Olympiastadionin ulkoasu pyrittiin säilyttämään myös peruskorjauksessa niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka rakennuksen yhteyteen rakennettiin yli 20 000 neliötä uudistiloja, mikä on enemmän kuin tiloja oli ennestään. Kuva: Mikael Lindén

Olympiastadionin peruskorjaukselle Arkkitehtuurin Finlandia 2020

Olympiastadionin ulkoasu pyrittiin säilyttämään myös peruskorjauksessa niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka rakennuksen yhteyteen rakennettiin yli 20 000 neliötä uudistiloja, mikä on enemmän kuin tiloja oli ennestään. Kuva: Mikael Lindén

Tämänvuotisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita olivat Olympiastadionin peruskorjauksen lisäksi Aalto-yliopiston Väre-kampusrakennus Otaniemessä, Keskon K-Kampus Helsingin Kalasatamassa ja kotkalainen kerrostalo Toritalo. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinnon tarkoitus on SAFA:n mukaan lisätä arvostusta luovaa, korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.

Tänä vuonna voittajan valitsi muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Hän kertoo valinnallaan haluavansa kiittää Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä.

”Peruskorjatuissa tiloissa huomaa pysähtyvänsä ihailemaan niin huolella kunnostettuja pienen pieniä yksityiskohtia kuin uusien tilojen kuten stadionin alle louhittujen harjoittelusalien materiaalivalintoja, sekä näyttäviä aikansa rakenteita kuten alkuperäistä katsomon katosta, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen on ollut varsinainen uroteko. Uudet rakenteet täydentävät Olympiastadionia mutta eivät pyri tuomaan siihen yllätyksiä, vaan tukevat tyylikkäästi stadionin alkuperäistä ja myöhempien rakennusvaiheiden henkeä”, Vesala kertoo.

Rapatut julkisivut näkyvine betonirakenteineen sekä kaarteiden tiilimuuraukset on uusittu alkuperäisten mukaisesti. Julkisivujen teräsosien detaljit on entistetty ja pellitykset toteutettu alkuperäisten mallien pohjalta. Kuva: Mikael Lindén

Stadionin peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehtitoimisto K2S Oy:ssä Kimmo Lintula, Niko Sirola,Mikko Summanen sekä Arkkitehdit NRT Oy:ssä Kari Raimoranta, Teemu Tuomi, Tom Lindholm, Juuso Hatakka, Emmi Jääskeläinen, Jouni Karttunen, Tuula Olli ja Kristiina Suoniemi. Projektiarkkitehteina toimivat Juha Sundqvist (K2S) ja Tom Lindholm (NRT).

”Uudistettu Olympiastadion – kansallinen monumentti keskellä pääkaupunkia – on suomalaista olympia-arkkitehtuuria, joka ei ole kertakäyttörakentamista. Haasteena oli luoda toimiva ja eläymyksellinen kokonaisuus, jossa uusi ja vanha, eri toiminnoista lähtevä arkkitehtuuri täydentää toisiaan aina detaljitasolle saakka”, kohteen pääsuunnittelijoina toimineet arkkitehdit Kimmo Lintula (K2S) ja Kari Raimoranta (Arkkitehdit NRT Oy) kertovat.

”Saimme kuljetettavaksemme viestikapulan, jonka nyt ylpeinä ojennamme eteenpäin toivoen, että kapula jatkaa putoamatta matkaansa”, Lintula ja Raimoranta toteavat.

Arkkitehtuurin Finladian esiraatiin kuuluivat tänä vuonna professori Tuomo Siitosen lisäksi Arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Teemu Hirvilammi ja arkkitehti, humanitaarisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Lue Projektiuutisten vaikuttava kolmen artikkelin kokonaisuus Olympiastadionin peruskorjauksesta:

Kansallinen monumentti kansainväliset vaatimukset täyttäväksi

Yliarkkitehti Pekka Lehtinen: ”Museovirasto mahdollistaa”

Olympiastadionin rakennus- ja talotekniset muutokset – poikkeuksellisia haasteita maan alla ja päällä