Viimeisimmät julkaisut

Luminary opetti tekijöilleen korkeaa rakentamista

Luminary on Tampereen uusi maamerkki. Rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevaan kokonaisuuteen kuuluu 70 metrin korkeuteen kohoava 21-kerroksinen tornitalo ja 7-kerroksinen lamellitalo. Tontin täyttävä kokonaisuus laittoi suunnittelijat ja toteuttajat syventymään korkean rakentamisen erityispiirteisiin.

Luminaryn julkisivu on hiottua valkobetonia. Monimuotoisessa rakennuksessa vaalealle ja sileälle pinnalle luo kontrastin tumma ja rouhea betonipinta, jonka elementtimäisyyttä on häivytetty urituksilla.

Luminaryn suunnittelu ja toteuttaminen oli pitkäaikainen projekti. Skanskan suunnittelupäällikkö Jouni Rantanen kertoo, että ensimmäiset visiot Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmauksessa olevan alueen eli Rastin korttelin uudistamiseksi luonnosteltiin viime vuosikymmenen puolella.

– Kaupungin kanssa käytiin monia keskusteluja kaavasta ja siitä, minkälainen talo tontille olisi mahdollista rakentaa. Tavoitteena alkuvaiheessa oli rakentaa vanhaa Rastia hieman korkeampi rakennus, mutta lopulta päädyttiin viranomaisten kanssa siihen, että rakennuksen tulisi olla ”oikeasti korkea rakennus”.

Korttelin uudistamiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka vuoden 2011 alussa voitti BST-Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelija, arkkitehti Petri Tavilampi toteaa, että lähellä rautatieasemaa sijaitseva alue on kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä.

– Suunnittelun lähtökohtana oli luoda ympäristöönsä istuva, eheä kaupunkitila. Luminary kohoaa korkealle, mutta levittäytyy myös horisontaalisesti, Tavilampi sanoo.

Luminaryn rakentamista puntaroitiin monelta kantilta.

– Pitää muistaa, että isossa rakennuksessa on kohtuullinen määrä huoneistoja, joten myös näiden markkinatilanne täytyi ottaa huomioon. Vetoa ja kiinnostusta asuntoihin tuntui olevan, ja hankkeessa voitiin edetä, Jouni Rantanen kertoo.

Kun palaset oli saatu kohdalleen, purettiin korttelin vanhat rakennukset, kuten Victoria-hotelli ja Rasti-opiskelija-asuntola. Kaivutöihin tontilla päästiin loppuvuodesta 2016. Rakentaminen ajoittui yhteensä kolmelle vuodelle ja valmista oli keväällä 2019.

Monimuotoinen Luminary muodostuu kokonaisuudesta, johon kuuluvat 21-kerroksinen Luminary 2 -tornitalo, jonka rungon korkeus on 22 kerrosta, ja 7-kerroksinen Luminary 1 -lamellitalo piha- alueineen sekä rakennusten ja pihakannen alla olevat kellarikerrokset parkkihalleineen ja talotekniikkatiloineen.

Luminaryn pinta-ala on noin 22 300 bruttoneliömetriä. Asuntoja on yhteensä 188, joista As Oy Luminary 2:ssa on 136 ja As Oy Luminary 1:ssä 52. Asuntojen koko vaihtelee noin 30 neliön yksiöistä 300 neliön kattohuoneistoon. Luminaryn kahdeksan liiketilaa sijaitsevat kiinteistön alakerroksissa.

Autokellarissa on 72 autopaikkaa, joiden lisäksi taloyhtiöille on osoitettu paikkoja Hämpin parkista. Luminaryssa on käytössä myös yhteisautoja. Polkupyöräpaikkoja on yhteensä 407.

Luminaryn tietomallinnukselle tunnustus

Luminaryn rakennesuunnittelusta vastannut A-Insinöörien suunnittelujohtaja Sami Moisio toteaa, että kohde vaati pitkän suunnitteluajan. Runkosuunnitelmasta tehtiin eri vaihtoehtoja, joita tarkasteltiin muun muassa kustannusten ja arkkitehtuurin kannalta.

Kohteen mallinnustaso oli erittäin tarkka. A-Insinöörien suunnitteluryhmän laadukas työ sai kansainvälistä tunnustusta voittamalla vuonna 2018 Best Commercial Project -sarjan Tekla Global BIM Awards -tietomallinnuskilpailun.

Suunnittelupäällikkö Jouni Rantanen toteaa, että Skanskan linjana on käyttää omien kohteiden suunnittelussa mahdollisimman pitkälle vietyä tietomallinnusta. Siitä on hyötyä niin eri suunnittelualojen suunnitelmien yhdistämisessä, virheettömyystarkasteluissa, havainnollistamisessa kuin varsinaisessa rakennusvaiheessa esimerkiksi työjärjestysten, työmaalogistiikan ja tavarantoimitusten aikatauluttamisessa.

Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva ahdas tontti oli rakennesuunnittelun kannalta erittäin haastava.

– Luminary myötäilee ääriään myöten tontin rajoja, jotka vaativat tuennan. Osalla tontin rajoista Luminary meni paljon naapurirakennuksia syvemmälle, jolloin tuli haasteeksi kaivannon tukeminen ja naapurirakennusten ylhäällä pitäminen. Tornin alla perustukset on porapaalutettu kallioon asti. Talon neljä alinta kerrosta ovat paikallavalettuja sekä vaaka- että pystysuunnassa. Ylempien kerroksien runkoratkaisuna on paikallavaletut teräsbetonilaatat vaakarakenteissa ja sandwich-elementit pystyrakenteissa, Sami Moisio kertoo.

– Ja vaikka voisi ajatella, että lamellitalo olisi ollut helppo rasti tornitaloon verrattuna, näin ei ollut. Etenkin ajoluiskan ja paikoitushallin rakennesuunnittelu lamellitalon alle oli vaativaa. Oman haasteensa toi katukerroksen avarat ravintola- ja liiketilat.

Rakennesuunnittelun lisäksi A-Insinöörit vastasi Luminaryn akustiikan ja pohjarakenteiden suunnittelusta sekä teräsrakenteiden konepajasuunnittelusta.

Luminaryn pinta-ala on noin 22 300 brutto neliömetriä. Asuntoja on yhteensä 188, joista tornitalo Luminary 2:ssa on 136 ja lamellitalo Luminary 1:ssä 52.

Taloteknisesti vaativa hanke

– Rakennuksen korkeus tuo haasteita LVI-suunnitteluun, koska putkistojen painehäviöt korostuvat pitkissä nousulinjoissa, Luminaryn LVIS-suunnittelija Pekka Pessi Optiplan Oy:stä toteaa. Tornitalossa vesijohtoverkoston paineen riittävyyden varmistaa automaattisesti toimiva paineenkorotusasema.

Luminaryssa on kaukolämmitys ja -viilennys. Lämpöä jaetaan lattioiden kautta. Putkistoissa ei ole erillistä paineenkorotusta, vaan lämpö ja viilennys saadaan riittävällä paineella alhaalta yläkerroksiin saakka.

– Paineluokat aiheuttavat erityisvaatimuksia laitteille ja niiden osille. Niiden pitää sietää korkeaa painetta, Pekka Pessi sanoo. Myös sähkösuunnittelussa pitää ottaa pitkät matkat huomioon.

– Ylimpiin kerroksiin mentäessä on mittarikeskus joka toisessa kerroksessa. Näin ollen isoa määrää kaapeleita ei tarvinnut vetää kellarista lähtien. Atk- ja telekeskukset on sijoitettu joka kuudenteen kerrokseen.

Pihakannen alla on pysäköintihalli jossa on 72 autopaikkaa. Niiden lisäksi taloyhtiöille on osoitettu paikkoja Hämpin parkista. Luminaryssa on käytössä myös yhteisautoja. Polkupyöräpaikkoja on yhteensä 407.

Tekniikan sovittamisessa yhteistyötä

Luminaryssa on huoneistokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Jos korkeaan rakennukseen olisi tehty keskitetty ilmanvaihto, olisi tarvittu 21 ilmanvaihtokanavaa katolle.

– Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa jäteilman ulosviennit piti miettiä tarkkaan paitsi raitisilmaventtiilien sijainnin myös rakennuksen kantavuuden kannalta, Pekka Pessi sanoo.

Arkkitehti Petri Tavilampi toteaa tekniikan sovittamisen vaatineen yhteistyötä.

– Kyseessä oli kuin Rubikin kuutio, jonka palasia soviteltiin moneen malliin. Talotekniikkaan liittyvien linjojen ja putkien sijoittaminen vaikutti huoneistojen ja porrashuoneiden lisäksi myös julkisivuun. Kantavien seinien paksuus on alakerroksissa suurempi kuin yläkerroksissa.

Suunnittelun lähtökohtana oli luoda ympäristöönsä istuva, eheä kaupunkitila. Luminary kohoaa korkealle, mutta levittäytyy myös horisontaalisesti.

Työmaalla logistiikka avainasemassa

Skanskan työpäällikkö Milja Leppänen toteaa logistiikan ja aikatauluttamisen olleen avainasemassa. Haastetta toivat keskeisellä paikalla sijaitseva ahdas tontti ja Itsenäisyydenkadun puoleinen ratikkatyömaa. Tilannetta helpotti, että Luminaryn työmaa-alueena oli myös Murtokatu.

Pelkästään tornin käytössä oli kaksi rakennusaikaista hissiä.

– Hissi oli sekä tahdistava että ahdistava tekijä. Jatkuvasti käytössä olleilla hisseillä kulkivat niin työntekijät kuin materiaalitkin. Korkeaa rakennettaessa työturvallisuus on suurennuslasin alla.

– Korkealla työskentelyä pitää välttää. Se on työturvallisuusriski sekä ylhäällä että alhaalla oleville. Jälkitöiden välttämiseksi esimerkiksi ikkunat asennettiin paikoilleen valmiina. Mutta oli toki töitä, kuten elementtien saumaus, jossa ei voinut välttää seinällä työskentelyä.

Korkean rakentamisen erityispiirteenä Milja Leppänen mainitsee palovaatimukset. Talossa on sprinklerijärjestelmä, osastoidut porrashuoneet, palokunnan kuivanousu, palomieshissi ja kaksi poistumistieporrasta.

Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmassa sijaitsevan Luminaryn suunnitteluun on haettu inspiraatiota New Yorkin ylellisistä asuintorneista.

Vaaleaa ja sileää, tummaa ja karheaa

Luminaryn julkisivu on hiottua valkobetonia. Monimuotoisessa rakennuksessa vaalealle ja sileälle pinnalle luo kontrastin tumma ja rouhea betonipinta, jonka elementtimäisyyttä on häivytetty onnistuneesti urituksilla.

Rakennuksen massoittelu jakaa sen osiin, joissa vaalea ja tumma vaihtelevat. Petri Tavilampi toteaa, että kaikesta vaihtelevuudesta huolimatta tornitalossa on kantavia linjoja ylhäältä alas asti. Suorat hormi elementit menevät käytävillä.

Korkean talon huoltoa, kuten julkisivun ja ikkunoiden pesua silmällä pitäen räystäällä on huoltokelkkaa varten huoltokiskot.

Erityistä luksusta edustavat tornitalon ja lamellitalon penthouse-tyyppiset kattohuoneistot. Lamellitalossa sijaitsevan huoneiston spa-osastosta on näkymä Tullintorin suuntaan.

Aulassa kotiintulon luksusta

Luminaryn pääsisäänkäynti on Itsenäisyydenkadun kulmauksessa. Porrashuoneisiin on kulku myös sisäpihan puolelta. Tornitalossa on yksi porras ja lamellitalossa on kaksi porrasta.

Luminaryn aulatila tarjoaa kotiintulon luksusta ja on kaikille sama, asuu sitten yksiössä tai yläkerran kattohuoneistossa.

– Edustava aula on asukkaiden yhteinen oleskelutila, jossa voi vaikkapa hengailla ja istuskella aulapalvelusta tilaamansa kahvikupposen äärellä. Vastaavanlaista on nähty tähän asti toimistorakennuksissa, Petri Tavilampi toteaa.

Lamelliosassa on korkeatasoinen kattoterassi, joka on asukkaiden yhteiskäytössä. Näyttävyyttä rakennukseen tuovat myös portaikot ja tasanteet.

Luminaryn alimmissa kerroksissa on kahdeksan liiketilaa. Kahvilaravintolan yrittäjät vastaavat myös aulapalveluista.

Selkeyttä, valoa ja avaruutta

Luminaryn asuntojen laajat lasipinnat luovat avaran ja valoisan tunnelman. Isojen ja korkeiden ikkunoiden lisäksi huoneistoissa on ranskalaisia parvekkeita.

– Alhaalla olevilla leveillä ikkunapenkeillä on tilaa istua. Ikkunan ja ikkunapenkin luoma tila on viehättävä yksityiskohta asunnoissa, Petri Tavilampi mainitsee.

Asuntojen materiaalit ovat korkealuokkaisia ja viimeisteltyjä.

– Suunnittelutyössä kumppanimme oli alusta lähtien sisustussuunnitteluryhmä MAK. Suunnittelukokouksissa oli mukana myös tuleva vastaava mestari.

Tavoitteena oli toteuttaa sisustussuunnittelu niin, että tämä miellyttäisi mahdollisimman monia asukkaita. Työpäällikkö Milja Leppäsen mukaan tässä onnistuttiin; hankkeen laajuuteen nähden muutoksia tehtiin vähän.

Suunnittelupäällikkö Jouni Rantanen kertoo, että huoneistoissa on uutta kotiautomaatiota.

– Asukas voi vaikuttaa asuntonsa olosuhteisiin. Huoneistoissa on ohjauspaneelit, joilla säädetään viilennystä, lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Poissa ollessaankin asukas voi seurata ja ohjata näitä verkkoselaimen kautta. Rakennuksen talotekniikka on etävalvonnassa 24/7. Jos jotain poikkeavaa tapahtuu, siihen voidaan reagoida tarvittaessa välittömästi tai välittää isompia toimenpiteitä vaativa tieto nopeasti myös huoltoyhtiöön.

Luminaryssa on valoa ja valoisuutta. Rakennus on liitetty on kaukolämmitykseen ja -viilennykseen. Lämpöä jaetaan lattioiden kautta.

Opettavainen hanke

Luminary-projektissa korostui hyvä yhteistyö. Matkan varrella oli suunnittelupäällikkö Jouni Rantasen mukaan tiukkojakin paikkoja, mutta niistä päästiin eteenpäin puhaltamalla yhteen hiileen.

Korkeasta rakentamisesta ei vielä 2010-luvun alussa ollut paljon kokemusta Pirkanmaalla.

– Hanke oli mielenkiintoinen ja Once in lifetime -kokemus. Siihen ryhtyessä ei ollut aavistusta, kuinka paljon lakeja ja määräyksiä sisältyy korkeaan rakentamiseen. Luminary oli iso kokonaisuus, jossa korostui kustannusten ja aikataulujen hallinta. Pieneltä tuntuvalla päätöksellä on iso vaikutus kustannuksiin, koska kertaluokka on niin suuri.

Luminaryn aulatila tarjoaa kotiintulon luksusta ja on kaikille sama, asuu sitten yksiössä tai yläkerran kattohuoneistossa. Aulan tiloissa ja palveluissa on tuttuja elementtejä toimistorakentamisesta.

LVIS-suunnittelija Pekka Pessi sanoo Luminaryn olleen äärimmäisen opettavainen hanke. Kun hanke vuonna 2012 tuli hänen työpöydälleen, oli tornitalojen rakentaminen vielä uutta. Tätä koskevaa ohjeistusta tai ohjekortteja ei juuri ollut. Nykyisin tilanne on toinen, ja korkeaa rakentamista koskevia ohjeita on julkaistu.

Suunnittelujohtaja Sami Moisio A-Insinööreistä toteaa, että korkeat rakennukset ovat tämän päivän trendi, kun kaupunkialueita halutaan tiivistää.

– Korkea rakentaminen on selkeästi lisääntynyt koko Suomessa, ja pidän asiaa rakennesuunnittelijan näkökulmasta mielenkiintoisena.

– Luminary sopii hyvin ympäristöönsä. Sitä voi ylpeydellä katsoa ja todeta olleensa mukana hankkeessa, Moisio sanoo.

Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Ari Korkala

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail