Lempäälä-talo uuden kuntakeskuksen veturi

Näyttävä ja monimuotoinen Lempäälä-talo on rakennettu pääradan viereen, ja sinne sijoittuvat kirjasto, kunnan toimistotilat, yritys- ja liiketiloja sekä parkkitalo. Lähes 34 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat yhteistoiminnallinen toteutusmuoto, elinkaarilaskenta, energiatehokkuus ja esteettömyys.

Lempäälä-talo on ensimmäinen etappi kuntakeskuksen kehittämishankkeessa.  

– Tavoitteena on uudistaa koko kunta­keskus. Visiona on yhdistää rautatien halkaisema kunnan keskusta tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan kehitysjohtaja Lari Laakso kertoo. 

Rakennuttajapäällikkö Ulla Palo-oja sanoo Lempäälä-talon olevan kuntakeskuksen kehittämishankkeen veturi. Alueelle nousee myös kerrostaloja, joiden rakentaminen on jo vauhdissa.

Kuntakeskuksen uudistaminen vaatii ison kaavoitustyön. Radan itäpuolen kaavan valmistuttua alkoi Lempäälä-talon suunnittelu kolmisen vuotta sitten ja rakennustöihin päästiin vuonna 2018. Rakennuksen vastaanotto oli lokakuussa 2020.

Lempäälä-talon kustannukset ovat 33,5 miljoonaa euroa. Rakennuksen bruttoala on 18 021 ja pysäköintitalon paikoituskansi mukaan lukien 19 477 neliömetriä.

Lari Laakso iloitsee hankkeen onnistumisesta. 

– Kaikki on sujunut aivan loistavasti. Rakennuttajan edustajana en voisi olla tyytyväisempi. Aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty.

Elinkaarilaskenta ja energiatehokkuus olivat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa alusta lähtien. 

– Optimointiohjelmat tekivät tuhansia kompinaatioita ja laskelmia, oli sitten kyse vaipparakenteista tai talotekniikan pääjärjestelmistä.

Yksi esimerkki laskelmien tuloksesta on Telkäntaipaleen sulanapitojärjestelmä. Tämä todettiin pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin hiekoitus. Niin ikään materiaalien laatu­taso palvelee hankkeelle asetettua elinkaarta, joka on vähintään sata vuotta.

Räätälöity hybridiallianssi

Hankkeen rakennuttajakonsultti, rakennuttamisjohtaja Marko Yli-Rantala A-Insinööreistä kertoo, että toteutusmuotona ollut hybridiallianssimalli räätälöitiin Lempäälä-taloa varten. Se on projektinjohtourakan ja allianssin välimuoto, jossa yhdistyvät vahva yhteistoiminnallisuus ja tilaajan päätäntävalta.

– Hybridiallianssi oli onnistunut ratkaisu vaativassa hankkeessa, jossa budjetti, aikataulutavoite, tekniset vaatimukset ja toiminnalliset tavoitteet sekä rakennuksen sijoittuminen tontille vaativat sovittamista.

Kehitysjohtaja Lari Laakson mukaan hyb­ridimalli osoitti toimivuutensa.

– Matkan varrella oli toki haasteita, mutta ne selätettiin yhdessä. Erinomainen yhteistyö ilmeni monella eri tapaa.

Esimerkiksi suunnittelun ja rakentamisen voimakkaasta limittymisestä huolimatta rakentamisen P1-vaatimusten toteutumista arvioiva puhtausmittauksen keskiarvo oli työmaalla 99,4, mikä on loistava tulos.

Urakoitsijana toimineen Pohjola Rakennus Oy:n rakennusjohtaja Erkki Ikonen alle­kirjoittaa hybridiallianssin edut. Yhteistyö tilaajan, suunnittelijoiden ja muiden tahojen kanssa saa häneltä kiitokset. 

– Yhteistoiminnalla pystyimme vastaamaan kustannustavoitteisiin ja hakemaan ratkaisuja, joiden ansiosta lopputulos on tilaajan näkökulmasta mahdollisimman hyvä. On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa uutta kuntakeskusta, vastaavanlaista pääsee harvoin tekemään. 

Hankkeessa oli mukana noin 260 eri yritystä ja urakoitsijaa sekä noin 1 200 tekijää.

Monimuotoinen ja monitasoinen

Moderni Lempäälä-talo muodostuu kolmesta eri osasta ja pysäköintitalosta, joka on jalustana rakennukselle. Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastasi BST-Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Sergej von Bagh. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Jari Lantiainen, joka oli mukana myös alueen kaavasuunnittelussa, ja projektiarkki­tehtinä toimi Pietari Poutanen.

– Tavoitteena oli elegantti ja sympaattinen rakennus, joka kuvaa lempääläläisyyttä. Tilojen suunnittelussa lähtökohtana oli muuntojoustavuus, johon on varauduttu myös talotekniikassa, arkkitehdit kertovat.

Monitasoisessa Lempäälä-talossa on voimakkaat kattomuodot. Julkisivu on kauniisti ikääntyvää tiiltä ja alumiinikomposiittilevyä. Etelän puoleisessa julkisivussa on perforoitua merialumiinilevyä ja sisäänvedetyssä parvekkeessa on puuverhoilu.

Monien toimintojen mahduttaminen rakennukseen ei tuottanut arkkitehtien mukaan vaikeuksia, mutta omat haasteensa suunnitteluun toivat tontin vaihteleva muoto ja rakennuksen halki kulkeva kevyen liikenteen väylä Telkäntaival. Koska Lempäälän kuntakeskuksesta tulee esteetön, on maksimi­kaltevuus 1:20. 

– Suunnittelua ohjasi se, että korttelin rakennuksiin pitää päästä johdonmukaisesti. Esteettömyyden vuoksi sisäänkäynnit ovat tietyllä tasolla. Rakennusmassa eri kerroksineen on suunniteltu näiden ympärille. 

Niin ikään meluasiat piti ottaa huomioon, koska tontti sijaitsee aivan pääradan vieressä. Pitkänomainen pysäköintilaitos toimii osittain meluvallina kerrostalojen suuntaan. Pysäköintilaitoksen päällä on pihakansi, jossa on melulasiseinällä eristetty leikki- ja kuntoilu­alue sekä kioski.

Korkea kirjastoaula talon sydän

Kirjaston tiloissa on avaruutta ja valoisuutta. Sisätiloissa on käytetty puuta kuten julkisivussakin, mikä tuo lämpöä ja luonnonläheisyyttä.

Rakennuksen sydän on kahden kerroksen korkuinen aulatila, jossa on leveä katsomoportaikko värikkäine istuintyynyineen. Eri suuntiin avautuvista ikkunoista näkyvät Lempäälän maisemat, kuten Ahtialanjärvi ja Manttaalitalo.

Kirjaston aineistot ovat kahdessa kerroksessa sekä toritason palveluaulan yhteydessä. Koska kirjastossa tapahtuu tänä päivänä paljon muutakin kuin kirjojen lainaamista, on kirjastossa monitoimi- ja näyttelytiloja, peli-, musiikki- ja soittohuoneet sekä lapsille satunurkkaus ja oma näyttämö. Tilojen kokoa voi muutella käyttötarkoitukseen sopivaksi esimerkiksi siirtoseinin.

Telkäntaipaleelta pääkirjastoon astuttaessa on vastassa kirjojen palautusautomaatti ja palvelutiski. Toisella puolella on kuntalaisten käyttöön suunniteltu etätyöpiste.

– Lämpimänä vuodenaikana etätyöpisteestä pääsee liukuovien kautta ulos istumaan ja vaikkapa nauttimaan kahvin, jonka on ostanut vieressä olevasta kioskista, Lari Laakso kuvailee tulevaa käyttöä.

Kunnan palvelukäytävä sijaitsee kirjaston alapuolella. Sen pääsisäänkäynti on tori­alueen puolella.

Kunnan uusi palvelukonsepti vaikutti vahvasti tilasuunnitteluun. Palveluaulassa on infopisteet ja oleskelutilaa, josta kunnan työntekijä hakee asiakkaan tapaamiseen. Erikokoiset neuvottelutilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan.  

Palveluaulassa on myös lehtienlukusali, perheravintola ja etätyötilaa. Lisäksi sieltä löytyy Kelan ja yrityksien palveluja sekä Postin pakettiautomaatti.

Palvelukäytävän neuvottelutiloista on kulku rakennuksen toisessa osassa oleviin kunnan toimistotiloihin. Telkäntaipaleen alla on vinokattoinen kunnanarkisto.

Kunnan monitilatoimisto 170:lle

Kunnan toimistotilat sijaitsevat Lempäälä-talon radan suuntaisessa osassa, toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Käyttäjäryhmien tarpeet on huomioitu yksityiskohtia myöten käyttäjälähtöisen suunnittelun ja palvelumuotoilun keinoin.

Rakennuttajapäällikkö Ulla Palo-oja kertoo, että kunnan toimistotiloihin siirtyy noin 170 työntekijää, joista puolet on arviolta yhtä aikaa paikalla monipaikkaisen työn lisääntyessä. Koko työn tekemisen tapa muuttuu, kun toimistohuoneista siirrytään monitilatoimistoon.

– Oma kiinteä työpiste on varattuna eri yksiköiden ankkureille. Niiden ympärille muotoutuvat kotipesät, joissa liikkuvat työntekijät työskentelevät. Lisäksi on innovaatiotiloja ja neuvottelutiloja, Palo-oja esittelee.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on hyvinvointikioski sekä taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut tuottava Sarastia Oy. Lisäksi Lempäälän seurakunta vuokraa toimi­tiloja Lempäälä-talosta.

Lempäälä-taloon tulee Ideakeskus, jossa on 23 toimistotilaa vuokrattavaksi esimerkiksi yrittäjille ja freelancereille. Osan tiloista on vuokrannut yrittäjäyhdistys. Rakennuksessa ovat myös kuntosali ja fysioterapia.

Lempäälä-taloon muuttaa myös perhetupa Pikkukettu, jossa on lapsiperheille suunnattua toimintaan.

Kahdessa tasossa olevassa parkkitalossa on 301 autopaikkaa, joista 150:ssä on sähkö­auton latauspiste. Käytössä ovat nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut, joten puomeja tai pysäköintilappuja ei tarvita. Rakennuksessa on myös autopesula.

Eteerinen ja raikas sisustus

Lempäälä-talon sisustussuunnittelusta vastaavat sisustusarkkitehdit Marika Ågren ja Hanna Viitanen BST-Arkkitehdit Oy:stä. Suunnittelussa olivat vahvasti mukana tulevat käyttäjät ja kuntalaiset.

– Sisustus on eteerinen ja raikas sekä ilmentää Lempäälän kuntaa. Tämä näkyy muun muassa väreissä, joita ovat vaaleansininen, vaaleanvihreä ja turkoosi. Työpajoissa pohdittiin myös harmonisempia värejä, mutta vaaka kallistui näiden suuntaan.

Kantavia teemoja ovat värikkyys ja leikkisyys.

– Virastomaista tunnelmaa on haluttu välttää, jotta kuntalaiset kokevat Lempäälä-talon olohuoneekseen ja kokoontumispaikakseen.

Käyttäjät ovat valinneet toimistotilojen maisematapettien kuvat, joissa on lempäälä­läistä maisemaa ja luontoa. Kuvatapetteja on myös muualla talossa. Kirjastossa olevaan nuorten pelitilaan on tapetti saatu pelifirmalta.

Perhetuvan käyttäjäryhmä on huomioitu kirkkaissa väreissä ja kalusteissa. Ne innostavat leikkiin ja temmellykseen.

Kalusteet tukevat muunneltavuutta

Lempäälä-talon tilat muuntautuvat joustavasti moneen käyttöön myös kalusteidensa puolesta. 

– Kalusteita järjestelemällä on mahdollista luoda erilaisia tiloja. Elinkaariajattelun mukaisesti kalusteet ovat mahdollisimman yhteensopivia. Niin ikään verhoilukankaat ovat likaa hylkiviä ja kestävät käyttöä, mikä tukee niiden pitkäikäisyyttä.

Sisustuksessa on otettu huomioon esteettömyyteen liittyvät asiat. Liikuntarajoitteisia ajatellen tiloissa on esimerkiksi erikorkuisia istuimia.

Monitilatoimistoissa kalustuksen määrittää kunkin työskentelyvyöhykkeen tarpeet.  Aulatilojen sisustuksessa on haettu rentoa otetta ja yhteisöllistä tunnelmaa.

Resurssiviisauteen liittyen kaikkia kalusteita ei osteta uutena. Vanhojen tilojen käyttökelpoisia kalusteita kierrätetään ja tarpeen mukaan kunnostetaan. Ekologinen ajattelu näkyy myös jätepisteiden sijoittelussa. Tarkoituksena on, että niiden käyttö on helppoa ja luontevaa.

Sisustusarkkitehdit Marika Ågren ja Hanna Viitanen toivovat, että kuntalainen kokee Lempäälä-talon tilat omakseen.

– Sisustuksessa on elementtejä, jotka sekä sitovat vanhaan Lempäälään että kertovat tämän päivän Lempäälästä. 

Kuntalaisille suunnatun nimikilpailun sato näkyy rakennuksen julkisten tilojen nimissä.

Energiatehokkuutta monin tavoin

LVI-työpäällikkö Matti Laitila Aro Systemsistä kertoo, että Lempäälä-talon lämmitys ja jäähdytys on toteutettu kattosäteilijöillä. Lisänä on lämpöpattereita sijoitettu paikoin esimerkiksi isojen ikkunoiden alle. Lisä­jäähdytystä on toteutettu puhallinkonvektoreiden avulla.

Energiatehokkuuteen liittyen nykyaikaiset vesikalusteet säästävät vettä ja energiaa. Hanojen valinta ja vedenvirtaus on optimoitu tarkoituksenmukaiseksi.

Modernia rakentamista edustavat myös muoviset desibeliviemärit. Näiden käyttö perinteisten valurautaputkien sijaan on merkittävästi lisääntynyt nykyaikaisissa toimistorakennuksissa. Sisäpuolisten muovisten sadevesiviemäreiden liitokset on tehty sähköhitsaamalla, mikä on Matti Laitilan mukaan turvallisempi tapa kuin muhviliitokset. 

Lempäälä-talon ylimmissä kerroksissa on kolme ilmanvaihtokonehuonetta, eli rakennuksen jokaisessa osassa on omansa. Uusiutuvaa energiaa tuottaa katolle asennettu aurinkovoimala.

Kaukolämmössä ja -jäähdytyksessä olevan talon lämmönjako on alimmassa kerroksessa.

Telkäntaipaleen silta ja Erik Ednerin puisto

Pääradan molemmin puolin rakennettavaa kuntakeskusta yhdistää komea lasi­rakenteinen Telkäntaipaleen silta, joka liittyy Lempäälä-talon läpi kulkevaan Telkäntaipaleeseen. Sillan vaihteleva kattomuoto noudattelee rakennuksen linjoja.

Valaistuksella on olennainen osa Lempäälä-talon ympäristössä. Sillä luodaan tunnelmaa ja tuodaan turvallisuutta.

Kirjaston pääsisäänkäynnin eteen sijoitetaan taiteilija Osmo Rauhalan suunnittelema metallinen veistos Taivas on suuri kirjasto. Puiston yläkannelle tulee taiteilija Paula Salmelan suunnittelema pronssinen pupuveiston Tarkalla korvalla.

Lempäälä-talon eteläpuolella on Erik Ednerin puisto ja tori. Alueella on oleskelutiloja ja ulkokatsomo, jonka vieressä kulkee vesiaihe. Pääoven edustalla on suihkulähde ja sen ympärillä on luonnonkivistä ladotut puoliympyränmuotoiset penkit.

Manttaalitien ja Puistotien välisessä loivassa rinteessä on Lukutoukan raitti, joka palvelee pääbussipysäkin ja uuden rautatielaiturin välistä kulkua. Vieressä on suojeltu myllyrakennus.

Radan länsipuolella sijaitsevat Lempäälän vanha kunnanvirasto ja vuonna 1980 valmistunut pääkirjasto. Rakennuttajapäällikkö Ulla Palo-ojan mukaan alueen kaavoitustyö on käynnissä. Vanhat rakennukset on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle uutta.

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari