Mikkelin Stadiumi

TEKSTI TIMO SILLANPÄÄ | KUVAT ARI NAKARI

Mikkelin edellinen kaupunginjohtaja Kimmo Mikander esitti vuonna 2013 ajatuksen monitoimihallista, joka tarjoaisi monipuoliset toimintamahdollisuudet liikunnalle ja kulttuurille. Mikanderin ehdotukseen tartuttiin Mikkelin ammattikorkeakoulun hallituksessa ja sitä jatkojalostettiin yhteistyöhankkeeksi, jossa mukana olisivat Mikkelin kaupungin lisäksi myös ammattikorkeakoulu ja Suomen Nuoriso-opisto.

– Asia tosin hieman mutkistui, kun Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fuusioituivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi (XAMK) vuoden 2017 alussa, kertoo XAMKin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko, joka toimi silloisen Mikkelin ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana ja Stadiumi-rakennushankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Koivikon mukaan kriittistä keskustelua ja haasteita hankkeessa lisäsi erityisesti se, että monet mielsivät suunnitellun rakennushankkeen perinteiseksi kunnalliseksi liikuntahalliksi.

– Taustalla oli kuitenkin tavoite rakentaa laajasti urheilua, liikuntaa, kulttuuria sekä ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa palveleva monitoimirakennus.

Näimme myös, että hanke lisää koko Mikkelin seudun vetovoimaa opiskelu-, konsertti-, messu- ja kongressikaupunkina. Sekin on tänä päivänä merkityksellistä, sillä kaupunkiseudut kilpailevat keskenään vetovoimatekijöistä, Koivikko toteaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle Saimaa Stadiumi toi erilaisia tutkimusja kehittämisympäristöjä sekä aikaisempaa paremmat mahdollisuudet korkeakoululiikuntaan. Stadiumista sai omat tilat myös XAMKin Active Life Lab, joka tukee hyvinvointipalveluiden huippututkimusta ja kehitystoimintaa. Lisäksi Active Life Lab palvelee uutta englanninkielistä Wellbeing Management -koulutusohjelmaa. Aulan Ravintola Stadiumi puolestaan tarjoaa oppimisympäristön restonomiopiskelijoille.

Saimaa Stadiumi Oy:n omistavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto.

– XAMK on tällä hetkellä yhtiön suurin osakas. Tarkoituksena on, että pääosakkuus siirtyy Mikkelin kaupungille asteittain seuraavan 15 vuoden aikana, Koivikko kertoo.

Monitoimisuus suunnittelun lähtökohtana

Keväällä 2018 avatun Saimaa Stadiumin arkkitehtisuunnittelusta on vastannut mikkeliläinen Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy. Rakennusarkkitehti Heikki Kirjalaisen mukaan rakennuksen ulkopintaan haluttiin dynamiikkaa, joka toteutettiin leikittelemällä viidellä eri värillä. Ulkovärityksessä vaihtelevat valkoinen sekä sinisen ja harmaan eri sävyt.

Kirjalainen kertoo, että monipuolisuuteen ja toiminnallisuuteen kiinnitettiin suunnittelussa erityistä huomiota. Saimaa Stadiumi onkin muokattavissa monentyyppisten tapahtumien käyttöön.

– Ensimmäiset konsertit ovat osoittaneet, että myös akustiikka on hyvä, mikä ei monitoimihalleissa ole aina itsestään selvää, Kirjalainen sanoo.

Saimaa Stadiumi koostuu halli- ja yhdysosasta. Kolmikerroksinen yhdysosa liittää rakennuksen Mikkelin jäähalliin. Yhdysosassa on muun muassa toimisto- ja laboratoriotiloja. Paloteknisesti rakennuksen liittymä jäähalliin toteutettiin osastoivalla seinällä, sillä Stadiumissa on sprinklerijärjestelmä, jota jäähallin puolella ei ole.

Stadiumissa on muun muassa pelikenttiä, juoksurata, kiipeilyseinä, kuntosali ja fysioterapiatilat. Kolmannessa kerroksessa toimivalla sisäaktiviteettipuisto Supercornerilla on käytössään 650 neliömetriä.

– Valoisassa ja avarassa pääaulassa toimivat infopiste sekä ravintola Stadiumi. Aulasta on kulku myös jäähalliin sekä raviradan alueelle. Aulatila suunniteltiin kompaktiksi, jotta yksi työntekijä pystyy huolehtimaan koko infopisteen toiminnasta, Kirjalainen sanoo.

Toisen kerroksen parviaula Vire on monitoimitila, joka esimerkiksi liigaotteluissa palvelee VIP-ravintolakäytössä. Lisäksi tila soveltuu koulutus- ja liikuntatapahtumien järjestämiseen.

– Stadiumin halliosan koko on noin 5200 neliömetriä. Rakennuksen monikäyttöisyyttä palvelemaan suunnittelimme monia eri variaatioita kenttäosan toiminnoille. 225 metriä pitkän juoksuradan ympäröivälle keskialueelle mahtuu esimerkiksi kolme salibandykenttää tai seitsemän lentopallokenttää, Kirjalainen kertoo.

Myös konsertteja varten on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja: esiintymislava voi olla hallin pitkällä sivulla tai sen päädyssä. Permanto ja katsomo vetävät yhteensä noin 4500 katsojaa.

– Koko suunnittelu tehtiin tietomallinnuksen avulla, mikä helpotti eri toimijoiden yhteistyötä, Kirjalainen toteaa.

Mikkelin kaupunki rakensi erillishankkeena alueelle yli 600 autopaikkaa käsittävän pysäköintialueen. Kokonaisuudessaan alueella on nyt lähes 1500 pysäköintipaikkaa. Mikkelin Jukurien noustua jääkiekon SM-liigaan liikennemäärä Kalevankankaalla on selvästi lisääntynyt.

KVR-urakoitsija seuraa energiatehokkuutta

Saimaa Stadiumin KVR-urakoitsijaksi valittiin julkisen tarjouskilpailun myötä NCC Suomi Oy. Sopimukseen sisältyi, että KVR-

urakoitsija seuraa kolmen vuoden ajan energiatehokkuuden toteutumista ja tarvittaessa tekee korjaavia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Pääosin pelti-villa-pelti -elementeillä toteutetun rakennuksen ilmatiiveyteen on kiinnitetty jo rakennusvaiheessa erityistä huomiota. Aiheesta lopputyön tehnyt insinööriopiskelija Tuomas Karhunen totesi mittauksissaan, että lukuisista liitoksista huolimatta rakennuksen ilmatiiveys on hyvällä tasolla, NCC Suomi Oy:n työpäällikkö Ville Kupiainen kertoo.

Kalevankankaan sorapitoinen maaperä oli maarakennustöiden näkökulmasta kiitollinen, mutta rakennusaikaisten toimintojen järjestely toi omat haasteensa.

– Liigajoukkue Jukurien kotiottelut pyörivät koko rakennusajan, ja meidän oli huolehdittava, että suuret ihmismassat pystyvät liikkumaan rakennustyömaan vieressä turvallisesti. Mielestäni onnistuimme logistisessa haasteessa hyvin, Kupiainen sanoo.

Tilaajan toiveesta rakennuksen alla olevaan maakerrokseen on asennettu kosteutta ja lämpöä mittaavia antureita, jotka palvelevat XAMKin talotekniikan opetuskäyttöä. Raviradan puoleisella seinällä on lähes 400 aurinkopaneelia, joiden ennustettu vuosituotto on 61 000 kilowattituntia. Voimalan teho käytetään pääasiassa kiinteistön jäähdyttämiseen. Aurinkovoimalan toiminnasta vastaa Etelä-Savon Energia.

Vesikaton materiaalina on bitumikermi. Katossa on kallistukset reunoilla oleville kattokaivoille. Katon kallistus ei kuitenkaan näy ulospäin korkealle vedettyjen ulkoseinien vuoksi.

Teräsrunko oli onnistunut ratkaisu

Saimaa Stadiumin toteutuksessa keskeinen ratkaisu oli teräsrungon valinta koko rakennukseen.

Hallin teräsristikoiden alapaarre on 12,7 metriä korkealla. Lähtökohtana oli, että Stadiumissa voidaan järjestää kansainvälisen tason urheilukilpailuja.

Kattorakenteissa on otettu huomioon riittävät pistekuormat monenlaisiin tarpeisiin; esiintymislavojen yläpuolella on useita ketjunostimia.

– Alkuvaiheessa suunnitelmissa oli toteuttaa teräksestä vain kattoristikot ja mastopilarit betonista. Lopulta päädyttiin kuitenkin kokonaan teräsrakenteiseen runkoon. Teräsrunko toi kustannussäästöjä ja jonkin verran lisää tilaa. Ratkaisu myös nopeutti rakentamista, kertoo rakennesuunnittelija Tarmo Viljamaa SS-Teracon Oy:stä, joka vastasi kohteen rakennesuunnittelusta ja teräsrakenteiden konepajasuunnittelusta.

Teräsrakenteet valmistettiin Normek Oy:n Naarajärven-tehtaalla Pieksämäellä runsaan 80 kilometrin päässä rakennustyömaasta.

– Rakennuksessa kannattajina toimivat putkiprofiileista kootut teräsristikot, joiden jänneväli on peräti 65 metriä. Kattoristikot valmistettiin konepajalla kolmesta osasta ja koottiin työmaalla ennen nostoa. Ristikot ovat noin 6,2 metriä korkeat, mikä aiheutti omat haasteensa kuljetukseen ja valmistukseen, Viljamaa sanoo.

Viljamaan mukaan jäykistävien seinäsiteiden voimat olivat varsin suuria, mutta ne voitiin sijoittaa kohtiin, joissa on massiivisia betonirakenteita, kuten väestönsuojaan ja betonisten porraskuilujen seiniin.

– Yksi portaikkoa ja katsomoa tukeva seinä toteutettiin tarkoituksella hieman paksumpana rakenteena, jotta jäykistyssiteiltä tuleville vetorasituksille saatiin riittävästi vastapainoa, Viljamaa kertoo.

Saimaa Stadiumi, Mikkeli
Rakennuttaja: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto
Kustannukset: 18,7 miljoonaa euroa
Rakennusaika: 10/16–3/18
Koko: bruttoala 10 903 m², tilavuus 140 800 m³