Myllypuron uusi terveysasema
– Magneettikenttien vaikutuksesta meillä oli käytettävissämme aikoinaan metrosairaalahanketta varten tehty tutkimus, jonka perusteella totesimme, ettei tarvetta erikoistoimenpiteisiin ollut. Tärinän siirtymisen ratkaisimme paikalla tehtyjen mittausten perusteella siten, että metron puoleisessa päädyssä rakennukseen tehtiin tärinäeristettyjä kelluvia lattioita, kertoo rakennusinsinööri Kari Siikavirta Ramboll Oy:stä, joka vastasi kohteen rakennesuunnittelusta.
Kaksi urakkaa
– Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin kokonaisurakalla Jauhokuja metron ylittävine siltoineen sekä terveysaseman kaksi maanalaista kerrosta. Sen jälkeen rakennettiin jaetulla urakkamuodolla varsinainen terveysasema.
– Siltojen ja kellarikerrosten rakentaminen olivat pääsääntöisesti puhdasta betonirakentamista, kun taas terveysaseman rakentaminen kaikkine nykyaikaisine tekniikkoineen vaatii erilaista kokemusta töiden yhteensovittamisineen, Mustajärvi selvittää.
Jauhokujan ja kahden kellarikerroksen rakentamisesta vastasi SRV Toimitilat Oy, itse terveysasemarakennuksen pääurakoitsijana toimi YIT Rakennus Oy. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkoi joulukuussa 2009, ja toinen rakennusvaihe käynnistyi aikataulun mukaan joulukuun 2010 alussa.
Haasteena Jauhokujan siltojen rakentamisessa oli se, että metroliikenteelle ei saanut aiheutua urakan aikana haittaa. Kaivuutöiden kuluessa selvisi myös, että pohjaveden virtausmäärät olivat ennakoitua suuremmat. Perustustöiden tekemiseksi pohjaveden tasoa oli laskettava maahan asennettavan imuputkiston avulla. Myös salaojitusta tehostettiin.
Metsäinen tontti (5 527 m2) oli YIT:n työpäällikkö Kasimir Kvistin mukaan hyvin valmisteltu rakennustöiden aloittamista varten. Runsaasta lumentulosta huolimatta runkovaihe eteni suunnitelmien mukaisesti. Työmaalla oli koko ajan eteenpäin pyrkivä ote ja asenne, Kvist kiittää.
Talon perustana on paikalla valetut teräsbetoniset maanvaraiset anturat. Kehätien puoleisessa päädyssä jouduttiin paikoin louhimaan. Runko on teräsbetonielementeistä, lasijulkisivujen ja katosten rungot teräksestä.
Teräsbetoni valittiin seinien runkorakenteeksi talon ulkovaipan tiiveyden parantamiseksi. Talo on matalaenergiatalo tiiviin vaipan ja huolellisten ikkunavalintojen ansiosta.
Energiaa esteettömässä talossa säästetään monin tavoin automatiikan avulla. Valot sammuvat itsestään, jos henkilö on pitkään poissa huoneesta. Käytävävalot säätävät itseään päivänvalon kirkkauden mukaan. Vessojen valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti henkilön tullessa sisään ja poistuessa.
Katu-uskottavuutta
– Vielä nyt uudisrakennus seisoo tontilla yksin, mutta sen ympärille on suunnitteilla muitakin rakennuksia. Kaavan mukaan kaupungin hallinnoimalle alueelle saa sijoittaa toimistorakennuksia sekä terveydenhuollon, opetuksen ja kulttuuripalvelujen rakennuksia, toteaa terveysaseman suunnitellut arkkitehti Kari Palaste.
Muun muassa Metropolian ammattikorkeakoulu on varannut tontin Liikuntamyllyn eteläpuolelta ja suunnittelee sinne uutta kampusaluetta. Rakentamisen äänet kuuluvat alueella nytkin, sillä ostoskeskuksen takana on valmistumassa uusia asuintaloja.
Uusi terveysasema on ottanut paikkansa vilkkaassa ja elävässä kaupunkikuvassa. Ulkoseinien punaiset klinkkerilankut ja vaalea alumiinirakenne antavat rakennukselle selkeän ja vankan ilmeen. Talo on silti helposti lähestyttävissä: Myllypurontieltä on rakennettu terveysasemalle uusi tie ja metroradan ylittävä siltä. Jauhokujaa pitkin pääsee ajamaan myös alempana sijaitseville parkkipaikoille sekä terveysaseman kellaritiloissa sijaitsevaan parkkihalliin. Terveysaseman pihalla on Jouko-kaupunginosalinjan pysäkki.
Punaista ja valkoista
Kehätien vastakkaisella puolella sijaitseva punatiilinen voimalaitos antoi arkkitehdille idean värittää terveysasema tiilenpunaiseksi. Samalla punainen väri toimii vastapainona 1960-luvulla rakennetun lähiön vaaleille asuintaloille. Julkisivun keraamiset, tiiltä muistuttavat klinkkerilankut kestävät Palasteen mukaan hyvin säätä ja ovat rakenteeltaan hyvin tuulettuvia.
Etäältä katsottuna terveysasema muistuttaa punavalkoista lego-taloa: ikään kuin arkkitehti olisi asettanut kaksi suorakulmion muotoista lego-palikkaa vierekkäin ja yhdistänyt ne neliönmuotoisella palikalla. Suorakulmiot muodostavat talon kaksi vastakkaisiin suuntiin osoittavaa siipeä: toinen osoittaa metroradan suuntaan ja toinen kehätielle päin. Keskellä olevan neliön sisään jää korkea, kattoon asti auki oleva tuloaula hisseineen ja avonaisine portaikkoineen.
Rakennuksen runkosyvyys ei ole suuri, sillä arkkitehti halusi tuoda sisälle mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Valoa tulvii sisään myös hissiaulan suurista ikkunoista, joista voi nähdä kahta puolen rakennusta sekä kehälle että metroradalle päin. Rakennukselle ominaista läpinäkyvyyttä lisää portaikon läpinäkyvä suojakaide.
Yksityisyys taattu
– Selkeä, viihtyisä ja avonainen, Kari Palaste luettelee tavoitteitaan terveysaseman suunnittelussa. Vuonna 1962 perustetulla arkkitehtitoimistolla on kokemusta terveydenhuollon rakennusten piirtämisestä. Virta Palaste Leinonen (VPL) toimiston käsialaa ovat muun muassa Espoon Kivenlahden terveysasema sekä Haartmanin sairaala Meilahdessa. Toimisto on vastannut myös useiden muiden terveyskeskusten ja sairaaloiden uudisrakennuksista ja peruskorjauksesta.
Palasteen mukaan on tärkeää, että terveyskeskuksessa ja sairaalassa tilat ovat selkeitä ja helposti hahmotettavissa. Asiakkaita ei nykyään paljoa ohjailla, vaan heidän on löydettävä itse tiensä oikeaan paikkaan.
– Viihtyisä ympäristö puolestaan helpottaa kurjaa oloa, Palaste selvittää.
Puuta ja himmennettyä lasia on käytetty myös toisen kerroksen asiakaspalvelupisteissä. Potilaan hoidontarvetta suunnitellaan kahden kesken hoitajan kanssa, eikä puhe kuulu muiden odottavien korviin.
– Vastaanottotilat ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella, sen verran ainutlaatuisia ne ovat. Ne ovat avaria mutta samalla yksityisiä.
Terveyskeskuksen kahdeksantoista neliön vastaanottohuoneet ovat suurempia kuin nykystandardit edellyttävät. Oven puoleisen seinän yläikkunat avartavat huonetta entisestään. Samalla niiden kautta luonnonvaloa kulkee huoneesta käytävään.
– Tilavassa vastaanottohuoneessa on tilaa ylimääräiselle verholle, jonka taakse esimerkiksi tulkki tai potilaan sukulainen voi asettua, kun potilasta tutkitaan, toteaa kohteen kiinteiden kalusteiden suunnittelusta vastannut sisustussuunnittelija Urmas Virta VPL:stä.
Tulkki onkin usein tarpeen, sillä terveyskeskuksen palvelualueella asuu paljon maahanmuuttajia.
Vaikka terveyskeskuksen monet kalusteet tilataan valmistajalta suoraan, vaaditaan niiden sijoittamisessa huolellista suunnittelua ja yhteistyötä arkkitehdin kanssa sekä tarkkaa sovittelua ja mittaamista. Myllypurossa kiintokalusteisiin kuuluivat lähinnä toimenpidehuoneiden kalustus pesualtaineen ja lääke- ja seinäkaappeineen. Seinäkaapit ovat kotimaista puusepän työtä.
Joustavat tilat
Ylihoitaja Merja Laurila on ollut mukana uusien tilojen suunnittelussa projektin alusta vuodesta 2007 lähtien. Matkan varrella terveyskeskuksessa on otettu käyttöön uusia toimintoja, joten haasteena on ollut tilojen muokkaaminen nykytarpeita vastaaviksi. Esimerkiksi uusi omahoitajajärjestelmä, jossa lääkäri ja hoitaja työskentelevät työparina, on vaatinut lisää huoneita.
– Lisätiloja tarvittiin myös Nopsa-vastaanottotoiminnalle, jonka pilotointi alkaa syksyllä . Nopsan kautta voi saada ajan alle kymmenen minuutin lääkäri- tai hoitajakäyntiä varten, esimerkiksi lääkärintodistuksen hakemista tai rokotusta varten.
Omaa terveysasemaa Myllypuroon on suunniteltu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta hanke pääsi toteutumaan vasta nyt. Vuodesta 2006 lähtien Myllypuron alueen avosairaanhoidon ja neuvolan palvelut ovat toimineet Itäkeskuksen terveysasemalla, joka sijaitsi kauppakeskuksen tiloissa. Heinäkuun lopussa avatulle uudelle keskusterveysasemalle muuttivat nyt kokonaisuudessaan Itäkeskuksen terveysasema ja neuvola, viisi itäisen Helsingin hammashoitolaa sekä HUSLABin toimipiste, fysioterapia sekä kotihoitoa.
– Itäkeskuksessa meillä oli pitkiä käytäviä, nyt opettelemme toimimaan useassa kerroksessa, avariin tiloihin tyytyväinen Laurila kertoo.
Ylihoitaja on myös tyytyväinen siihen, että jatkossakin tiloja voidaan tarvittaessa muuttaa uuteen toimintaan sopivaksi.
