Teema ei ole valittu tai teema on poistettu.
Kuvat ja teksti: Matti A. Kallio
Raisiolainen kauppakeskus Mylly on kasvanut yli kolmasosalla. Tilojen sisäilman laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota; asiakkaat viihtyvät pidempään ja työntekijät jaksavat paremmin, kun hiilidioksidi on aisoissa ja lämpötila sopiva.
Laajennushankeen perustana on ollut se, että uusia toimialoja on pidempään pyrkinyt Myllyyn, mutta meillä ei ole ollut tilaa. Erityisesti pukeutumisen alalla oli tarvetta saada mukaan uusia liikemerkkejä. Halusimme myös kasvattaa ravintola- ja kahvilamaailman tarjontaa, kauppakeskuksen toimitusjohtaja Pertti Vikkula kertoo.
–Vuodenajat-teema on kauppakeskus Myllyn tunnettuuden kantava voima yhdessä toiminnallisuuden saumattomuuden kanssa. Talven ja kevään kauneudesta kumpuava interiöörikokonaisuus sulautuu alkuperäisen Myllyn kesän ja syksyn tunnelmiin kuin luonnostaan. Oli johdonmukaista, että yhdessä tilaajan kanssa päädyimme tähän ratkaisuun, Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja Janne Helin kertoo.
Kauppakeskuksen kokonaisalan lisäys on noin 35 prosenttia. Lähtökohtana suunnittelulle oli halu saada aikaiseksi laajennus, joka muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Mielikuvaa siirtymisestä alkuperäisen Myllyn ja sen laajennuksen välillä ei saa syntyä.
–Ankkurimyymälöiden sijoittaminen tasaisin välimatkoin eri puolille kauppakeskusta pitää asiakaskierron tasaisena ja tukee koko myymälätoimintaa. Laajennuksen promenadilinjaus mahdollistaa asiakasvirran mielenkiintoisen kierron. Liiketiloihin avautuvat esteettömät näkymät tuovat tuotteet asiakkaiden nähtäviksi ja pitävät tilantunnun avarana.
Viihtyisyyttä lisäävät promenadikäytävien uudet oleskelu- ja levähdysalueet, kahvilat, jäätelömyymälä sekä länsipäädyn terassin vieressä olevat uudet ravintolat, pääsuunnittelija Jussi Kaikkonen Schauman Arkkitehdeista kertoo.
Kahvila- ja ravintolapalvelut molemmissa kerroksissa tarjoavat elämyksellisyyttä. Torialueilla välipohjan aukkoalueiden kautta avautuu suuria näkymiä kerrosten välille. Kävijällä on koko ajan tuntuma tilan olemukseen. Asiakkaat pääsevät vaivattomasti sisätiloihin sekä parkkitalon ylä- että alakannelta.
–Liikennettä ohjataan telematiikan avulla siten, että asiakkaat näkevät paikoitustilojen valo-opastintauluista, missä kulloinkin on tilaa, kiinteistöpalvelupäällikkö Janne Suominen kertoo.
Uusi sopeutuu entiseen
Myllyn luontoteemaa laajennettiin kattamaan kaikki vuodenajat. Laajennusosan talvi- ja kevätteemaa tuodaan esiin vaaleammilla värisävyillä sekä valaisimien, alakattojen ja lasiseinien jääpuikko- ja jäävuorivaikutelmilla. Kattolyhtyjen kautta saatavaa luonnonvaloa on sekä uudella että alkuperäisellä osalla runsaasti.
–Alkuperäisessä Myllyssä valaistuksella ja erityisesti luonnonvalolla on luontoteeman mukaisesti ollut merkittävä osuus aukioiden ja promenadikäytävien tunnelman luomisessa. Laajennuksessa luonnonvaloa on hiukan vähemmän, mutta teeman mukaista talven valoa tuodaan alakattojen ja valolyhtyjen kautta runsaasti, Jussi Kaikkonen toteaa.
Laajennuksen ulkoarkkitehtuuria on sopeutettu alkuperäiseen Myllyyn käyttämällä julkisivuissa pääosin samoja julkisivumateriaaleja, olevan osan punatiili on saanut parikseen länsipäädyssä keraamisen lankkuverhoilun. Länsipäädyn uutta sisäänkäyntiä on korostettu näkyviin Raision suunnassa talviteeman jääkuutiolasituksella ja uuteen valomainosseinään liittyvällä palkkirakenteella.
Hartela Oy on toiminut projektijohtourakan päätoteuttajana. Työ aloitettiin huhtikuussa 2014, ja kauppakeskuksen laajennuksen avajaiset olivat marraskuussa 2015.
Pohjaolosuhteet olivat vaihtelevat: maanrakentaminen ja perustaminen tehtiin osin savimaahan ja osin kalliopohjaan paalu- ja kallioanturoin. Runko on betonielementtijärjestelmään perustuva rakenne. Porrashuoneet on valettu paikalla. Ne toimivat myös jäykistävinä rakenteina. Julkisivut ovat pääsääntöisesti pelti-villa-pelti -elementti rakenteiset, ja niissä on peltifasettiverhoilu.
Alkuperäinen Mylly ja sen laajennus liittyvät toisiinsa kolmen suuren kulkuaukon ja liikuntasauman välityksellä.
–Hartelalle kauppakeskus Myllyn laajennus ja peruskorjaushanke takasivat vuosille 2014–2015 perustyökannan. Hanke kasvatti kauppakeskusrakentamiskokemustamme peruskorjauksen osalta, aluepäällikkö Tommi Saarinen Hartela Oy:stä toteaa.
Sisäilma hallinnassa
Viihtyvyyden ja sisäilman hiilidioksidin määrän, ilman lämpötilan ja kosteuden välillä on suora korrelaatio. Ihminen viipyy ostoskierroksellaan ja keskittyy kaupan antien moninaisuuteen, kun olo on hyvä.
Sisäilman laatu vaikuttaa myös työntekijöiden hyvinvointiin. Vuodenajoista riippumaton raikas, tasalämpöinen ja ilmankosteudeltaan oikeanlainen sisäilma pitää vireänä.
–Sisäilman säätäminen kaikille sopivaksi ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Esimerkiksi miehet ja naiset reagoivat sisälämpötilaan eri tavoin. Naiset viihtyvät tutkimusten mukaan lämpimämmässä kuin miehet, johtava asiantuntija Timo Svahn Ramboll Finland Oy:stä toteaa.
–Myllyn laajennus on kokonaisuutena selkeä rakennus sisäilman hallinnan suhteen. Yleisötiloissa ja liiketiloissa sisäilman laatua hallitaan hiilidioksidin ja lämpötilan mukaan. Liiketiloissa on normaalisti perusilmanvaihto, jota voidaan tehostaa. Käytävä- ja ravintola-alueilla, joilla kuormitus voi vaihdella 100–30 prosentin välillä, ilmavirtaa säädetään vastaavasti kuormituksen mukaan. Huollon ja tavaralogistiikan tiloissa sisäilmaa hallitaan prosessin vaatimusten mukaan, Timo Svahn toteaa.
Rakennuksen arkkitehtuurilla kuten geometrialla, vaipan rakenteella ja valaistuksella on roolinsa sisäilman laadun hallinnassa.
–Mitä korkeampi tila on, sitä paremmin lämpötilaa kyetään kerrostamaan. Myllyssä ylätilaan varastoitua oleskeluvyöhykkeeltä kertyvää ylilämpöä tuodaan takaisin tuloilmaan ilmanvaihtokoneen pyörivän lämmönsiirtimen välityksellä. Hyötysuhde on noin 80 prosenttia, Svahn kertoo.
Myllyn sisäisen jäähdytysvesiverkoston konvektoreiden tuottama lämpö jäähdytetään talviaikaan siten, että sisäistä lämpökuormaa käytetään tuloilman esilämmitykseen. Myllyssä ei siis tarvitse käyttää talvella ylimääräistä sähköenergiaa, ja lisäksi kaikki lämpö saadaan hyödynnettyä talon sisällä.
Kulkuaukot ovat sisäilman suhteen aivan oma tarinansa. Kauppakeskuksessa asioivalle oviaukko ja sen tuulikaappi ovat suoranainen helpotus, kulkuväylä talven kylmästä lämpimään. Rakennuksen lämmityksen ja energiatehokkuuden suhteen asia on toinen.
–Sisäänkäynnit vuotavat kylmää ulkoilmaa sisätilaan esteettä, jos niiden yhteydessä ei ole ulkolämpötilan mukaan ohjattavia lämpöverhoja, kuten Myllyn uuden osan sisääntulon yhteydessä on. Sisäänkäyntien talviset kylmän ilman pulssit voivat nostaa hetkellisen lämmitystehon tarvetta suurestikin. Tuulikaappien osalla kylmien ilmapulssien läpivirtausta voidaan estää paitsi lämpöverhoin myös muuttamalla kulku oville ristikkäiseksi, joka vähentää suoraa vastakkaisvirtausta, Timo Svahn toteaa.
Ledejä, loisteputkia ja down-light -tekniikkaa
Myllyn uuden osana valaistus on osittain toteutettu led-valoin, joiden lämmöntuotto on vähäistä. Tällöin valaistuskuorman vaikutus sisälämpötilaan on aika marginaalinen.
–Myllyn liiketilojen ja myymälöiden valaistuksen perustasoksi määrittelimme 600 luksia. Valaistuksen tulee olla mahdollisimman tasainen, kustannus- ja energiatehokas. Myllyn kaupantiloissa yleisvalaistus on toteutettu T5-loisteputkivalaisimilla, mutta poikkeuksiakin on.
Osassa liiketiloja yleisvalaistus perustuu pelkästään down-light -tekniikalle ja osassa liiketiloista valon määrä voi olla tuhatkin luksia, Insinööritoimisto Matti Leppä Oy:n toimitusjohtaja Jukka Nurmi kertoo.
Myllyn asiakastilat, promenadi ja sen yhteydessä olevat kahvilat ja levähdyspaikat ovat erityissuunnittelukohteita. Valaistus on toteutettu kokonaan led-valoin. Suunnittelusta on Insinööritoimisto Matti Leppä Oy:llä vastannut DI Suvi Lapinvuo.
–Promenadi on väritykseltään vaalea kaikilta pinnoiltaan ja samalla mattapintaa. Pinnoille ei näin ollen synny kiiltokuvastusta. Pintakirkkaudeltaan ne ovat tasavaloa heijastavia.
Promenadin yleisvalaistus toteutuu down-light -valaisimilla. Käytimme tähän Iguzzinin LaserBlade-lamppuja, joilla on erittäin hyvä valonanto, Lapinvuo sanoo.
