Viimeisimmät julkaisut

NREP Logicentersin logistiikkakeskus asettui Kercaan

Moderneista logistiikkakeskuskiinteistöistä on kysyntää pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi pohjoismainen logistiikkakiinteistöjen kehittäjä ja omistaja NREP Logicenters on rakennuttanut uuden logistiikkakeskuksensa Keravalle.

Logistiikkarakennus täyttää pihoineen koko tontin laidasta laitaan. Arkkitehti kuvaa sijoittelua tiukaksi kenkälusikkasovitukseksi. Kuva: Dachser

Modernille logistiikkatilalle on kysyntää pääkaupunkiseudulla, joten logistiikkatiloille löytyy hyvin käyttäjät tänä päivänä. Kerava on sijaintinsa, loistavien yhteyksien ja kilpailukykyisen vuokratasonsa myötä hyvin vetovoimainen alue. On hienoa, että kaupunki on päättänyt panostaa logistiikka-alan kehittämiseen alueellaan. Kerava on jo ennestään logistinen keskittymä, jossa on infra kunnossa, sanoo rakennuttajana toimineen Logicenters Finlandin kaupallinen johtaja Jarkko Äikää.

NREP Logicentersin uusi 18 300 neliömetrin logistiikkakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla Kercan logistiikka-alueella, Helsinki­-Vantaan lentokentän sekä E75-moottoritien läheisyydessä. Vieressä sijaitseva Savion rautatie­pysäkki tarjoaa myös erinomaiset työmatkayhteydet Helsinkiin.

Logistiikkakeskuksen pääsuunnittelusta ja toimistojen pohjaratkaisuista vastaa Arkkitehtitoimisto Vauhtiviiva Oy. Pääsuunnitteli­jana toimi arkkitehti Sanna Ruotsalainen.

– Logistiikkarakennus täyttää pihoineen koko tontin laidasta laitaan. Sitä voisi kuvata tiukaksi kenkälusikkasovitukseksi, Vauhti­viivan toimitusjohtaja Jyri Kotilainen luonnehtii.

Rakennuksen toinen pääty on Bufab Finland Oy:n käytössä. Halliin haluttiin mahdollisimman vähän pilareita, minkä vuoksi kattoristikoissa on vekselöinti, eli puolet pilareista poistettiin ja niiden sijaan laitettiin poikkiristikot kantaviin kattoteräsrakenteisiin.

Energiatehokkuus huomioitu

– Moderniin logistiikkakeskukseen kuuluvat myös kestävän kehityksen asiat kuten maalämpöenergian käyttö ja aurinkovoimala­mahdollisuus. Hyvät julkiset yhteydet ovat osa kestävää kehitystä työmatkaliikenteen kannalta. Kohteelle haetaan Breeam-ympäristö­sertifikaattia, Äikää kertoo.

Hankkeen vastaavana LVI-suunnittelijana toiminut Matias Meskanen LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy :stä kertoo, että kohteen lämmitysjärjestelmänä on maalämpö, jolla tuotetaan pääosin kiinteistön tarvitsema lämmitysenergia. 

– Logistiikkakeskuksen pihalle on rakennettu energiakaivokenttä, joka koostuu 24 kappaleesta 250 metriä syviä energiakaivoja. Kaivoja hyödynnetään lämmityksen lisäksi kiinteistön jäähdytykseen, Meskanen toteaa.

Aurinkovoimalaa ei vielä rakennusvaiheessa toteutettu, koska vuokralaisneuvottelut ovat kesken, mutta sille tehtiin valmiudet. 

– Voimala toteutetaan todennäköisesti sen jälkeen, kun rakennus on kokonaan vuokrattu. Aurinkovoimalan mitoituksessa pitää ottaa huomioon, että kiinteistö pystyy käyttämään mahdollisimman suuren osan tuotetusta energiasta itse, Äikää toteaa.

Maalämpöjärjestelmän tuottama lämpö­energia jaetaan terminaalitiloihin ilma­lämmityksen kautta ja toimistotiloihin lattialämmitysjärjestelmän kautta. Ilmanvaihto­järjestelmä on toteutettu hyödyntäen energiatehokkaita lämmöntalteenottojärjestelmiä.

Logistiikkakeskuksen pihalla on energiakaivokenttä, jossa on 24 kappaletta 250 metrin syvyisiä energiakaivoja. Kaivoja hyödynnetään lämmityksen lisäksi kiinteistön jäähdytykseen.

Pitkät jännevälit

Julkisivumateriaalina on harmaasävyinen pelti-villa-pelti. Pääkäyttäjä Dachserin tunnus­värejä, sinistä ja keltaista, on käytetty tehosteena heidän käyttämässään rakennuspäädyssä.

Rakennuksen runko on teräsrakenteinen. Toimisto-osilla on ontelolaattarakenteiset välipohjat.

– Yläpohjassa kantavana rakenteena ovat Ruukin teräsristikkorakenteet, joiden päällä on Lehdon puurunkoiset kattoelementit. Pohjarakenteena on paalutettu betonilaatta, Kotilainen kertoo.

Logistiikkakeskus on suunniteltu kolmen käyttäjän tarpeisiin. Alusta alkaen suunnittelussa on ollut mukana Dachser Finland Oy, jolle on rakennukseen tehty noin 4600 neliön tilat.

– Halliin haluttiin mahdollisimman vähän pilareita, minkä vuoksi kattoristikoissa on vekselöinti, eli puolet pilareista poistettiin ja niiden sijaan laitettiin poikkiristikot kantaviin kattoteräsrakenteisiin. Näin saatiin hyllyille enemmän tilaa ja moduulikoko katossa kasvoi kahdeksasta kuuteentoista metriin, KVR-urakasta vastanneen Lehto Tilat Oy:n tuotantojohtaja Jussi Wiik kertoo.

Rakennuksen kokonaissisäkorkeus on noin 15,4 metriä ja vapaa korkeus 11,9 metriä. 

– Haasteena oli löytää näin korkeaan tilaan sopivat sammutussuuttimet. Niille on rajoitetusti vaihtoehtoja tarjolla, Wiik toteaa.

Dachserilla on lasiseinäisiä toimistohuoneita, vetäytymistiloja ja neuvottelutiloja . Sisustus noudattaa saksalaista tapaa, joka on hierarkkisempi kuin suomalainen.

Hallin lattiapintana on 220 milli­metrin kuitu­betonilaatta, jossa on Primetop-sirotepinnoite.

– Lattia onnistui hyvin ja työn aikana ei syntynyt halkeamia. Lattian tasaisuus- ja kulutuskestävyysvaatimukset olivat tiukkoja korkeassa hallissa. Lisäaineita hyödyntämällä voitiin myös vähentää lattian liikuntasaumoja, Wiik kertoo.

Dachserin läpivirtausterminaalissa tavaroita käsitellään sekä trukeilla että ihmisvoimin. Automatisointi vaatisi huomattavasti isomman varaston. Kuva: Dachser

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Läpivirtausterminaali ja varastotiloja

Uusi logistiikkakeskus on suunniteltu kolmen käyttäjän tarpeisiin. Alusta alkaen suunnittelussa on ollut mukana Dachser Finland Oy, jolle on rakennukseen tehty noin 4 600 neliön laajuiset tilat, joista vajaa 4 000 nelitä on terminaalia ja noin 670 neliötä terminaalin sisällä sijaitsevaa kaksikerroksista toimistoa. Dachserilla on käytössään rakennuksen etelän puoleinen pääty.  

– Terminaalimme on tämän päivän moderni läpivirtausterminaali, jonka tehokkuus syntyy siitä, että käsiteltävän tavaran kanssa ei tehdä turhia liikkeitä, vaan lajittelu onnistuu tehokkaasti ilman ylimääräisiä kosketuksia. Jokainen kosketus käsiteltävään tavaraan maksaa. Tavaroita käsitellään sekä trukeilla että ihmisvoimin. Automatisointi vaatisi huomattavasti isomman varaston, Dachser Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Leimio kertoo.  

Pääkäyttäjän tunnusvärit näkyvät kauas. Kuva: Dachser

Rakennuksen pohjoispäädyssä on noin 4000 neliön tiloissa Bufab Finland Oy, joilla on varastotilojen lisäksi noin 800 neliön toimistotilat toisen kerroksen parvitasolle toteutettuina. Heidän terminaaliosuutensa on varastotilaa, joka toimii yhden sivustan ovien kautta tavaroiden vastaanottoon ja lähettämiseen. Bufabilla on myös pieni laboratorio tuotteiden testaukseen. Bufab-konserni on ruotsalaistaustainen, kiinnitystarvikkeiden ja pienosien logistiikkatoimija.

NREP:n mukaan terminaalin keskiosan käyttäjän kanssa neuvottelut ovat käynnissä. 

Myös toimistotiloja

Dachserin operatiivinen toimisto on terminaalin lattiatasossa, ja yläkerrassa on hallinnon ja myynnin tiloja. Toimiston lähtökohtana on oma saksalaisen emoyhtiön toimistokonsepti, jota on muokattu suomalaiseen tarpeeseen sopivaksi. Toimistoon pyrittiin saamaan mahdollisimman monikäyttöiset ja joustavat tilat, joita pystytään hyödyntämään myös koulutukseen ja muokkaamaan koko elinkaaren ajan. Dachser-konserni on neljän johtavan logistiikkayrityksen joukossa Euroopassa. 

Dachserin toimiston lähtökohtana on saksalaisen emoyhtiön toimistokonsepti, jota on muokattu suomalaiseen tarpeeseen sopivaksi.

Dachserin toimistotilat on toteutettu nyky­aikaisena monitilatoimistona. 

– Neuvottelutilat ja muutama toimisto­huone on erotettu lasiseinillä avotilasta, Arkki­tehtitoimisto Vauhtiviiva Oy:n toimitus­johtaja Jyri Kotilainen kertoo.

– Saksalainen työelämä on suomalaista huomattavasti konservatiivisempaa, mikä näkyy myös toimistosuunnittelussa. Saksalaisessa toimistossa on esimerkiksi paljon enemmän varattu tilaa sihteereille. Sihteerin toimiston kautta mennään sitten päällikön toimistoon. Se on paljon suomalaista enemmän myös ryhmätoimisto. Saksalaisessa toimisto­sisustamisessa ja muussakin suunnittelussa näkyy enemmän hierarkkisuus kuin suomalaisessa toimistossa, Tuomas Leimio kertoo.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>