Luova suunnittelu tarjoaa ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin
Miten kestävää ympäristöä rakennetaan myös visuaalisesti ja esteettisesti? Entä kuinka elinympäristön suunnittelussa otetaan huomioon kaikki sen käyttäjät, myös heikoimmassa asemassa olevat? Onko taide saavutettavaa, jos päiväkodista on 150 kilometrin matka lähimpään taidemuseoon? Miten saavutetaan demokraattinen ja resurssiviisas elinympäristö? Ja onnistuuko kaikki tämä taiteen avulla?
Anna Rikkinen. Kuva: Anni Koponen
Kunnan vetovoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi ovat ydinkysymyksiä monissa Suomen kunnissa. Maailmanlaajuinen haaste on ilmastonmuutos, jonka yksi ratkaisu on resurssiviisaus. Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen yhtenä tavoitteena on tehdä kaupungeista kaikille tarkoitettuja, turvallisia, kestäviä ja ympäristöä säästäviä: “Make cities inclusive, safe, resilient and sustainable.”
Laadukkaan ympäristön rakentaminen on tiimityötä. Rakennetun ympäristön taustalla on uskomaton määrä insinööriosaamista ja laskelmia, mutta ne eivät yksin riitä, kun ympäristöltä vaaditaan uudenlaista kestävyyttä. Kaupunkiympäristön uudistaminen ja suunnittelu vaatii monen eri ammattilaisen osaamista ja tiimityötä. Kun haluamme rakentaa toimivaa yhteiskuntaa, luovan alan ammattilaisten taitoja ei kannata enää ohittaa. Yhteissuunnittelutiimit ovat oleellisessa osassa luotaessa merkityksellistä elinympäristöä sekä lisättäessä laatua ja toimivuutta.
Rakentamisen laatua voidaan nostaa näennäisesti pienin, mutta kokonaiskuvassa suurin keinoin. Julkinen taide on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä. Taiteilija tilaa teokseensa alihankintana erilaisia rakennustuotteita alan yrityksiltä. Näille yrityksille taidehanke on usein pieni projekti verrattuna esimerkiksi kokonaisen julkisivun paneelien tuotantoon. Taiteessakin laatustandardit ovat tiukat. Taiteilija tai taiteen tilaaja eivät suvaitse purseita, lohkeilleita kulmia tai ilmakuplia. Taide haastaa alihankkijat, rakennustuotannon ja rakennusteollisuuden tarjoamaan parastaan, mistä on usein pitkäaikaista hyötyä myös yritysten liiketoiminnalle.
Taiteen tekeminen siis haastaa rakennustuoteteollisuutta, minkä kautta voi myös löytyä uusia tekemisen tapoja. Taideteoksien tuottaminen antaa uutta näkökulmaa teolliseen tuotantoon ja lisää kaikkien tekijöiden ammattitaitoa. Taiteilijan visuaalinen ammattitaito ja peloton materiaalien käsittely sekä uusien tekniikoiden kokeilu antaa rakennustuoteteollisuudelle kokeilujen kentän, josta voi syntyä monenlaisia innovaatioita jatkokäyttöön.
Hyvä esimerkki tuotekehityksestä on Muotobetoni, patentoitu tekniikka betonielementtipintojen muotoiluun. Sen innovoi lasitaiteilija Renata Jakowleff, ja se on kehitetty tuotteeksi yhteistyössä Parma Oy:n ja Betoniviidakko Oy:n kanssa. Tekniikka mahdollistaa useat eri variaatiot ja pintastruktuurit.
Taiteen integroiminen suunnitteluun tuo asukkaille monia hyötyjä. Yksi myönteinen näkökulma tähän on lähistön tai kulmakunnan yhteishengen lisääntyminen tai alueellisen identiteetin kasvaminen, kun omaa ympäristöä suunnitellaan yhdessä. Luovan suunnittelun ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa juuri demokraattisen elinympäristön luomisessa. Sosiaalisen kestävyyden saavuttaminen vaatii fasilitointia ja luottamuksen rakentamista jo siitä lähtien, että kaikki alueen asukkaat tavoitetaan. Juuri yhdessä tekeminen mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja yhteisöön kiinnittymisen.
Taiteen toteuttaminen yhteisöllisesti vaatii myös kuratointia, taitoa kehittää työskentelyä ja lopullista teosta niin, että taiteellinen laatu säilyy. Taiteilijoiden ja muotoilijoiden materiaalituntemus ja materiaalin vaatimat tekniikat nousevat uuteen arvoon digitaalisessa ympäristössä.
Taiteen avulla on mahdollista lisätä paitsi julkisen tilan viihtyisyyttä, myös sen merkityksellisyyttä ja sosiaalista saavutettavuutta. Esimerkiksi New Yorkissa taiteilijoita on palkattu mukaan rakentamaan tulevaisuuden kaupunkeja suunnittelu- ja rakennusalan ammattilaisten kanssa.
Taiteilijoita työskentelee myös terveyden ja hyvinvoinnin, vanhustenhoidon, tiedotuksen ja arkistoinnin sekä pormestarinviraston alaisen kestävän kehityksen yksikössä. Heidän tehtävänään on olla mukana julkista palvelua tarjoavan yksikön arjessa ja kehittää kunkin kokemiin haasteisiin uusia, luovia näkökulmia ja ratkaisuja taiteellisesta ammattitaidosta käsin. Nämä taidehankkeet ovat olleet hyvin monipuolisia, usein osallistavia ja kaupunkilaisten aidoista tarpeista ja kokemuksista lähteviä.
Kaupunginosan kokoisessa rakennushankkeessa suunnittelijoiden, rakentajien ja asukkaiden tai muiden käyttäjien kohtaaminen ja toiveiden kartoitus on palapeli, jonka kokoaminen vaatii sekä insinööritieteiden että luovan ajattelun ratkaisuja. Juuri tässä on luovan suunnittelun paikka. Palvelumuotoilu tai taiteen menetelmät voivat osallistaa asukkaat hankkeeseen niin, että kaikki voivat ylpeinä todeta: Me teimme tämän yhdessä!
Anna Rikkinen
ROTI 2019 Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneelin jäsen
Asiantuntija, Ornamo
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
