Monia käänteentekeviä tapahtumia Aulis Lundell Oy:n 40 vuodessa

Teräksisten rakennustuotteiden lohjalainen valmistaja Aulis Lundell Oy täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yritys keskittyi alusta alkaen kevyt-rakenteisiin, ja vuonna 1985 markkinoille tullut väliseinäranka on ollut menestys.

– Väliseinärankojamme on Suomessa vähän joka talossa, vuonna 2006 isänsä Aulis Lundellin jälkeen toimitusjohtajaksi tullut Leena Lundell toteaa.

Aulis Lundell kehitti vuonna 1986 66-millisen rangan, joka sopi 92 millin ovikarmeihin. Siihen asti työmailla oli käytetty paljon aikaa 70-millisen tuontirangan työstöön karmeihin sopivaksi. Leena Lundell kuvaa 66-millistä rankaa käänteentekeväksi muutokseksi Suomessa.

Lundellin kehittämiin tuotteisiin kuuluu myös alakattojärjestelmä sekä vuonna 1995 markkinoille tuotu ulkoseinä- eli termoranka.

– Vuonna 1991 alkanut yhteistyö Gyprocin kanssa on myös ollut tärkeää. Kipsilevyt ja teräsrangat sopivat yhteen: niillä rakenteesta tulee elämätön, kun molempien lämpölaajenemiskerroin on sama, Leena Lundell kertoo.

Vuonna 2009 Aulis Lundell sai maailmanlaajuisen patentin aiempaa lujemmalle ja kevyemmälle Gypsteel-väliseinärangalleen, joka on kehitetty yhteistyössä Saint-Gobain Gyprocin kanssa. Gypsteelin teräsprofiilit tehdään rullamuovausteknologialla, mikä mahdollistaa profiilien muotoilun asiakkaan tarpeiden mukaan. 

– Ei ole muotoa, mitä ei pystyttäisi toteuttamaan, Leena Lundell toteaa.

Yritys ei ole jäänyt ihmettelemään rakentamisen määräysten muutoksia, vaan on hyödyntänyt tilanteen liiketoiminnan kehittämiseksi. Ääneneristyksen EU-direktiivi synnytti Lundellilla teräksisen kerroslattian kerrostalo-rakentamiseen, ja esteettömyysvaatimus sai aikaan väliseinärakenteen sisään liukuvat Liune-ovet.

Moduulirakentaminen kiinnostaa

Leena Lundell korostaa teräksen 100-prosenttista kierrätettävyyttä ja pientä hiilijalanjälkeä. Yritystä kiinnostaa pitkälle jalostetut terästuotteet kuten moduulirakentaminen. 

– Moduulitalot ovat nopeita koota, ja ne sopivat laadukkaiksi työmaa-asunnoiksi, sillä talotekniikka saadaan rakenteiden sisään jo tehtaalla. Samat ratkaisut sopivat myös asunto-rakentamisen moduuleiksi, Leena Lundell sanoo. Moduuleista saa koottua 1–4 -kerroksisia teräsrunkoisia rakennuksia.

Lohja järjestää asuntomessut ensi kesänä. Aulis Lundell Oy toimittaa messuille kaksi taloa. Niistä toinen tehdään moduuleista, mikä mahdollistaa talon laajentamisen tulevaisuudessa tilantarpeen kasvaessa.

Suurimman huomion messuilla kerännee kuitenkin järvenrantatontille rakennettu pyöreä Pyörre, jonka Aulis Lundell Oy rakentaa Timo Rannalle ja Jukka Turuselle. Pyörre on monien innovaatioidensa vuoksi mukana neljässä EU-hankkeessa. 

Pyörre on perustettu teräksisille porapaaluille. Kaarevuus on saatu teräsrakenteisiin, ja julkisivussa on kaarevat teräsprofiilit. Yläpohjan palkit ovat puisia. Pyörteessä on älykäs, kosteutta ohjaava höyrynsulkukalvo vastauksena hengittävän rakenteen vaatimukseen. Katossa ja seinissä on puhallusvillaeriste.  Vesikatteen bitumista osa on korvattu mäntyöljyllä.

Pyörre lämpenee ilma-vesilämpöpumpulla, ja taloon asennetaan myös aurinkosähköpaneeleja.

– Yhteen kaarevaan liukuoveen on integroitu lämmityselementti. Se on uniikki innovaatio, katsotaan minne se johtaa, Leena Lundell sanoo. Talon erikoisuuksiin kuuluu myös autotalli, jossa on kierrätetystä materiaalista valmistettu geopolymeerilattia perinteisen betonin sijaan. Lattiamassan sideaineena on masuunikuona ja täyteaineina kierrätettyä valimohiekkaa sekä kuivattua luonnonhiekkaa. Alkaliaktivaattorina on ollut lipeäpohjainen liuos.

– Rakennuksen suunnittelussa on pyritty korostamaan kiertotaloutta. Rakennustuotteet on valittu siten, että mahdollisimman suuri osa niistä sisältäisi kierrätettyjä materiaaleja tai olisi kierrätettävissä elinkaarensa lopussa. Rakennusmateriaalien kierrätyksestä ja pitkäikäisistä hiilivarastoista saatavat hyödyt ylittävät rakennusmateriaalien valmistuksen ilmastohaitat ja ovat noin kaksi kertaa rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä suuremmat, Pyörteen arkkitehti ja pääsuunnittelija Matti Kuittinen toteaa. 

Teksti ja kuvat: Jaana Ahti-Virtanen