Teksti: Arimo Santala Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen
Passiivitalo on erittäin vähän energiaa kuluttava rakennus. Passiivitalo ei ole konsepti eikä standardi, vaan vapaaehtoisesti asetettava energiatehokkuustavoite. Passiivitalossa merkittävä osa lämpöenergiasta saadaan rakennuksen käytön aiheuttamasta lämmöstä (mm. koneet ja laitteet) sekä auringosta. Passiivitalon vaippa on hyvin eristetty ja tiivis. Tämä edellyttää koneellista ilmanvaihtoa ja tehokasta poistoilman lämmön talteenottoa.
Passiivitalon määritelmä perustuu kolmeen kriteeriin, jotka ovat tilojen lämmitysenergiantarve, kokonaisprimäärienergiantarve ja ilmavuotoluku. Tämä tarkoittaa, että tilojen lämmitysenergiatarve on enintään 25 kWh/brm2a, primäärienergiantarve enintään 135 kWh/brm2a ja ilmanvuotoluku enintään 0,6 1/h.
Energialaskelmissa käytettiin vuonna 2010 voimassa olleita saksalaisia energiakertoimia.
Huolella suunniteltu kokonaisuus
Luhtaan päiväkodin arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Petri Tavilampi BST-Arkkitehdeista sanoo, että passiivitalo on alusta alkaen huolella suunniteltu kokonaisuus.
– Suunnitteluvaihe määrittää 70 80 prosenttia käytönaikaisista energiakustannuksista, koska sillä pystytään vaikuttamaan, miten kolme perusnormia täyttyvät. Rakennesuunnittelijan Ritva Pystysen (Oy KA & Koivikko Engineering Ltd) ja energialaskennasta vastanneen Erno Haapion (Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Tampere) kanssa mietittiin vaihtoehtoja kuinka energiatehokkuus parhaiten saavutettaisiin. Sähkösuunnittelulla oli myös tärkeä osa energian säästämisessä.
– Tontin muoto ja sijainti ovat yleensä passiivitalon suunnittelun lähtökohtia, mutta tässä päiväkotikohteessa tontti oli jo ennakolta määrätty. Tontti on kapea ja pohjoiseen kallellaan, mikä vaikutti rakennuksen muotoon ja osittaiseen kaksikerroksisuuteen. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli rakennuksen toiminnallisuus päiväkotina matalassa passiivirakennuksessa, eli miten ryhmät sijoitetaan rakennuksessa, sanoo Tavilampi.
L-muotoisen rakennuksen päädyissä ovat lasten ryhmätilat ja yhteistilat, muun muassa sali ja toimisto- ja keittiötilat on sijoitettu rakennuksen keskelle. Pohjakerrokseen sijoittuvat ainoastaan sosiaali- ja taukotilat sekä tekniset tilat. Päiväkodista toivotaan muodostuvan myös ympäristönsä yhteinen korttelitalo, eli osista tiloja on mahdollista vuokrata ulkopuoliseen käyttöön muun muassa juhla- ja kokoustiloiksi.
– Rakennus on pääosin puurakenteinen. Seinät on tehty elementteinä, ja niiden kokonaispaksuus on noin 500 mm. Seinissä on eristevillaa 400 mm ja katossa 700 mm. Lattiassa eristevahvuus on 350 mm. Huonekorkeus on 3,5 metriä. Rakennuksen vuotoilmaluku 0,5 1/h oli haastava, mutta se jopa alittui 0,4:ään. Mahdollisten korjausten varalta höyrynsuluille tehtiin tiiviysmittaukset ennen sisäpinnoitusten asentamista.
Tavilammen mukaan ikkunat ovat parhaita, joita markkinoilta löytyi, eli oli yksi valmistaja, jonka ikkunoiden lämmönläpäisykerroin yltää tarvittavaan 0,66 U-arvoon. Ikkunat ovat kaksinkertaisia tuplaikkunoita, eli nelikerroksisia. Ikkunoiden sijoittelu tarjoaa luonnonvaloa tasaisesti sisätiloihin ilman kattoikkunoita. Isommat ikkuna-alat suunniteltiin siten, että muodostuu näkymiä koko talon läpi. Ulko-ovet ovat puuta energiatehokkuuden vaatimuksesta.
Energiaa auringosta
Primäärienergiatavoitteen saavuttamiseksi osa energiasta pitää tuottaa tontilla. Rakennuksen katolle asennettiin 150 m2 aurinkosähköpaneeleja, joilla tuotetaan aurinkoisina päivinä sähköä jopa yli oman tarpeen. Ylimääräinen sähkö syötetään sähköyhtiön verkkoon, jolloin päiväkotia voisi määritelmän mukaisesti kutsua voima- tai sähkölaitokseksi.
Tavilampi sanoo, että ilmanvaihto ja sähkövedot on suunniteltu lämpöiselle puolelle. Ulkoseinillä ei ole käytetty uppoasennusta ja läpiviennit on minimoitu. Ullakolla ei ole ilmanvaihtoputkia.
Sähköteknisissä ratkaisuissa käytetään muun muassa hyötysuhteeltaan hyviä valaisimia, valaistuksen paikallaolosäätimiä ja energiatehokkaita sähkölaitteita. Tavilammen mukaan ilmastoinnilla on suuret vaatimukset, koska talo on päiväkotikäytössä. Ilmanvaihdossa käytetään koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, joissa on suodatus, lämmitys ja tehokkaat lämmöntalteenottimet. Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on noin 80 prosenttia.
Rakennus sijoittuu tontin pohjoisreunalle, jolloin piha-alue sijoittuu valoisalle ja lämpimälle puolelle. Arkkitehtuurissa on huomioitu rakennuksen varjostuksia ja passiivista auringonsuojausta. Pitkät räystäsrakenteet ja seinäkkeet sekä tontille jätetyt puut suojaavat kesäauringolta. Ikkunoiden suuntaus on tasaisesti ympäri taloa, jotta jokaiseen tilaan saadaan luonnonvaloa. Kattopintana on vaalea bitumikermi, jossa on oksideja syövä ominaisuus. Vaalea pinta heijastaa myös lämpöä poispäin.
Tarkempaa suunnitteluyhteistyötä ja työn toteutusta
Tampereen Tilakeskuksen rakennuttamispäällikkö Markku Kailannon mukaan passiivitalon energiatavoitteeseen pääseminen edellyttää normaalia tarkempaa suunnitteluyhteistyötä, rakennustöiden laadukasta toteutusta ja työhön osallistuvaa tehokasta valvontaa.
– Töiden alkaessa pidimme urakoitsijoille koulutustilaisuuden energiarakentamisen sisällöstä. Esimerkkinä käsitellyistä asioista voi mainita vaikkapa ikkunoiden ja ovien liitosdetaljit runkorakenteeseen, joilla on ratkaiseva merkitys ilmanvuotoluvun tavoitearvon saavuttamiseksi. Tilaisuudella oli tarkoituksena samalla myös sitouttaa urakoitsijat hankkeeseen.
– VTT on asentanut 20 mittauspistettä rakennuksen ylä- ja alapohjiin sekä seiniin. Vuoden kestävien mittausten perusteella kartoitetaan kuinka toteutetut rakennusratkaisut toimivat, eli kuinka lämpö ja kosteus rakenteissa käyttäytyy. Nyt siis keräämme kokemuksia tästä pilottikohteesta, sanoo Kailanto.
Päiväkodista tulee yksi Tampereen asuntomessujen ensi kesän etäkohteista asiantuntijoille. Maan ensimmäinen passiivienergiapäiväkoti on liitetty osaksi Tampereen ECO2-hanketta, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, vähähiilinen ja hiilineutraali kaupunkikehitys, ympäristöliiketoiminnan edistäminen ja edelläkävijyys ilmastoasioissa.
Kaikki neliöt hyötytilaa
Päiväkodin johtaja Raija Toikka kertoo, että päiväkodissa ovat tilat viidelle päiväkotiryhmälle, yhteensä noin 110 lapselle. Päiväkodin tilat on jaettu kotialueisiin, kahden tuplaryhmän ja yhden yksittäisryhmän tiloihin. Yhteistiloina toimivat muun muassa aula, sali sekä toimisto- ja keittiötilat. Tilojen toteutuksessa on pyritty myös joustavuuteen ja muunneltavuuteen.
– Uutta meillä on se, että tilat ovat lähekkäin ja yhteydessä toisiinsa eivätkä peräkkäin, kuten päiväkodeissa tavallisesti. Kahdella ryhmällä on yhteinen eteinen, joka sekin on leikkitilaa. Itse asiassa kaikki neliöt ovat hyötytilaa, sanoo Toikka.
Kummassakin lasten ryhmätilassa on ”leikkisopet”, lasten maailmaa lisäämässä, ja joihin vain lapset mahtuvat. Arkkitehtisuunnitelma sisälsi myös värityssuunnittelun. Yleistiloihin väriä tuo myös Elina Ruohosen pleksitaide Ihmeorkesteri. Mediakasvatus kuuluu osana päiväkodin toimintaa, ja tätä varten mediakirjastossa on tietokoneita, dokumenttikamera ja aktiivitaulu.
Ulkotila jakautuu ylä- ja alapihaan sekä tontin päädyssä luonnontilaiseen elämyspihaan. Pihojen väliin tulee istutuksia ja hiekan tilalle punainen tartar ensi kesänä, jolloin julkisivuakin vielä viimeistellään.
Raija Toikka on päiväkotiammattilaisena tyytyväinen myös ulkotilojen käytettävyyteen. Pihasuunnittelussa on huomioitu tontin ominaisuudet, mikä antaa monimuotoisuutta ulkoleikkien järjestämiseen.
