Viimeisimmät julkaisut

Loikka nousi Kalasataman ytimeen

Rantatie Business Parkin kolmas ja viimeinen osa Loikka valmistuu Kalasataman keskeiselle paikalle metroaseman lähelle. Loikasta tulee rakenteilla olevan Kaupunkiympäristötalon vastapari ja maisemanluoja.

Loikka on oikeastaan kaupungin kaavoittajien ja kaupunkisuunnittelijoiden ikkunanäkymä heidän tulevalta työpaikaltaan Kaupunkiympäristötalosta, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Tom Cederqvist Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä kertoo.

Loikassa on seitsemän kerrosta, joista kuusi varsinaista toimistotilaa. Seitsemännessä on kokouskeskus. Tiloja otetaan käyttöön syyskuusta alkaen.

– Alkuperäinen valmistumisaika oli suunniteltu kesäkuun loppuun, mutta sitä jatkettiin eteenpäin, koska loppuvaiheessa tuli iso käyttäjämuutos ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Asiakas halusi muokata tiloja omaan tarpeeseensa, kohteen vastaava työnjohtaja Niko Räikkä Skanska Talonrakennus Oy:stä kertoo.

Loikan kolmioviiste mahdollistaa viereen tuleville asuintalolle vähän paremmat valokulmat ja näkymät. Samalla rakennukselle saatiin vahva oma identiteetti.

Urbaani torinäkymä

Loikka on U-muotoisen korttelin viimeinen talo, joka on sopeutettu yhteen vastapäisen Kaupunkiympäristötalon kanssa. Talojen väliin jäävän torin ympäristöön tulee lisäksi kaksi melko korkeata asuintaloa.

– Loikan osalta poikettiin aika paljon vanhasta kaavasta ja lähdettiin sovittamaan rakennusta osaksi uuden Tukkutorinkujan kaavaa, Cederqvist kertoo.

Business parkin kolmea taloa yhdistää merihenkisyys sisustuksessa. Loikassa se ei ole enää yhtä voimakas kuin kahdessa aikaisemmassa.

Näkyvä osa Loikan luonnetta muodostuu jyrkästä liittymiskulmasta edeltävään Kasvu-rakennukseen. Tämä Jounin kolmioksikin nimetty jyrkähkö vinokulma tarjoaa samalla lisätilaa talon edustalla olevalle toriaukiolle.

– Kysyin aikanaan arkkitehdiltä kehittelyvaiheessa, että voitaisiinko kaavan suorakaiteen muoto vaihtaa jyrkemmäksi kolmiokulmaksi. Näin saataisiin lisärakennusoikeutta, tehokkaampaa kaupunkirakentamista, ilmeikkäämpää kaupunkikuvaa ja ennen kaikkea kiinnostavampaa sisämiljöötä ja työskentelytilaa Loikassa työskenteleville ihmisille. Arkkitehti tutki asiaa ja sanoi, että se sopii tilaohjelmaan. Käynnistimme kaupungin kanssa neuvottelut tällaisen poikkeuksen tekemiseksi, Lindström Invest Oy:n toimitusjohtaja Jouni Puhakka kertoo.

Kokous- ja neuvottelutilat ovat kaikkien kolmen rakennuksen vuokralaisten yhteisessä käytössä.

Hanke sai poikkeusluvan, jossa viisikerroksinen suorakaiteen muotoinen rakennus korotettiin seitsemänkerroksiseksi ja rakennusalueen rajan muutos vaihdettiin kolmiokulmaan. Rakennusoikeutta saatiin jonkin verran lisää.

– Vinon lappeen rakenteisiin ja rakennusfysikaaliseen suunnitteluun jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota, rakennesuunnittelun projektipäällikkö Jari Lehto Ramboll Finland Oy:stä kertoo.

– Kolmioviiste tuli siksi, että naapuriin tulee asuintalo. Viiste mahdollistaa tuleville asuintalolle vähän paremmat valokulmat ja näkymät. Samalla rakennukselle saatiin vahva oma identiteetti. Se peilaa myös yhteen kakkosvaiheen lasisen kolmioikkunan kanssa, Cederqvist kertoo. Yhteistyö kaupungin kanssa sujui erinomaisesti Puhakan ja Cederqvistin mukaan.

– On ollut erittäin miellyttävää tehdä töitä tilaajan kanssa, joka on sekä rakennuttaja että käyttäjä ja jolla on selkeitä kaupunkikuvallisia ja arkkitehtonisia tavoitteita. Loikassa hankkeen osapuolet sitoutuivat hienosti näihin tavoitteisiin, Cederqvist toteaa.

Rakennuttajan palvelulupauksessa vuokralaisille on mainittu yksilöllinen laatu.

Yhteys juurille

– Loikan arkkitehtuuri on moderni versio Kalasataman perinteisestä arkkitehtuurista, mikä tavallaan tuo kokonaisuudelle historiallisen oikeutuksen. Ikkunajaotuksen esikuvana oli muutaman sadan metrin päässä sijaitseva vanha Lautatarhankatu 6:n Lindström- talo, jossa on isot ikkuna-aukotukset. Siellä ruudut ovat vain pienempiä, mutta ikkunakentät ovat isoja. Nyt meillä on Loikassa sekä isoja ruutuja että isoja kenttiä, eli tässä on tietyn tyyppinen paluu juurille, Cedeqvist sanoo.

Ikkuna-aukot on saatu visuaalisesti isoiksi siten, että aukon reunoissa on helmen harmaa metallipaneeli keventämässä ikkunaa ja antamassa ikkunoille ilmettä. Aukotus järjestelmä ei ole vain visuaalinen vaan myös käytännöllinen, sillä se mahdollistaa erilaisten huonejakojen toteuttamisen.

– Kaikki ylimmässä kerroksessa sijaitsevat ilmanvaihdon konehuoneet on integroitu rakennuksen massaan, ja konehuoneiden ritilät on alistettu ikkunajärjestelmään, eli ne ovat osa rakennuksen ikkuna-aukkokokonaisuutta, kohteen projektiarkkitehtina toiminut Juhani Suikki Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä kertoo.

Loikan neuvottelutilat nostettiin ylimpään seitsemänteen kerrokseen, jossa on myös kattoterassi ja sen edessä maksaruohoviherkatto.

Sisällä yhtenäinen linja

– Sisältä tontin kolme rakennusta muodostavat yhden kokonaisuuden. Loikan materiaalivalinnoissa on lähtökohtaisesti jatkettu pienin muutoksin samaa linjaa, jota käytettiin jo Kasvussa, Puhakka kertoo.

Kattomaailma on hyvin yhteneväinen molemmissa, samoin sisustusratkaisut. Pyöreä veneen tai laivan ikkunamuoto toistuu läpi kaikkien kolmen Rantatie Business Parkin rakennuksen sisustuksessa.

– Lähtökohtana oli, että jokaista Loikan kerrosta pystyttäisiin jakamaan ja yhdistämään mahdollisimman monipuolisesti olemassa oleviin rakennuksiin. Tämä antaa vuokraukselle vapaammat kädet. Rakennuksissa on ykköskerroksessa sisäkulkuyhteys. Näin asiakkaat pääsevät vapaasti liikkumaan ykköskerroksen auloihin ja ravintoloihin ja koko talokonaisuuden neuvottelutiloihin, Puhakka kertoo.

Loikka on liitetty kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostoon. Lämpöä ja viileää jaetaan kaksipiiristen kattopalkkien kautta.

Kolmen talon Rantatie Business Park -kokonaisuudessa on yksi pääsisäänkäynti ja aula palvelu ensimmäisenä valmistuneen

Originalin puolella. Henkilökunta pääsee myös sisäpihan ja kadun puolelta sisään. Kohteessa on mahdollista avata pääsisäänkäynti moneen muuhunkin paikkaan, jos tarve vaatii.

– Kerrosten välillä on hyvät yhteydet, ja jokainen lattiataso on mahdollista yhdistää naapurissa olevaan Kasvuun vuokraustilanteen mukaisesti. Neljännen ja viidennen kerroksen välissä on välipohja-aukko, jolla voidaan yhdistää kaksi päällekkäistä kerrosta omalla sisäportaalla, Juhani Suikki kertoo.

Asiakas voisi halutessaan ottaa koko kerroksen kolmen talon kokonaisuudesta, mistä syntyisi 3500 neliön laajuinen toimitila.

Loikan neuvottelutilat nostettiin ylimpään seitsemänteen kerrokseen, jossa on myös kattoterassi ja sen edessä maksaruohoviherkatto. Aiempien rakennusvaiheiden neuvottelukeskukset sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa.

– Neuvottelutilojen toteutuksessa on haettu yksilöllistä laatua. Se kuuluu brändilupaukseemme, Puhakka toteaa.

– Loikan seitsemännen kerroksen neuvottelutilat eivät ole yhtä voimakkaasti merihenkisiä kuin aiemmissa rakennusosissa, vaikka neuvotteluhuoneiden nimet ovatkin merellisiä, kuten Maininki, Loiske ja Tyyni. Sisustuksessa on siirrytty kuvista erilaisiin muotoihin. Tunnelma on luotu erilaisilla pinnoilla ja omalla tavallaan kevennettynä, kohteen sisustussuunnittelijana toiminut Kirsi Saarela KirsiS Design Oy:stä kertoo.

Loikan seitsemäs kerros on varattu neuvottelutiloille.

Kannen päältä liikkeelle

– Loikan rungon muodostavat liittopilarit ja teräspalkit, jotka ovat pääosin Delta-palkkeja sekä ontelolaatat. Jäykistävinä rakenteina ovat teräsbetoniset hissi- ja porraskuilut sekä teräsbetoniseinät, Jari Lehto kertoo.

Seinissä on sisäkuorielementit ja paikalla muurattu tiili julkisivupintana. Rakennuksessa on käännetty kattorakenne: vedeneristyskerros sijaitsee lämmöneristeiden alla, joten se pysyy tasalämpöisenä eikä altistu suurille lämpötilan vaihteluille.

Urakoitsijan haasteena oli logistisesti kohtuullisen ahdas rakennuspaikka.

– Olemme työskennelleet sisäpihalla ja varastointialueet ovat olleet olemattomat. Logistiikka on jouduttu suunnittelemaan hyvin huolella ja käyttämään täsmätoimituksia. Toinen työmaatekninen haaste oli toiminnassa olevan pysäköintihallin kannen päältä liikkeelle lähteminen. Kannella oli 9000 kilon painorajoitus, joten piti tarkkaan katsoa mihin kalusto voitiin sijoittaa tontilla. Samoin torninosturien ja mobiilinosturien sijoitus piti miettiä tarkkaan. Rakennesuunnittelija oli mitoittanut paikan, jonne nosturi voitiin sijoittaa kantavien palkkien ja pilareiden päälle, Niko Räikkä kertoo.

Vuokralle tuleva voisi halutessaan ottaa koko kerroksen Originalin, Kasvun ja Loikan kokonaisuudesta, mistä syntyisi 3500 neliön laajuinen toimitila.

Toiminnassa oleva viereinen Kasvu-talo vaikutti siten, että meluavat työt piti tehdä työajan ulkopuolella. Samoin parkkihallin osalta piti säännöstellä sisään- ja ulosajoa elementtiasennusten aikana.

Kohteelle on haettu Leed Gold -ympäristösertifikaattia. Ilmanvaihdon konehuoneiden katolla on noin 140 aurinkopaneelia, jotka on mitoitettu siten, että kesäiltaisin ja viikonloppuisin paneelit tuottaisivat Kasvun ja Loikan tarvitseman kiinteistösähkön. Rakennukset on liitetty kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostoon. Lämpöä ja viileää jaetaan kaksipiiristen kattopalkkien kautta.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail