Mika Soini Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajaksi

“Kaupunkien kehittämisessä on kiehtovaa se, kuinka kaupungista tulee käyttäjilleen parempi ja toimiva yhteisö ja miten rakentaja voi olla tässä avuksi. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa on meneillään joukkoliikennejärjestelmän uudistaminen, joka luo paljon mahdollisuuksia”, Mika Soini sanoo.

Raiteille siirtyminen on Soinin mukaan tärkeää etäisyyksien kutistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, samoin kuin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infran hyödyntäminen.

“Meillä on hyviä esimerkkejä kaupunginosista, joissa eri toiminnot sekoittuvat ja kerroksellinen rakenne yhdistää fiksusti vanhaa ja uutta. Lähtökohtana kehittämisessä ovat aina kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeet.”

Soini on pitkän linjan rakentaja, joka on työskennellyt NCC:llä ja sitä edeltäneessä Rakennustoimisto Puolimatkassa vuodesta 1988 alkaen. Ajanjaksoon on mahtunut talonrakentamisen työmaa-, kehitys- ja johtotehtävien lisäksi muutamia vuosia infrarakentajana sekä suunnittelutoimiston vetäjänä. Koulutukseltaan Soini on diplomi-insinööri ja Executive MBA.

Soini on ollut RT:n hallituksen jäsen vuodesta 2018 alkaen ja hallituksen varapuheenjohtaja viimeksi kuluneiden kahden vuoden ajan. Sitä ennen hän on toiminut monissa eri luottamustehtävissä RT:ssä, Talonrakennusteollisuudessa ja EK:ssa.

“Suunnittelutoimistossa ymmärsin, että urakoitsija kannattaa ottaa hankkeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan. Ei ole järkeä ensin suunnitella ja sitten karsia, vaan luoda yhdessä ratkaisuja, jotka ovat kestäviä niin käyttäjien, ympäristön kuin taloudenkin kannalta.”

Pohjoismaisessa rakennuskonsernissa Soini on nähnyt myös vakioinnin ja standardisoinnin merkityksen. Hänen mielestään suomalaiset olivat todella fiksuja, kun aikanaan betonielementtirakentamiseen siirryttäessä vakioitiin erilaisia liitoksia, esimerkiksi pilarit, palkit, laatat ja julkisivut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mittojen ja arkkitehtuurin vakioita, vaan että eri toimittajien ratkaisut ovat yhteensopivia toisin kuin lähtökohta oli Ruotsissa.

“Myös digitalisoinnissa vakiointi, harmonisointi ja avoimet rajapinnat ovat välttämättömiä. Kaikki järjestelmät on saatava kommunikoimaan keskenään, jotta tieto pääsee virtaamaan.”