Tietoliikenneyhteys on kaiken toiminnan perusta, kuten ROTI 2019 -raportissa todetaan. Datansiirtotarve vaihtelee palvelusta riippuen. Esimerkiksi tiedonsiirto kodin sähkömittarin ja siirtoyhtiön datakeskuksen välillä vaatii toimiakseen maltillisen määrän tiedonsiirtokapasiteettia. Sen sijaan pelaaminen, e-sport, virtuaalitodellisuus ja erilaiset TV-palvelut vaativat nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Sama pätee etätöissä käytettäviin videoyhteyksiin, ja verkon yli avattaviin ohjelmistoihin, joiden toimimattomuus voi aiheuttaa isojakin piilokustannuksia yrityksille.
Suomessa on 1,1 miljoonaa pientaloa, joissa asuu liki puolet suomalaisista. Taajama-alueiden pientalojen kiinteät tietoliikenneyhteydet eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin datan tarve. Käytännössä tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että etäpalavereissa säästetään kaistaa ja varjellaan tietoliikenneyhteyden katkeamattomuutta jättämällä videoyhteys pois käytöstä.
Toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet myös koteihin toteutettaisiin valokuidulla, mutta iso osa meistä on mobiiliyhteyden varassa. Jos Suomi haluaa olla tulevaisuuden digikärkimaa, parannettavaa riittää. Kotiin asti tulevan valokuituyhteyden päässä on vasta 17 prosenttia kotitalouksista.
Suomen tietoliikenneyhteyksien kehittyminen onkin ollut voimakkaasti mobiilipainotteista. Teoreettisesti 1,6 miljoonaa mobiililiittymää on nopeudeltaan 100 Mb/s tai nopeampia. Mobiiliyhteyden todellinen teho on kuitenkin riippuvainen käytettävissä olevasta kapasiteetista. Kun käyttöä on paljon, jäävät todelliset nopeudet huippunopeilla mobiiliyhteyksillä merkittävästi alemmaksi, jopa viiteen megabittiin sekunnissa.
Valonpilkahduksia on kuitenkin näkyvissä. Tietä tässä on näyttänyt muun muassa Karjaan Puhelin, joka on panostanut voimakkaasti kuidun rakentamiseen omalla toiminta-alueellaan. Liikenne- ja viestintäviraston tilastoista näkyykin, että muun muassa Tammisaaressa kaikilla halukkailla on mahdollisuus tilata kuitu kotiin.
Telia puolestaan aloitti taajama-alueiden kuiturakentamisen Avoin kuitu -mallilla muutama vuosi sitten. Moni pientaloasukas onkin sen jälkeen saanut pitkään toivomansa nopean kuituyhteyden kotiin. Telian Avoin kuitu -mallissa kuituyhteys rakennetaan, jos tilaajia saadaan alueelta riittävästi. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä asukkaat ovat osoittaneet, että kun tahtoa on tarpeeksi, kuitu rakentuu vaikka omin voimin.
Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että edelleen suurin osa taajama-alueista on paitsiossa, eikä valokuitua ole saatavilla. Keskeisiä toimenpiteitä kuiturakentamisen edistämiseksi on linjattu vuoteen 2025 ulottuvassa digitaalisen infrastruktuurin strategiassa: ”Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi”.
Toimenpiteistä voi nostaa esiin muutaman keskeisen tekijän, joiden avulla pientaloalueetkin rakentuisivat huomattavasti nopeammin. Kuiturakentamisessa kallein työ on maankaivuu. Kuntien pitäisi nähdä oman alueensa nopeiden tietoliikenneyhteyksien edistäminen osana kunnan kilpailukyvyn vahvistamista. Kyse on loppujen lopuksi kunnan riittävästä kiinnostuksesta kuituverkon kehittämiseen. Jo infrarakentamisen suunnittelussa pitäisi huomioida kuntalaisten kuidun saatavuuden parantaminen – oli sitten kyse uudesta rakennettavasta infrasta tai vanhan perusparantamisesta. Kunnan ei tarvitse ryhtyä operaattoriksi, pelkkien kaapelikanavien rakentaminen vie asiaa ison askeleen eteenpäin.
”Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi” -strategiassa nostetaan esiin myös sähköverkon toimitusvarmuusparannusten yhteyteen sopiva kuiturakentaminen. Tästäkin on valonpilkahduksia näkyvissä, joten toivottavasti kuulemme jatkossa lisää onnistuneista yhteisrakentamishankkeista.
Katja Keränen
Digitaaliset ratkaisut-paneelin jäsen
Talous- ja kehityspäällikkö, Suomen Omakotiliitto ry
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2019
www.facebook.com/ROTI2019
www.roti.fi
