiden sisältöön ja laatutasoon koko rakentamisen ajan, kertoo hankkeen rakennuttajatehtävistä vastannut projektipäällikkö Juhani Jalava Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä.
Entisen kartanon kovalle maalle
Toteutettu laajennus on vanhemman rakennuskokonaisuuden pohjoispuolella. Rakennusta on muutettu moneen otteeseen ja jokainen laajennus on edellyttänyt kaavamuutosta. Uusimmassa kaavamuutoksessa myös tontin muoto muuttui siten, että Upseerinpuisto liitettiin Omnian tonttiin. Uudella tontilla on vielä rakennusoikeutta jäljellä puiston puolella.
– Metalliosastolle aikaisemmin toteutetun laajennuksen läheisyydessä sijaitsevat vanhan Albergan kartanon perustukset, jotka ovat noin 4–5 metrin päässä rakennuksen ulkoseinästä. Näiden historiallisten syiden pohjalta koko tonttipohja on kartoitettu mahdollisten historiallisten löytöjen vuoksi. Myös laajennusosan maapohja tutkittiin samasta syystä, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Teppo Pietarinen P&R Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Espoon kaupunginmuseon uudisrakentamisessa pysyttiin vanhan seinälinjan itäpuolella. Tontti on erittäin tiukka mitoituksiltaan, joten laajennusosan sijoitukselle ei ollut kovin paljon vaihtoehtoja. Laajennuksen sijainti tontilla toi ylimääräistä haastetta. Projekti alkoi tontin ajoliittymän siirtämisellä. Koulu toimi työmaan takana ja koulun sisäänajo jouduttiin järjestämään kevyen liikenteen väylien kautta. Myös huoltoliikenne kulki tätä kautta.
– Työmaa oli tavallaan tulppana tässä välissä, mikä toi haasteita sekä oppilaitokselle että toteutukselle. Työmaajärjestelyt toteutettiin siten, ettei oppilasliikenne harhaudu työmaan puolelle ja turvallisuus säilyy. Laajennustyömaa oli onneksi helppo rajata ja sulkea koulun käyttäjiltä, koska laajennus toteutettiin vanhojen ulkoseinien ulkopuolella, Jalava kertoo.
– Perustamisolosuhteiltaan tontti oli erinomainen ja rakennus päästiin perustamaan vähäisten louhintatöiden jälkeen kallionvaraisesti. Yleensähän pääkaupunkiseudulla on rakentamattomana jäljellä vain perustamisolosuhteiltaan huonompia rakennusmaita, jotka vaativat alkajaisiksi paalutuksen, Jalava jatkaa.
Oppilaitoksen työsaleja
Uudisrakennus on betonirunkoinen. Ulkoseinäelementit ovat ei-kantavia, ja niiden päällä on lämmöneristys ja -rappaus. Julkisivussa on rappauksen lisäksi paikoin muovipinnoitettu metallinhohtoinen teräspeltikasettiverhoilu. Julkisivupintoja sovitettiin jo olemassa oleviin materiaaleihin.
Laajennusosassa on pääasiassa noin neljä metriä korkeita oppilaitostyösaleja eli kone- ja metallialan koulutustiloja, joissa koulutetaan levyseppähitsaajia ja LVI-alan asentajia. Ylimmässä kerroksessa on lämmitystekninen työsali, jossa on opetuskäytössä erilaisia lämmitysjärjestelmiä maalämmityksestä lähtien. Työsaleissa on hiertoepoksilattiapinnat, koska opetettavissa työvaiheissa käsitellään vettä. Hiertoepoksipinnoite ei ole missään olosuhteissa liukas.
Länsisivulla on normaaleja, hyvin varustettuja luokkatiloja. Toisen kerroksen kaksi luokkatilaa voi yhdistää yhdeksi suureksi tilaksi. Omnian aikuisopisto toimii myös samoissa tiloissa. Rakennuksen kellarikerroksessa on väestönsuojat ja oppilaiden sosiaalitilat. Rakennuksen kolmannessa kerroksessa on kaksi suurta IV-konehuonetta.
Koko oppilaitoksen huolto- ja tavaraliikenne keittiötä lukuun ottamatta tapahtuu uudisosan kautta.
Pakkanen ei kaatanut aikataulua
Hanke pysyi sekä budjetissa että aikataulussaan. Onnistumista helpotti realistinen aikataulu.
– Talvi oli hankala, mikä viivästytti runkoasennusvaihetta. Lunta tuli paljon ja jäätymisongelmiakin oli. Jouduimme sulattelemaan jäitä ja tekemään lumitöitä, minkä vuoksi valut eivät päässeet etenemään suunnitellusti ja rungon ylösnosto viivästyi. Loppupeleissä saimme kuitenkin aikataulun kiinni, kertoo elementtiasennuksesta vastanneen Elementtiasennusliike Tourunen Oy:n työnjohtaja Jorma Tourunen.
