Miljoonien säästöt maamassojen uusiokäytöllä
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
‒ Säästöt muodostuvat siitä, että massojen kuljetustarve pienenee ja maakaatopaikoille ja muille kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee. Myös neitseellisten kiviainesten hankintatarve vähenee, kun hyödynnämme lähialueilla rakentamishankkeissa syntyvät materiaalit, kertoo Helsingin maamassoja koordinoiva Mikko Suominen Helsingin kaupungilta.
Suomisen mukaan Helsingin kantakaupunki on kasvanut lähes 20 hehtaaria – kiitokset meritäytön. Länsimetron louheita hyödynnettiin esimerkiksi Jätkäsaaressa yli 3 miljoonaa kuutiota.
Maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja saadaan kaivumaista, rakentamisessa muodostuvista kiviaineksista, purkumateriaaleista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä. Niitä voidaan käyttää maarakentamisessa joko sellaisenaan, sideaineena tai komponentteina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia tai parantamassa niiden ominaisuuksia. Uusiomateriaaleja käyttämällä vähentyvät myös rakennushankkeiden ympäristövaikutukset.
Hyötykäytön hidasteena ’näin on aina tehty’ -asenne
‒ Uusiomateriaalien käyttö rakennushankkeissa pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto, mutta käytäntö on usein vielä päinvastainen. Toisinaan uusiomateriaalien käyttö on jopa kielletty urakkatarjouspyynnöissä, toteaa uusiomaarakentamisen ohjelmaa koordinoiva Pentti Lahtinen Rambollilta.
Asiaa hankaloittavat myös hitaat lupakäytännöt, mutta tähän odotetaan ainakin osittaista parannusta vuoden alusta voimaan tulleesta MARA-asetuksesta ja vielä valmistelussa olevasta MASA-asetuksesta.
Suomen suuret kaupungit lisäämässä uusiomateriaalien käyttöä
Uusiomateriaalien käyttöä voidaan lisätä muun muassa materiaaleja tuotteistamalla ja kaupallistamalla sekä kehittämällä rakentamistekniikkaa, suunnittelua ja hankintamenettelyjä.
Edistämistyötä on Suomessa tehty teollisuuden, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja alan yritysten yhteistyönä UUMA-ohjelmassa. Vuoden alusta ohjelmaan liittyi mukaan kymmenen suurta kaupunkia ja kuntaa. Nyt kaikkiaan 36 toimijan yhteistyöllä kehitetään materiaalien hankintamenettelyjä, rakentamisen käytäntöjä sekä koulutusta ja viestintää.
Sähköinen markkinapaikka valmisteilla teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi
Teollisuuden sivuvirtoja, kuten energiateollisuuden tuhkia, voidaan myös hyödyntää maarakentamisessa. Sivuvirtojen hyötykäytön tehostamiseksi ympäristöministeriö on ryhtynyt valmistelemaan sähköisen markkinapaikan perustamista.
Markkinapaikan kautta ammattitoimijat voivat tarjota ja etsiä jätteitä ja tuotannon sivuvirtoja sekä niihin liittyviä palveluja. Markkinapaikan valmistelu on osa jätelain uudistusta, ja se pyritään avaamaan vuoden 2019 alkupuolella.
