Metropolian kampus kaksinkertaistui Myyrmäessä

TEKSTI MARJA HAKOLA | KUVAT MIKAEL LINDÉN

Myyrmäen Metropolian vanhin 1980-luvulla rakennettu osa on arkkitehti Pekka Salmisen käsialaa. Salminen suunnitteli myös vuonna 2002 valmistuneen laajennusosan. Tänä syksynä käyttöön otetun uudisrakennuksen sekä vanhojen osien muutostöiden suunnittelusta vastasi arkkitehti Kirsti Sivén Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä. Hankkeen projektiarkkitehteina toimivat suunnitteluvaiheessa Markku Hietamaa ja urakkavaiheessa Eliane Leuzinger.

– Pidän siitä, että suunnittelulle on reunaehtoja. Tässä projektissa oli otettava huomioon vanhat mutta hyvin rakennetut ja vielä hyvässä kunnossa olevat rakennukset ja kunnioitettava niitä, Kirsti Sivén toteaa.

Suunnitteluun vaikutti osaltaan myös ahdas tontti, jolle oli mahdutettava bruttoalaltaan lähes 15 000 neliömetrin rakennus. Laajennuksen myötä paitsi kampuksen tilat myös koulun opiskelijamäärä kaksinkertaistuivat: nyt opiskelijoita on 3500. Henkilökuntaa uusissa tiloissa on noin 230.

Uutta rakennusta varten saatiin tilaa, kun käyttöön otettiin entisiä parkkipaikkoja. Lisäksi tontilta purettiin pois vanha liikuntahalli. Uudet liikuntatilat tehtiin uudisrakennuksen kolmanteen kerrokseen.

– Alun perin asemakaavamuutoksessa oli ajateltu laajennuksesta jopa 7-kerroksista rakennusta, mutta koulun toiminta ei olisi soveltunut sen tyyppiseen ratkaisuun. Myyrmäessä tarvittiin paljon maantason tiloja, konesaleja ja laboratorioita, Sivén sanoo.

Valmiissa nelikerroksisessa rakennuksessa on laakeaan massaan sovitettu useita erikorkuisia tiloja, jotka arkkitehti on sommitellut sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi.

Metropolia uudistuu

Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia Ammattikorkeakoulu uudistuu voimakkaasti. Toiminta keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle asteittain vuoteen 2020 mennessä. Uudistuksen jälkeen kampukset sijaitsevat Vantaan Myyrmäessä, Espoon Leppävaarassa, Helsingin Arabianrannassa ja täysin uusi kampus rakennetaan Helsingin Myllypuroon.

Arabiasta tulee luovien tekijöiden kulttuurikampus, Leppävaarasta älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampus, Myllypurosta hyvinvoinnin rakentajien kampus ja Myyrmäestä vihreän teknologian ja bisneksen kampus.

– Metropolialla on täydennyskoulutukset mukaan lukien 20 000 opiskelijaa, ja henkilökuntaa on noin tuhat. Strategiamme tähtää voimakkaasti uudistumiseen ja toiminnan tehostamiseen. Uudistuksilla haluamme vahvistaa osaamistamme, lisätä kilpailukykyä ja edistää Metropolian yhtenäisyyttä, Myyrmäen kampushankkeen projektinjohtaja Simo Hoikkala kertoo.

Myyrmäen kampukselle siirtyivät Hietalahden torin laidalta ajoneuvo- sekä kone ja sähkötekniikan opiskelijat sekä Käpylän toimipisteestä laboratorioalan opiskelijat.

Ennestään Myyrmäessä annettiin jo liiketalouden, puhtaiden teknologioiden ja automaatiotekniikan opetusta.

– Myyrmäen kampuksella vihreä teknologia ja kansainvälinen liiketalous paiskaavat kättä, Hoikkala toteaa.

Uuden ja vanhan liitto

Valoisa, lasikattoinen ruokasali liittää uudisrakennuksen koulun vanhaan osaan. Ruokasali ulottuu kaikkien kolmen kerroksen läpi. Suuri kattopinta on tuettu koristeellisin teräsrakentein.

Toisen ja kolmannen kerroksen parvilta on avoin näkymä alas saliin. Puolen päivän aikaan ruokasali on täynnä ruokailijoita. Samaan aikaan tiloissa on menossa koulun yritysyhteistyöhön liittyvä tapahtuma.

– Uusi ruokasali kokoaa koko kampuksen. Sieltä on helppo suunnistaa muihin tiloihin, Kirsti Sivén sanoo.

Ruokasalin yksi seinä on vanhan osan uusi keltatiilinen ulkoseinä.

– Ajatuksena oli ensin polttaa vanhan julkisivun tiilet uunissa, jotta niihin ei jäisi kosteutta tai itiöitä, jotka lämpimässä voisivat alkaa kasvaa. Lopulta kuitenkin päädyimme vaihtamaan tiilet kokonaan uusiin, ja seinä muurattiin uudelleen, yksikön johtaja Jussi Ranne rakennusurakoinnista vastanneesta Skanska Oy:stä kertoo.

Samalla vanhan julkisivun ikkunat muutettiin paloikkunoiksi.

Ruokasalin vieressä on vanhaan osaan kuulunut laitoskeittiö, jota remontin yhteydessä laajennettiin. Linjastojen yläpuolella näkyy toisen kerroksen parvi, jonka reunan liehuva muoto toistaa paikalta puretun lasisen ulkoseinän muotoa.

Keittiölaajennuksen lisäksi vanhassa osassa tehtiin käyttötarkoituksen muutoksia sekä uusittiin talotekniikkaa, joka Ranteen mukaanoli tullut tiensä päähän.

Suuria tiloja ja erikoistiloja

Maanrakennustyöt kampuksella alkoivat keväällä 2016, ja uutta osaa päästiin rakentamaan saman vuoden syksyllä. Vanhojen osien kunnostusta oli mahdollista tehdä vain kesäkuukausina 2017 ja 2018, jolloin opiskelijat olivat lomalla.

– Uudisosan töiden sekä vanhan osan muutostöiden yhteensovitus toiminnassa olevan oppilaitoksen rutiinien kanssa oli vaativaa, diplomi-insinööri Risto Sundberg Ramboll Oy:stä toteaa. Sundberg toimi kohteessa suunnittelu- ja työmaakokousten puheenjohtajana sekä rakennuttamistehtävissä tilaajan ja käyttäjän edunvalvojana. Myös suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailutukset sekä sopimukset kuuluivat hänen toimenkuvaansa.

Ajallisesti pitkään prosessiin toi haastetta, kun muun muassa erityistilojen vaatimukset muuttuivat matkan varrella. Sundbergin mukaan aikataulussa kuitenkin pysyttiin ja budjetti alitettiin.

Rakentajille haasteellisin urakka oli Jussi Ranteen mukaan uudisrakennuksen rungon rakentaminen. Suuret konehallit vaativat pitkiä jännevälejä ja raskaita elementtejä. Esimerkiksi ontelolaatat ovat tässä rakennuksessa kaksi kertaa paksumpia kuin normaalissa asuintalossa.

Myös arkkitehdille suuret verstaat ja konehallit olivat vaativia suunniteltavia.

– Olen tehnyt useita oppilaitoksia aikaisemmin, mutta en koskaan näin suuria erikoistiloja. Näitä ei voi verrata koulujen teknisen työn tiloihin, Sivén sanoo. Ajoneuvotekniikkaa varten tarvittiin konehalli, jonne mahtuu kuorma-auto. Konesaleihin oli mahduttava myös suuria siltanostureita.

Sivén suunnitteli tiloihin myös suurjännitelaboratorion sekä automaatiolaboratorion.

Showroom ja olosuhdelaboratorio

Uuden ruokasalin takaosaan on sijoitettu lasiseinäinen Showroom-näyttelytila, jossa on tarkoitus esitellä koulun oppilaiden aikaansaannoksia.

– Jonain päivänä siellä saattaa olla näytillä ajoneuvotekniikan opiskelijoiden rakentama sähköauto, Simo Hoikkala toteaa.

Ruokasalista on kulku ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin verstaisiin ja laboratorioihin. Autolaboratorion yhteyteen on rakennettu olosuhdelaboratorio, jossa voidaan tutkia muun muassa lämpötilamuutosten vaikutuksia laitteisiin. Ajoneuvojen lisäksi tiloissa voidaan testata akkuja, valaisimia ja moottoreita. Olosuhdelaboratoriossa on kylmäaineena hiilidioksidi.

– Olosuhdelaboratorio antaa meille tilaisuuden
tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Työskentely yritysten kanssa on asia, jota haluamme toteuttaa ja edistää Metropoliassa, kaikilla koulutusaloilla, Hoikkala sanoo.

Kirjasto kaikille

Ruokasalista johtavat leveät betoniportaat toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Parvilla on miellyttäviä odotus- ja oleskelutiloja sohvaryhmineen. Siellä täällä betonilattiaa pehmentää tekstiilimatto.

Kerroksissa on luokkahuoneita, kirjasto ja työskentelytiloja, jotka on tarkoitettu sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Kampuksen uutta kirjastoa saavat käyttää niin Metropolian väki kuin kaikki kaupunkilaiset.

Kirjastossa yllättää punaiseksi maalattu betonilattian osa ja sen päälle asetetut punaiset sohvat. Kirjahyllyjen taakse on sijoitettu vihreitä työpöytiä ja sohvaryhmiä. Värikkäät tekstiilimatot ja huopakankaiset valaisimet tuovat tilaan pehmeyttä ja parantavat akustiikkaa.