Viimeisimmät julkaisut

Mikkelin keskussairaalan kampus tiivistyy

Mikkelin keskussairaalan 140 miljoonan euron Esper-kehittämishankkeesta on nyt valmiina 70 prosenttia. Noin 29 miljoonaa euroa maksanut U-rakennuksen korjaus, korotus ja laajennus kuumaksi sairaalaksi sekä kokonaan uusi, noin 26 miljoonaa euroa maksanut Perhetalo ovat käyttöönottovaiheessa.

Pysäköintilaitos (oikeassa alalaidassa) valmistui jo pari vuotta sitten. Se liitettiin nyt yhdyskäytävällä kuumaan sairaalaan, jota korotettiin kahdella kerroksella ja koko kerroksen kokoisella konehuoneella katolle. Kuuma sairaala sai myös kaarevan nelikerroksisen lisäosan. Perhetalon näyttävä julkisivu näkyy kuuman sairaalan takana.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotella on käynnissä Esper-hanke, jossa Mikkelin kantakaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palvelut sekä alueen erikoissairaanhoito keskitetään Mikkelin keskussairaalan alueelle.

Hankkeen kustannukset ovat yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Rakentamisen ja kehittämisen hankesuunnittelu alkoi jo vuonna 2014, silloin tavoitteena oli moderni keskussairaala ja hyvinvointikeskus. Essote-kuntayhtymä syntyi vuonna 2017, ja sen myötä sote-peruspalvelut tulivat osaksi sairaanhoitopiiriä.

– Haluttiin keskittää sote-tilat sairaalakampukselle, ja siksi tarvittiin tiloja yhdistyvälle toiminnalle, Essoten Esper-hankejohtaja Pirjo Syväoja sanoo.

Esper-hankkeessa keskeistä on tilatehokkuus. Sote-palveluja varten Mikkelin seudulla on ollut käytössä vuokratiloja, muiden muassa kolme neuvolaa, neljä hammashoitolaa ja mielenterveyspalveluja aiemmin noin 20 pisteessä.

– Esper-hankkeen myötä jää 35 000 neliötä vuokratiloja pois, esimerkiksi Kyyhkylän kuntoutussairaala ja Moision psykiatrinen sairaala sekä kaupungin 12 000 neliön terveyskeskus. Sen toiminnoille varataan sairaala kampukselta 3000–4000 neliötä, Syväoja kertoo.

– Monesta muusta keskussairaalasta poiketen Mikkelin keskussairaala on keskellä kaupunkia. Toimintojen keskittäminen sinne tarkoittaa palveluja entistä parempien kulkuyhteyksien päässä.

Värikäs Perhetalo on yhdistetty kahdella ilmakäytävällä kuumaan sairaalaan hätätapauksia varten. Noin 20-metriset ilmakäytävät nostettiin paikoilleen kerralla ja kokonaisina yöaikaan.

Esper-hankkeessa on viisi vaihetta. Ensimmäinen vaihe sisältää vastaanottoalueen korjaamista vaiheittain vuosina 2015–2022. Vaiheessa 2 valmistui pysäköintitalo vuonna 2017. Nyt ollaan vaiheissa 3 ja 4: kuuman sairaalan eli entisen U-rakennuksen peruskorjaus, korotus ja laajennus sekä uusi Perhetalo on luovutettu käyttäjälle. Viimeisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa Mielen ja kuntoutuksen talo vuosina 2020–2022. Esper-hankkeen pääsuunnittelusta on vastannut Raami Arkkitehdit Oy.

Noin 29 miljoonaa euroa maksaneessa kuumassa sairaalassa ovat ensihoito, päivystys, kotisairaalatoiminta, leikkaussalit, tehohoito ja vaativa valvonta.

– Kuuma sairaala mahdollistaa Mikkelin keskussairaalan säilymisen ja erittäin korkeatasoiset palvelut Etelä-Savossa. Modernissa rakennuksessa on erittäin kustannustehokkaat ratkaisut. Tilat ovat yhteiskäyttöisiä, ja ne joustavat tarpeen mukaan, Pirjo Syväoja kertoo.

Hän muistuttaa, että suosittuna mökkialueena Etelä-Savon väkimäärä nousee kantaväestön 150 000:sta 300 000:een, kun lomalaiset ovat paikalla.

– Tämä on tärkeä näkökulma: kuuma sairaala palvelee kaikkia, joilla on äkillinen sairaanhoidon tarve. Tie 5:n läheisyyden vuoksi Mikkelin keskussairaala oli Suomen kolmanneksi vilkkain traumasairaala vuonna 2018.

Kokonaan uudessa Perhetalossa ovat muiden muassa äitiys- ja lastenneuvolat, lastentautien ja lastenneurologian vastaanotot, lastenosasto, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, synnytysosasto sekä synnytyssalit.

– Perhetalo on ihan poikkeuksellinen koko Suomen mittakaavassa. Kun lapsiperheen palvelut ovat saman katon alla, työntekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja tiedonkulku on sujuvaa. Perhetalo tarkoittaa myös suurta työkulttuurin muutosta. Tilojen suunnittelu on ollut käyttäjälähtöistä, satoja työntekijöitä on ollut mukana suunnittelussa, mikä on konkretisoinut kaikille tulevaa toiminnan muutosta. Meillä on puolen vuoden ajan Perhetalossa ja kuumassa sairaalassa 10 muuttokoordinaattoria, jotka varustelevat tiloja ja järjestävät kerroksittain koulutusta uudella tavalla tekemiseen.

Perhetalo nousi suojellun puiston paikalle. Rakennusluvan edellytyksenä oli, että 1900-luvun alusta olevan puiston rauta-aita entisöidään ja asennetaan takaisin omalle paikalleen.

Vanha U peruskorjattiin ja korotettiin

Suomen Controlteam Oy:n rakennusinsinööri Jukka Rasilo on toiminut kuuman sairaalan ja Perhetalon rakennuttajakonsulttina vuoden 2016 alusta vastuullaan projektinjohto, urakkakilpailutukset ja rakennustöiden valvonta. Valvojina ovat olleet rakennusinsinööri Pekka Ylönen, rakennusinsinööri Eero Roiha ja rakennusmestari Esa Varis. Controlteam oli mukana myös nyt kuumaksi sairaalaksi kehitetyn U-rakennuksen laajennuksessa vuosina 2005–2006 ja sen saneerauksessa vuonna 2007.

Kuuma sairaala -projektissa korotettiin vuonna 2006 tehtyä rakennusta kolmella kerroksella, joista kolmannessa on ilmanvaihdon konehuoneet.

– Korotus tarkoitti, että olemassaolleet perustusten paalutukset eivät riittäneet. Mentiin rakennuksen alle tekemään lisäpaalutuksia; teräspaaluja porattiin pätkissä hiekkatilasta alaspäin. Sen jälkeen tehtiin vanhojen rakenteiden jännitys uusien paalujen päälle, Rasilo kertoo.

Kun lisäpaalutustarve oli ilmeistä jo varhain, paalutukset tehtiin ennakoivien töiden urakkana puoli vuotta ennen kuin rakennusurakka alkoi, mikä auttoi pysymään aikataulussa. Samalla tehtiin yhdyskäytävien ja tulevan laajennusosan paalutukset ennakkoon.

– Pohjaveden pinta oli lähellä, mutta perustukset ovat pohjaveden pinnan yläpuolella, rakennesuunnittelusta vastannut Pöyry Finland Oy:n Senior Advisor Juha Jääskeläinen toteaa.

Kuuman sairaalan peruskorjaus ja korotus tehtiin sairaalatoimintojen jatkuessa. Kun ensimmäistä kerrosta saneerattiin, päivystys lähti evakkoon, mutta P-kerroksessa ollut silmäyksikkö jatkoi toimintaansa, vain silmäleikkaukset muuttivat muualle. P-kerroksessa jatkoi myös sairaala-apteekki ja K-kerroksessa arkisto. Jatkaminen oli mahdollista, koska sairaalaan oli alun perin tehty kerroskohtainen ilmanvaihto.

Kuuman sairaalan kahden kerroksen korotuksen runkona on teräsliittopilarit sekä teräspalkein kannatellut kuorilaattarakenteiset tasorakenteet. Niiden yläpuolella oleva koko kerroksen kokoinen ilmanvaihdon konehuone on teräsrakenteinen. Kuuman sairaalan vanhassa osassa oli jo ennestään yhdyskäytäviä keskussairaalan muihin rakennuksiin, ja nyt niitä korotettiin. Yhdyskäytäviä tehtiin myös lisää: yksi vuonna 2017 valmistuneesta pysäköintitalosta ja kaksi uudesta Perhetalosta.

– Pysäköintitalon yhdyssilta odotti valmiina pysäköintitalon päällä kuuman sairaalan valmistumista. Siinä oli työstämistä, että yhdyskäytävä saatiin paikalleen, käytävän kuormia piti miettiä huolella, Jääskeläinen toteaa. Kuumasta sairaalasta Perhetaloon olevat yhdyskäytävät ovat lasisia ilmakäytäviä, joita tarvitaan esimerkiksi synnytyksen hätätilanteissa. Noin 20-metriset ilmakäytävät nostettiin paikoilleen kerralla ja kokonaisina yöaikaan.

Kuuman sairaalan pääurakoitsijana olleen Lujatalo Oy:n aluejohtaja Heikki Jalkanen toteaa hankkeen olleen heille erittäin mielenkiintoinen kohde, josta ei haastavuutta puuttunut.

– Työt alkoivat vapun jälkeen 2017 toimivan sairaalan vesikaton purulla rakennuksen korotusta varten, Jalkanen kertoo. Toimivan rakennuksen korottaminen asetti sääsuojaukselle erityisiä haasteita: suojauksen piti mahdollistaa rakennuksen alapuolisissa kerroksissa jatkuvat sairaalatoiminnot.

Tontti oli ahdas rakentajille.

– Kohde on kiinni kaduissa ja viereisessä sairaalarakennuksessa, varastotilaa ei juuri ollut, joten kuljetukset ja nostot piti suunnitella huolella, Jalkanen kertoo.

– Kuumassa sairaalassa on sairaalan kriittisimmät toiminnot, siksi tekniikan määrä on iso ja sen yhteensovittaminen on haastavaa. Leikkausaleja on kymmenen. Ne eivät ole moduuliratkaisuja vaan puhdastilaelementeistä työmaalla tehtyjä. Lujatalo on rakentanut ja korjannut useita sairaaloita ennenkin, Jalkanen sanoo ja jatkaa, että jos saisi valita, kuuman sairaalan tyyppinen rakennus olisi helpointa rakentaa uutena rakennuksena tyhjälle tontille.

Perhetalon vaativa kaksoislasijulkisivu irrotettiin hankkeessa omaksi urakakseen.

Laajennusosa korottui

Kuumaan sairaalaan rakennettiin myös kokonaan uusi kaareva laajennusosa. Se oli runkovaiheessa, kun kuuman sairaalan peruskorjaus ja korotus käynnistyi. Laajennusosasta piti tulla tässä vaiheessa kaksi kerroksinen ja varautua myöhempään korotukseen, mutta sitä korotettiin hankkeen aikana nelikerroksiseksi, mikä lisäsi kustannuksia 2,8 miljoonalla eurolla ja pidensi rakennusaikataulua seitsemällä viikolla.

– Laajennusosan korotukseen päädyttiin, kun tilajärjestely täsmentyi. Päivystyksen yhteyteen haluttiin koulutus- ja simulaatiokeskus sekä palvelukeskus puhelinpalveluja varten. Nyt ne ovat toiminnallisesti oikeassa paikassa, rakennuttajakonsultti Jukka Rasilo toteaa.

– Laajennus oli jo hankesuunnitelmassa esitetty tehtäväksi pääosin paikalla valettuna, ja niin se tehtiin, rakennesuunnittelija Juha Jääskeläinen kertoo.

– Laajennusosan paikallavalut sattuivat kylmään talveen 2017–2018, mikä tarkoitti ajallista lisähaastetta rakentajille. Ajan kohdan vuoksi elementoitu ratkaisu olisi ollut parempi, Lujatalon Heikki Jalkanen toteaa.

Sekä urakoitsija että rakennuttajakonsultti sanovat, että rakentamiseen toi lisähankaluutta rakentamisen aikana tehdyt muutokset ja järjestelmähankinnat.

– Kun hankintoja tehtiin rakennusaikana, jouduttiin tekemään suuria muutoksia esimerkiksi sähkösuunnitelmiin ja -urakkaan, Rasilo sanoo.

– Näin jälkeenpäin mietittynä käyttäjän toivomat suunnitelmamuutokset olisi hyvä olla tiedossa ennen rakentamisen aloitusta, Jalkanen toteaa.

Kuuma sairaala on ollut toiminnassa heinäkuun lopusta alkaen.

Ilmanvaihto täyttää tulevatkin standardit

– Kuumassa sairaalassa talotekniikan suunnittelun kannalta työläintä oli olemassa olevan tekniikan sovittaminen uusien kerroksien talotekniikkaan, LVIA-suunnittelusta vastannut talotekniikan osastopäällikkö Matti Ruuskanen Rejlers Finland Oy:stä sanoo. Ruuskasen lisäksi suunnittelussa oli mukana LVI-puolella kymmenkunta henkilöä, sähköpuolella samoin. Sähkösuunnittelusta vastasi suunnittelupäällikkö Tapio Kilpimaa.

Uuden talotekniikan asennuksesta syntyneet katkot eivät saaneet olla pitkiä, koska sairaalan toiminta oli käynnissä.

– Kun kuuma sairaala eli entinen U-rakennus valmistui vuonna 2006, se oli tehty ajatuksella, että voidaan myöhemmin korottaa. Siksi oli päädytty kerroskohtaisiin ilmanvaihtokoneisiin eikä tehty isoja ilmanvaihdon koneita vesikatolle. Kerroskohtainen ilmanvaihto mahdollisti sen, että alemmissa kerroksissa voitiin toimia rakennuksen korotuksen aikana eikä korotusta varten tarvittu suuria talotekniikan tilapäisjärjestelyjä, Ruuskanen kertoo.

Kuuma sairaala on liitetty kaukolämpöön, lämpöä jaetaan huoneisiin vesikiertoisten patterien sekä ilmastoinnin kautta. Jäähdytys hoituu kylmävesiasemilla.

Vesikatolla on koko kerroksen kokoinen ilmanvaihdon konehuone, jonka koneet palvelevat uusia kerroksia. Joka leikkaus salilla on oma ilmanvaihtokoneensa. Alempien kerrosten omat kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet jäivät ennalleen, vain pieniä kanavointimuutoksia tehtiin.

– Kuumassa sairaalassa on kahden eri puhtaustason leikkaussaleja, ja niihin puhalletaan puhdasta ilmaa yhteensä reilu 22 kuutiota sekunnissa. Keskussairaalassa päätettiin jo vuosia sitten, että leikkaussaleihin ei tuoda kierrätysilmaa, vaan koko ilmamäärä otetaan raittiina sisään. Leikkausaleissa on ilmanvaihdon jakoon laminaarikatot. Kokonaisuudessaan salien ilmanvaihto on mitoitettu siten, että salit täyttävät kehitteillä olevan yhteiseurooppalaisen sairaalailmanvaihtoa koskevan standardin vaatimukset, Matti Ruuskanen sanoo.

Kuumassa sairaalassa ovat ensihoito, päivystys, kotisairaalatoiminta, leikkaussalit, tehohoito ja vaativa valvonta.

Perhetalo puiston paikalle

Tarvittiin kaavamuutos, että Perhetalo voitiin tehdä vanhaan Pirttiniemen puistoon. Rakennusluvan edellytyksenä oli, että 1900-luvun alusta oleva puiston rauta-aita aita entisöidään ja asennetaan takaisin omalle paikalleen. Lisäksi puiston haluttiin näkyvän uudisrakennuksessa tavalla tai toisella.

Perhetalon tontti tarvitsi tukemista: viereinen Porrassalmenkatu on kokonaan pontattu ja Pirttiniemenkatu osin. Ponttaus alkoi vuoden 2017 huhtikuussa ja Perhetalon rakentaminen kesäkuussa. Noin 26 miljoonaa euroa maksanut Perhetalo on kiinni vanhassa O-rakennuksessa lasiaulalla ja kerroskäytävillä ja kuumassa sairaalassa kahdella ilmakäytävällä.

Perhetalon ja kuuman sairaalan pääsuunnittelijana on ollut Raami Arkkitehdit Oy arkkitehti SAFA Rami Kolehmainen. Arkkitehdit Kontukoski Oy on toiminut Perhetalon rakennusteknisenä arkkitehtisuunnittelijana.

– Olemme työstäneet rakennuksen fyysistä ympäristöä niin, että toiminnallisen suunnittelun tavoitteet toteutuvat. Kahden arkkitehtitoimiston yhteistyötä tarvitaan näin suurissa hankkeissa. Arkkitehdin ihanne on tietysti tehdä alusta loppuun itse, kaupunkikuvasta ovenkahvoihin asti, mutta se ei ole mahdollista näin isoissa hankkeissa. Arkkitehtuuri ei ole ollut yhden miehen show´ta enää pitkään aikaan, arkkitehti SAFA Petri Kontukoski toteaa.

Perhetalossa on kaksi kaksoislasijulkisivuin verhoitua massaa. Osat eivät ole suorakaiteita vaan muotoiltuja. Kontukosken mukaan Perhetalon arkkitehtuurissa on samoja teemoja kuin muissa moderneissa lastensairaaloissa: rakennus on helposti lähestyttävä, ei kliininen eikä pelottava ja julkisivultaan värikäs. Sisätiloissa on rikottu perinteisten sairaaloiden käytävämäisyyttä.

Suunnittelun aikana oli käytössä myös virtuaalimalleja, joiden avulla tilojen tulevat käyttäjät pääsivät varmistamaan tilojen toiminnallisuutta ja saamaan käsinkosketeltavuutta suunnitteluun.

– Hankkeessa oli uraauurtavaa virtuaalimallin käyttöä, kun useampi henkilö voi olla VR-lasit päässä yhtä aikaa samassa virtuaalitilassa, Kontukoski kertoo.

Kuuman sairaalan hiljainen huone.

Suunnittelijoille helpompi

Rakennesuunnittelusta vastannut Juha Jääskeläinen ja LVIA-suunnittelusta vastannut Matti Ruuskanen toteavat, että uudisrakennuksena Perhetalo oli kuumaa sairaalaa helpompi suunniteltava.

– Perhetalon rungossa on paalutusten päällä kantava alapohja, liittopilarit ja liittopalkit ja kuorilaatat. Rakennuksen teräsrunko toimitettiin omana urakkanaan. Hissi- ja porraskuilut ovat jäykistävinä rakenteina, ne urakoitsija toimitti elementtirakenteisina urakoitsijan omalla suunnittelulla, Jääskeläinen kertoo.

Perhetalon energiatehokkuudessa ei tavoiteltu rakennusmääräyksiä parempaa tasoa. Rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja tilojen jäähdytys tehdään kuten kuumassa sairaalassakin kylmävesiasemilla. Lämpö ja jäähdytys jaetaan tiloihin muista sairaalan rakennuksista poiketen kattosäteilijöillä. Lämmin käyttövesi lämmitetään lämmön jakokeskuksessa, rakennuksessa ei ole puhdasvesijärjestelmiä.

– Sairaaloiden jätevedessä on käsihuuhteiden mukanaan tuomaa rasvaa, mikä voi jumittua viemäriin. Ratkaisu on käyttää muovisia viemäriputkia tai niitä paloteknisesti parempia haponkestävästä tai ruostumattomasta teräksestä tehtyjä putkia, Ruuskanen sanoo.

– Perhetaloon tehtiin kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet, koska kaava ei sallinut ilmanvaihdon konehuoneita katolle vaan ainoastaan rakennuksen päihin.

Perhetalon arkkitehtuurissa on samoja teemoja kuin muissa moderneissa lastensairaaloissa: rakennus on helposti lähestyttävä, ei kliininen eikä pelottava ja julkisivultaan värikäs. Sisätiloissa on rikottu perinteisten sairaaloiden käytävämäisyyttä.

Pääurakka ilman julkisivua

Perhetalon pääurakoitsijana oli Työyhteenliittymä Perhetalo, johon kuuluivat Suutarinen Yhtiöt, Maarakennus Suutarinen Oy ja SBS Betoni Oy. Työyhteenliittymän urakka alkoi valmiiksi pontatusta kaivannosta, kertoo työpäällikkö Markus Suutarinen. Perustukset olivat puoleksi maavaraiset ja puoleksi porapaaluilla. Paaluja tarvittiin lähes 200, ja ne porattiin keskimäärin 10–12 metrin syvyyteen. Alapohjalaattana oli 250-millinen paalulaatta putkikanaaleineen.

Seinät kaivannon ympäri tehtiin osin paikallavaluna ja osin elementeistä. Elementtirakenteiset väestösuojat saatiin työyhteenliittymän omasta tuotannosta. Rakennuksen runko on tehty liittopilareista ja WQ-palkeista.

– Välipohjaelementtinä on 150-millinen kuorilaatta, jonka päällä on 150 milliä paikallavalua, ontelolaattoja ei käytetty, Suutarinen kertoo.

Porras- ja hissikuilut tehtiin valaen paikalla kaksi alinta kerrosta ja siitä ylöspäin elementteinä.

Pääurakassa oli poikkeavaa vaativan kaksoislasijulkisivurakenteen hankinta tuoteosakauppana Teräselementti Oy:ltä.

– Se vaikutti työmaan toimintatapaan. Rungosta piti olla valmiina kaksi kerrosta ennen kuin julkisivuelementtejä voitiin asentaa. Ne menivät paikalleen suunnitellusti; ratkaisuja haettiin yhdessä Teräselementin kanssa, Suutarinen kertoo.

Julkisivu tuli työmaalle 3,6 metriä korkeina ja 10 metriä pitkinä elementteinä, joissa oli ikkunat sekä tuulensuojalevyt ja höyrynsulku valmiina.

Poikkeava julkisivun toteutus vaikutti pääurakoitsijan sääsuojausratkaisuunkin vesikattovaiheessa. Suojausta ei voinut tukea julkisivuun, vaan urakoitsija kehitti ratkaisun, jossa tuki otettiin rakennuksen rungosta.

– Perhetalo oli toteutukseltaan mielenkiintoinen hanke. Vaikka rakentamisen aikana tuli paljon suunnitelmamuutoksia, pysyimme hyvin aikataulussa. Pystyimme reagoimaan nopeasti muutoksiin, kun käytimme paikallisia ali- ja sivu-urakoitsijoita.

Taide integroituna julkisivuun

Perhetalon paikalla ollut vanha puisto näkyy nyt kuvataiteilija Lauri Nykoppin lasiteoksena, joka kiertää rakennusta kaikilla neljällä sivulla. Teoksen nimi on Koivupuisto.

– Lasitaiteelle on mahdollistettu laajat pinnat. Se on vaatinut paljon suunnittelua. Jos jokin näyttää yksinkertaiselta, joku on tehnyt lujasti töitä, arkkitehti Petri Kontukoski sanoo.

Teoksen takana on potilashuoneita ja vastaanottotiloja, joita ei ulkoa huomaa. Julkisivun taideteos on huoneidenkin taideteos.

Julkisivun suunnittelu tuli julkisivun toimittajalta, ja hankkeen rakennesuunnittelija suunnitteli julkisivun liittymäpinnat ja julkisivun yhteensovituksen runkoon.

– Taidelasiprinttaus on vieras asia tavallisille rakennusliikkeille. Siksi päätettiin, että ulkoseinä lasitaideteoksineen toteutetaan oman urakkanaan, Jukka Rasilo kertoo. Julkisivulasit ovat kooltaan 3,6 metriä x 1,2 metriä, ja lasit asennettiin omana työvaiheena julkisivun päälle.

Rasilon mukaan taiteen integroiminen rakenteeseen oli tässä hankkeessa se vaikea osa.

– Kärsivällisyys oli monesti koetuksella, mutta ylivoimaista se ei ollut. Taide kuuluu tänne, mutta en haluaisi integroida sitä rakenteeseen niin tiukasti. Rakentajat rakentavat, taiteilijat tekevät oman osansa.

Arkkitehti Petri Kontukoski toteaa, että lopputulos on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen julkisivun lasitaideteos.

Teksti Jaana Ahati-Virtanen | Kuvat Petteri Kivimäki

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail