Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten pitkään jatkuneen ESPER-hankkeen viimeinen vaihe, Mielen ja kuntoutuksen talo, valmistui joulukuussa. Hankkeen aiemmista vaiheista saaduilla opeilla Mielen ja kuntoutuksen talon kustannusarvio alittui tuntuvasti.
Mikkelin keskustaan Pirttiniemenkadun ja Mannerheimintien risteykseen noussut Mielen ja kuntoutuksen talo luovutettiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotelle 9.12.2022 – vain hieman ennen kuin Etelä-Savon hyvinvointialueen toiminta alkoi. Ensimmäiset potilaat uuteen taloon tulivat tammikuun alkupuolella.
Rakennushanke oli viimeinen osa laajaa ESPER-hanketta, jossa Etelä-Savon sote-palvelujen kiinteistöjä uudistettiin.
– Lainsäädäntö on vauhdittanut luopumista psykiatrisista ”metsäsairaaloista”. Meillä on ollut jo yli 10 vuotta tavoitteena siirtää psykiatrian toiminnot sairaalakampukselle Moision vanhasta sairaalasta, kertoo tilaajan hankejohtajana toiminut Pirjo Syväoja.
Vuonna 2014 käynnistyneen ESPER-hankkeen aikana Mikkeliin rakennettiin Mielen ja kuntoutuksen talon lisäksi kuuma sairaala, perhetalo ja pysäköintitalo. Lisäksi vanhoja sairaalatiloja kunnostettiin noin 10 000 neliömetriä.
Mielen ja kuntoutuksen talosta löytyy psykiatrisen hoidon palveluja kaikenikäisille. Saman katon alle on keskitetty myös päihdehoitopalvelut. Rakennuksessa on 50 oppilaan sairaalakoulu lapsille ja nuorille, jotka eivät tuettunakaan pysty osallistumaan tavalliseen kouluopetukseen. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat neurologisen ja ortopedisen kuntoutuksen sekä parantumattomasti sairaiden oireenmukaisen eli palliatiivisen hoidon tilat.
– Mielen ja kuntoutuksen talo on mahdollistanut hajallaan olleiden toimintojen keskittämisen saman katon alle. Kun rakennuksen suunnittelu aloitettiin, psykiatrian ja kuntoutuksen toimintoja oli lähes parissa kymmenessä paikassa eri puolella Mikkeliä, muun muassa Moision sairaalassa, Kyyhkylän kuntoutussairaalassa sekä useissa avopalvelutiloissa, Syväoja kertoo.
Moision sairaalan omistuksesta kuntayhtymä luopui vuonna 2015. Sen jälkeen kuntayhtymä vuokrasi Moision tiloja psykiatrisen hoidon tarpeisiin uudisrakennuksen valmistumiseen saakka.
Mikkelin keskussairaala on Pirttiniemenkadun vastakkaisella puolella, ja sinne kuljetaan Mielen ja kuntoutuksen talosta maanalaista yhdyskäytävää pitkin.
– Nyt myös psykiatristen potilaiden saatavilla on nopeasti erikoissairaanhoidon palvelut sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mikä edustaa tämän päivän ajattelua, Pirjo Syväoja toteaa.
Potilaspaikkoja rakennuksessa on noin sata. Kuntoutusosastolla on kahden hengen huoneita, mutta psykiatrian puolella pelkästään yhden hengen huoneita.
– Joissakin tapauksissa kahden hengen huoneet ovat hyvä vaihtoehto. Niissä potilaat saavat vertaistukea ja apua toisiltaan, Syväoja huomauttaa.
Talo räätälöitiin ahtaalle tontille
Uuden sairaalarakennuksen suunnittelussa pääpaino on ollut kuntoutuksessa. Rakennuksessa on muun muassa erityisvarusteltuja terapiahuoneita, terapia-allasyksikkö ja kuntosaleja. Talossa on varaukset myös uudentyyppisten hoitomuotojen kuten magneettistimulaation käyttöön.
Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehdit Kontukoski Oy:n ja Raami Arkkitehdit Oy:n työyhteenliittymä. Kontukoski on vastannut kaupunkikuvaan ja julkisivuun liittyvästä suunnittelusta, Raami Arkkitehdit toiminnallisuuden ja sisätilojen suunnittelusta.
– Mielen ja kuntoutuksen taloa suunniteltiin pariin eri paikkaan ESPER-hankkeen puitteissa. Alkujaan rakennusta yritettiin sijoittaa nykyisen sairaala-alueen sisälle, mutta lopulta päädyttiin varsinaisen sairaala-alueen viereen, kertoo vastaava arkkitehtisuunnittelija Petri Kontukoski.
Rakennuspaikka vaati kahden tontin yhdistämisen ja asemakaavamuutoksen. Kontukosken mukaan ahdas tontti ja Mannerheimintien mutka juuri tontin kohdalla vaikutti moniin suunnitteluratkaisuihin.
– Alimman kerroksen pinta-ala on vain kolmasosa ylempien kerrosten pinta-alasta. Massoitteluratkaisuilla saatiin katutasolle väylät saattoliikenteelle ja logistiikalle. Rakennus sijoittuu porrasmaisesti Mannerheimintien mutkaan. Rakennus koostuu tavallaan kolmesta noppamaisesta osasta. Porrastetun ratkaisun ansiosta sisäkäytävät jäävät lyhyiksi ja luonnonvaloa saadaan sisälle noppamaisten osien siirtymäosista, Kontukoski kertoo.
Julkisivu on rapattu valkoiseksi, mikä yhdistää rakennuksen visuaalisesti sairaala-alueen muihin rakennuksiin. Valkoisia rappausalueita on rikottu tummanharmailla alueilla. Lisäksi alimmassa kerroksessa on julkisivulevyä, jonka järviruokoa muistuttava graafinen kuvio on erikseen suunniteltu kohteeseen.
Ikkunoiden ympärillä on symmetrisesti harmaat neliömäiset alueet. Ratkaisuun on selkeät syyt.
– Ikkunoita on mahdotonta saada sijoitettua symmetrisesti, kun kerrosten toiminnot ovat erilaisia. Lisäksi suuri kerroskorkeus voisi luoda vaikutelman pienistä ikkunoista. Harmaat alueet rauhoittavat julkisivua. Symmetrian vuoksi ikkunoiden välissä on myös harmaita alueita, joiden kohdalla ei ole ikkunaa lainkaan, Kontukoski sanoo.
Rakennusarkkitehti Eveliina Mäki-Opas Raami Arkkitehdit Oy:stä sanoo, että suunnittelussa suurin haaste oli monien erityyppisten toimintojen sijoittelu sulavasti samaan rakennukseen. Vaikka metsäsairaalasta on luovuttu, luontoteema näkyy sisätiloissa.
– Jokaisella kerroksella on oma luontoon liittyvä kuva-aihe, josta on poimittu kerroksen värimaailma. Esimerkiksi ykköskerroksessa teemoja ovat Puulan rantakallio ja Astuvansalmen kalliomaalaukset.
Luontoaiheet toistuvat myös akustiikkalevyille ja tapetteihin printatuissa luontokuvissa. Lisäksi suunnitteluvaiheessa kohteeseen valittiin neljä paikallista taiteilijaa, jotka saivat tehtäväkseen luoda taidetta kerroskohtaisiin teemoihin ja käyttötarkoituksiin liittyen.
– Joitakin taideteoksia on tuotu myös Moision sairaalan taidekokoelmasta. Sairaalan sisustuksessa on tavoiteltu miellyttävää ja kodikasta tunnelmaa, jossa myös äänimaailma on hyvin hallinnassa, Mäki-Opas sanoo.
Uusi valvomis- ja johtamistapa
Essoten tekniikan päällikkö Teppo Yli-Karro toimi hankkeessa lvi-töiden valvojana osana Essoten omaa projektiorganisaatiota.
– Kilpailutuksessa urakoitsijoilta pyydettiin kysymyksiä ennen tarjousten antamista. Lisäkysymyksiä teimme myös itse. Kysymyksiin vastattiin siten, että jokainen urakoitsija sai ne käyttöönsä ennen tarjousten antamista. Tähän ohjasivat aikaisemmista ESPER-hankkeen vaiheista saadut kokemukset. Järjestelyn ansiosta kustannusarvio alitettiin 7-numeroisella summalla, mutta saimme silti tarvittavan varuste- ja laatutason, Yli-Karro sanoo.
Aikaisemmat hankkeet ohjasivat uudenlaiseen valvonta- ja johtamiskäytäntöön.
– Tilaajan oma viiden hengen asiantuntijatiimi vastasi hankkeen johtamisesta ja valvonnasta. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska meillä on paras tieto siitä, mitä sairaalassamme tarvitaan.
Oma projektinhallinta osoitti toimivuutensa myös tilanteessa, jossa ensin kärvisteltiin koronassa ja sen jälkeen Ukrainan sodan aiheuttamassa poikkeustilanteessa.
– Me halusimme olla tilaajana joustava toimija. Vuokrasimme viereisen tontin urakoitsijoiden työmaatoimistoja varten. Lisäksi järjestimme varastotilaa ja huolehdimme siitä, että tarvikkeita tilattiin riittävän ajoissa. Se oli viisasta ajatellen viime vuosien toimitusvaikeuksia.
Yli-Karro nostaa esille myös erityisosaamista vaativan taloautomaation määrän kriittisen tarkastelun.
– Monimutkainen teknologia vaatii häiriötilanteissa paikalle laitetoimittajan edustajan, mikä usein aiheuttaa odottelua. Ja se ei ole sairaalassa hyvä asia. Kun meillä on teknisellä puolella 9 työntekijää, tavoitteena on, että oma henkilökunta pystyy mahdollisimman pitkälle huolehtimaan kunnossapidosta. Toki tarvitaan myös teknologiaa, johon laitetoimittajalla on paras tietämys.
Töiden vaiheistusta
Rakennuspaikka on vanhaa Saimaan vesistön pohja-aluetta, ja maaperä oli rakentamisen kannalta haastava. Tontille lyötiin pari sataa teräspaalua pohjatöiden yhteydessä.
Pääurakasta vastasi jaetun urakan periaatteella Työyhtymä Mielentalo, jonka muodostivat mikkeliläiset Maarakennus Suutarinen Oy ja SBS Betoni Oy. Aikaisemmin samat tekijät ovat rakentaneet ESPER-hankkeeseen kuuluvan perhetalon, joka valmistui vuonna 2019.
– Maarakennus- ja perustusurakan toteutti Läänin Kuljetus Oy. Me jatkoimme perustuksista ylöspäin joulukuun 2020 alkupuolelta lähtien. Osana perustusurakkaa oli tehty valmiiksi myös kulkukäytävä keskussairaalaan, kertoo Maarakennus Suutarinen Oy:n toimitusjohtaja Markus Suutarinen.
Rakennuksessa on paikallavaluja pääasiassa kellarikerroksessa ja porraskäytävissä.
– Rakennuksen rungossa on betonitäytteiset liittopilarit sekä WQ-palkit. Välipohjat on toteutettu pääasiassa ontelolaatoilla. Yläpohjassa ja terapia-allastilan yläpuolella on käytetty kuorilaattoja, Suutarinen kertoo.
Ulkoseinissä on käytetty esivalmistettuja rankarunkoisia suurelementtejä, joihin ikkunat oli asennettu jo tehtaalla. Suurelementit verhottiin julkisivurappauksen pohjaksi sementistä ja kiviaineksesta valmistetulla aluslevyllä, jota käytettiin lähes 7000 neliömetriä.
– Julkisivun tekeminen oli vaativa työvaihe. Mittava määrä julkisivurappauksia edellytti sää- ja kosteusolosuhteiden seuraamista. Lisäksi ahdas tontti katujen ja muiden rakennusten välissä teki nostimien käytöstä haasteellista.
Töiden toteutusta helpotti eteneminen kolmessa lohkossa.
– Ensimmäisessä lohkossa pääsimme tekemään sisätöitä jo keväällä 2021, jolloin kolmannessa lohkossa tehtiin runkotöitä. Meillä oli hankkeessa tilaajan kanssa yhteinen tahtotila saada valmista sovittuun määräaikaan mennessä, Markus Suutarinen toteaa.
Rakenteet Saimaan pinnan tasolle
Rakennuksessa on kellarikerroksen lisäksi neljä maanpäällistä kerrosta sekä pienempi viides kerros, jossa sijaitsevat ilmanvaihdon konehuoneet. Kellarikerroksessa on jonkin verran sairaalatoiminnan tiloja sekä kuntosali, mutta runsaasti myös huoltotiloja ja väestönsuoja. Väestönsuojan yläpuolella on saattopiha.
Rakennesuunnittelun projektipäällikkönä hankkeessa toiminut Markku Roivainen AFRY Finland Oy:stä sanoo, että rakennuksen muoto aiheutti haasteita rakennesuunnittelulle.
– Rakennuksen pohja on porrasmainen, mutta ei täysin symmetrinen. Kantavien rakenteiden ja liikuntasaumojen sijoittelu vaati huolellista suunnittelua.
Terapia-allas oli rakenteeltaan yksi haastavimmista kohteista. Allas päädyttiin sijoittamaan kellarikerrokseen, jossa kosteusvaurioiden riski on pienin. Neliömäinen allas on 1,5 metriä syvä ja sen sivut 5 metriä.
– Terapia-allasosaston pohja ulottuu Saimaan vesistön ylimmän vedenkorkeuden tasolle. Siksi sen ympärille rakennettiin vedenpitävä tila, johon sopivat myös huoltotilat.
Rankaelementtiin perustuva julkisivurakenne tuulettuu rappauslevyn ja eristyksen välistä.
– Teräsbetonielementtien käyttö olisi ollut rakenteen monimuotoisuuden ja paikoin pitkien jännevälien kannalta hankalaa. Levyrappauksella on mahdollista tehdä suuria julkisivupintoja ilman saumoja, Markku Roivainen sanoo.
Pirttiniemen kadun alta menee kuumaan sairaalaan noin 20 metriä pitkä tunneli. Siihen tehtiin kadun kaltevuutta mukaileva vino kattolaatta, minkä ansiosta talotekniikalle löytyi tila tunnelin korkeimmasta osasta. Tunnelin yläpuolella kulkee lisäksi kaukolämpölinjoja.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Petteri Kivimäki
