| No 4/2013 9,50 € Suomen luontokeskus Haltia • Aitio Business Park Vivaldi Toimistotalo Derby II vaihe • Ruoholahden Ankkuri Glo Hotel Kluuvi • Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Urheilu- ja messukeskus Lahti • Kiinteistö Oy Teutori Finnprotein Oy:n soijajalostamo • Harjavallan liikunta- ja uimahalli Mankolan koulu • Savonlinnan pääkirjasto Joeli Ponssen logistiikkakeskus • Pirkanmaan Osuuskaupan toimisto www.projektiuutiset.fi |
| Savonlinnan pääkirjasto Arkkitehdilla oli visio julkisivuratkaisusta Alupro toteutti sen Finnairin pääkonttori Pakkasraitti 14, 04360 Tuusula www.alupro.fi Puh. 020 742 1700 www.alupro.fi |
| EFG MySpace Pehmeitä ratkaisuja dynaamisiin toimistoihin Lisää uutuuksia löydät kotisivuiltamme www.efg.fi |
| Kannustavia kehitysaskeleita Toimet rakennusalan työllisyyden ja kotimaisen kysynnän elvyttämiseksi ovat olleet päät- täjien ratkottavana viime päivinä. Homeen vaivaamat koulut, päiväkodit sekä terveyden huollon toimitilat voisi nyt laittaa kuntoon saman tien. Viimeksi tähän on väläytetty ratkaisuksi elinkaarimallia, jolloin hankkeen toteuttaja kantaa rakennuksesta normaalia laajemman ja pidemmän vastuun. Kokonaisuuteen sisältyy tällöin myös suunnittelun ja rakentamisen lisäksi pitkäkestoinen sopimus kiinteistön hoidosta ja kunnossapidosta. Kuntien taloustilanteeseen elinkaarimalli voi tuoda helpotusta sikäli, että investointien kustannukset jakautuvat pitemmälle aikavälille. Tuoreen selvityksen mukaan hintalappu olisi noin 1,5 miljardia euroa, jos laittaisimme kerralla kuntoon kaikki terveysriskejä aiheuttavat tilat. Rinnalle voi asettaa tilastojen kertoman lukeman siitä, että vuosittain maksetaan erilaisia terveyden menettämisestä johtuvia korvauksia noin 450 miljoonaa euroa. Yksinkertaistetulla matematiikalla saatai- siin investointi kuoletettua kolmen vuoden aikana. Kyse on hyvin pelkistetystä ajattelu mallista. On löydettävä korvaavat tilat remontin ajaksi, tarvitaan osaamista ja ammatti taitoa ja rahoitus. Maali on selvä – kokonaisuus hyvin monisyinen. Korjaamalla vähä vähältä kokonaishinta on yleensä kalliimpi, kun korjaus kattaa vain kriittisimmän osan ja kohta joudutaan taas palaamaan kohteeseen. Omistajia tulee kannustaa huolehtimaan korjauksista ajallaan. Puutteellisin taustaselvityksin mahdolli- simman halvalla tehty korjaus on kuitenkin tehotonta rahankäyttöä. Toisaalta mahdolliset tuet eivät saa ohjata odotteluun rahan toivossa. Tässä lehdessä on hienoja – ja yllätyksellisiäkin rakennuskohteita. Ekologiset ja energia tehokkuuteen liittyvät tekijät korostuvat kauttaaltaan tämän päivän rakentamisessa. Nuuksion kansallispuiston tuntumaan rakennettu Suomen luontokeskus Haltia on elä- myksellinen näyttely- ja tapahtumakeskus. Näyttelyn ytimenä ovat maamme 37 kansal- lispuistoa. Kävijä voi nähdä Suomen luonnon monet kasvot eri vuodenaikoina Saaristo- mereltä Lappiin. Käynti Haltiassa on omiaan innostamaan luontoharrastukseen muutkin kuin aktiiviretkeilijät. Viime mainitut voivat ammentaa runsaasti vihjeitä niistä mahdolli- suuksista, joita on vielä kokematta. Haltiaan kannattaa mennä myös tutustumaan itse rakennukseen. Puun laajamittainen käyttö ja 75-prosenttinen omavaraisuus lämmityksen osalta ovat ominaisuuksia, joiden taustalla on suunnittelun vahvaa kokemusta ja myös harkittua kokeellisuutta. Tampereella käydessä kannattaa piipahtaa katsomassa Pyynikin sosiaali- ja terveys- asemaa. Kuparia ja lasia oleva julkisivu hohtaa nyt uutuuttaan vähitellen patinoituen ja sopeutuen Pyynikinharjun rinteeseen. Puun luontevasta käytöstä julkisessa rakennuk- sessa, joka kaupunkikuvallisesti sijoittuu keskeiselle paikalle, käy esimerkiksi Savon- linnan uusi kirjasto. Käsittelemätöntä lehtikuusta oleva julkisivu on valmis uhmaamaan meikäläisiä sääoloja samalla luonnollisella tavalla harmaantuen. Tuotteiden elinkaaritarkastelu ja ikääntyvän yhteiskuntamme harmaantumisen asetta- mat haasteet ovat yhtenä aiheena myös tulevilla Habitare-messuilla. Valo-tapahtuman uusi ammattilaisalue Pro Valo raottaa asiantuntijoiden kertomana alan ajankohtaisia asioita jo tämän lehden sivulta 88 alkavassa valaistuksen teema-osiossa. Tapaamme Habitaressa! Kari Mäkinen päätoimittaja 4 Kannen kuva Voitto Niemelä Kohde Suomen luontokeskus Haltia Julkaisija RPT Docu Oy Osoite Ruukinkuja 3, 02330 Espoo Puhelin (09) 809 911 Faksi (09) 8099 1400 www.rpt.fi etunimi.sukunimi@rpt.fi Päätoimittaja Kari Mäkinen, (09) 8099 1250 Toimituspäällikkö Eeva Maukola, (09) 8099 1217 Mediasihteeri Outi Översti, (09) 8099 1251 Ilmoitusmyyjät Arja Luostarinen, (09) 8099 1225 Eija Markkula, (09) 8099 1215 Riitta Paajes, (09) 8099 1222 Marjo Toivonen, (09) 8099 1308 Kristofer Kähärä, (09) 8099 1320 Ulkoasu Erika Alava, (09) 8099 1202 Painopaikka Oy Scanweb Ab, Kouvola Osoitteenmuutokset projektiuutiset@rpt.fi Lehtitilaukset Projektiuutiset ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Kestotilaus 50 €/vuosi. ISSN 0786-8081 Aikakauslehtien Liiton jäsen Korkein luottoluokitus © Soliditet 2013 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Knauf, pintarakentamisen erikoisosaaja. Tuotteet ja järjestelmät kehityksen kärjestä. Knauf Oy tarjoaa asiakkailleen suuren kansainvälisen konsernin luotettavuuden sekä kehityk- sen kärjessä kulkevan rakennusalan kipsituotteiden tuotepaletin. Kattavaa kipsituotevalikoimaa täydentävät AQUAPANEL ® sementtilevyt Outdoor (julkisivurappausjärjestelmä) ja Indoor (mär- kätilat) sekä DANOLINE ® ja HERADESIGN ® alakatto- ja akustiikkatuotteet. www.knauf.fi |
| 26. vuosikerta 16 No 4/2013 Suomen luontokeskus Haltia Vahvana tavoitteena on ollut ekologisuus ja energiatehokkuus. Ne saavutettiin oivaltavalla suunnittelutyöllä ja hyödyntämällä kehittyneen puurakentamisen mahdollisuudet. 30 Aitio Business Park Vivaldi 40 Toimistotalo Derby II vaihe 50 Ruoholahden Ankkuri Vivaldi on Business Parkin nimen mukaisesti aitiopaikalla. Keväällä valmistunut rakennus on Suomen ensimmäinen BREEAM Excellent -tasoa tavoitteleva toimistorakennus. Derbyyn on paketoitu uutta, toimivaa, laadukasta ja muunneltavaa tilaa energiatehokkaassa hengessä. Tavoitteena on nyt korkein LEED Platina -luokitus. Entisen Alkon kuntotalon maanalaiset kerrokset hyödynnettiin ja uusi toimistotalo sovitettiin niiden päälle hyvin tarkasti vanhan rakennuksen kokoiseksi. 58 Glo Hotel Kluuvi Kahdessa kiinteistössä Helsingin ytimessä toimiva hotelli sisältää sekä suojeltua arkkitehtuuria että hotellisisustamisen viimeisimpiä tuulia. 66 Esittelemme seuraavassa numerossa: Projektiuutiset 5/2013 Kauppakeskus Forum I-vaihe , Helsinki Kannelmäen kauppakeskus III vaihe/ Kauppakeskus Kaari, Helsinki Kiinteistö Oy Vantaan Tietotie 11, Vantaa Avia Line III-vaihe toimistorakennus, Vantaa Business Park Alberga B ja C -talot , Espoo Nummisten koulu ja päiväkoti, Mäntsälä Koillis-Mäntsälän koulu ja päiväkoti, Mäntsälä Tampereen Messu- ja urheilukeskus, E-halli, Tampere Kiinteistö Oy Hatanpään Valtatie 11/ Tampereen Ratinankaari, Tampere Technopolis Innova 4, Jyväskylä Mankolan koulu, Jyväskylä Kauppakeskus Capri, Lappeenranta Haukiputaan lukio, Oulu Projektiuutiset 5/2013 Ilmestyy 31.10.2013 Aineistot 4.10.2013 Teema: Korjausrakentaminen, taloautomaatio, energiatehokkuus Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Massan lohkaisut, sakaroiden suuntien vaihtelu, kattomuodon pyöristäminen ja materiaalivalinnat tekevät perinteisestä kampa- mallisesta rakennuksesta uniikin. 78 100 Urheilu- ja messukeskus Lahti Eri vuosikymmeninä rakennetut hallit toimivat nyt ehjänä kokonaisuutena. Uusi Vesijärvi-halli yhdistää kaikki rakennukset, ja pääsisäänkäynnin katos vangitsee katseen. Kiinteistö Oy Teutori Turun yliopiston ja Yliopistosäätiön ensimmäisen yhteisen hankkeen lähtökohtana oli tilakokonaisuus, jossa vanha tehdas ja uusi rakennus muodostavat yhtenäisen toiminnon. 106 Finnprotein Oy:n soijajalostamo 112 Harjavallan liikunta- ja uimahalli Uudessakaupungissa sijaitseva soijajalostamo on lajissaan Euroopan suurin. Raskaimmat prosessikoneet ja uuttamot ovat hyvin mittavia rakenteita. Hanke eteni suunnitellusti kokeneiden ammattilaisten ohjaamana. Arkkitehdin lähtökohtana oli funktionalismin periaate ”Form follows function”. 124 Mankolan koulu 130 Savonlinnan pääkirjasto Joeli Koulun tonttia ympäröi järvet molemmin puolin. Moderni koulu kunnioittaa 1930-luvulle yltäviä koulutusperinteitä ja korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteyttä luontoon. Kirjastotalo viestii jo olemuksellaan kulttuurirakennuksesta. Kosketus ympäröivään maisemaan on koettavissa kirjaston kaikissa kerroksissa. 138 Ponssen logistiikkakeskus Uusi logistiikkakeskus on kapasiteetiltaan kolminkertainen edelliseen verrattuna. Silti kohteessa on varauduttu jo laajennukseen. 142 6 Pirkanmaan Osuuskaupan toimisto Haastavaan vanhaan tilaan suunniteltiin valoisa ja moderni avokonttori. Levikki Osoitteellinen levikki on keskimäärin 12 000 kappaletta. Jakelu perustuu RPT:n rakennushanke- ja yritystieto- kantaan. Postitusrekisteri päivitetään jokaista numeroa varten erikseen. Rakennuttajat Rakennuttajakonsultit Projektinjohto KVR-urakoitsijat Arkkitehdit Rakennesuunnittelijat Sähkösuunnittelijat I-suunnittelijat LV-suunnittelijat Rakennusurakoitsijat MVR-urakoitsijat Sähköurakoitsijat I-urakoitsijat LV-urakoitsijat 8958 1050 2867 761 3265 2132 1924 1635 1652 8592 2393 2498 2719 2768 Jäsenjakeluna: Sisustusarkkitehdit (SIO) 450 Sisustussuunnittelijat (SI) 182 (RPT:n hanketietokanta) 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Geberit Challenge 2013. Tule mukaan 25.10.! → w ge hallen i r e t.fi/c eb w w.g Putkiasentajat näyttävät mitä osaavat LV-alan tapahtumassa. Kaikki riippuu ammattitai- dosta, tarkkuudesta ja nopeudesta. Ota yhteyttä LV-alan tukkuliikkeen yhteyshenkilöösi ja pyydä pääsylippu tapahtumaan. Rajoitettu erä. → www.geberit.fi/challenge |
| Habitare paneutuu ikääntyvän yhteiskunnan designiin Huonekalu-, sisustus- ja designtapahtu- ma Habitare Helsingin Messukeskuksessa 18.–22.9.2013 keskittyy julkitilojen suunnitte- luun, toteutukseen ja toimivuuteen. Interiore -alue hallissa 7 on suunnattu erityisesti sisustusalan ammattilaisille. Alueen näytteil- leasettajat esittelevät muun muassa julkitilo- Samaan aikaan Habitaren kanssa järjes- tetään myös ValoLight-tapahtuma, jossa ammattilaiset voivat tutustua Pro Valo -erikoisalueeseen. Valaistusala on no- peassa murroksessa. Ledit ovat yleisty- mässä nopeasti ja kattavasti myös julki- sissa rakennushankkeissa. Mitä julkisten tilojen valaistuksessa tapahtuu tällä het- kellä? Missä juuri nyt ollaan menossa? ValoLight-tapahtuman Pro Valo -osastol- la ovat tällä kertaa mukana ensimmäistä kertaa kattavasti kaikki keskeiset ammat- tivalaistuksen valaisintoimittajat. Nyt on mahdollisuus yhdessä tapahtumassa tutustua alan keskeisimpien toimijoiden viimeisimpiin tuoteuutuuksiin, tavata yhteistyökumppaneita ja kollegoita sekä päivittää tiedot ammattivalaistuksen trendeistä. Yhdellä käynnillä saa katta- van kuvan valaistuksen nykytilasta ja tärkeimmistä tuoteuutuuksista. Voiko se olla helpompaa? Lisää ledeistä alkaen sivulta 88. 8 jen kalusteita, pintamateriaaleja ja tekstiilejä. Ohjelmalava tarjoaa ammattilaisille suunnat- tua ohjelmaa. Seminaariohjelmassa pureudutaan muun muassa muotoiluun ikääntyvässä yhteis kunnassa. Messujen Ahead!-designalueen teema ”yhteispeli” kannustaa ottamaan osaa moniin demoihin ja työpajoihin. Proud Age -liikkeen yhdessä Avaavan kans- sa järjestämä Design ikääntyvässä yhteis kunnassa -seminaari messujen avajaispäivänä 18.9. luo intensiivisen katsauksen designin merkitykseen ja mahdollisuuksiin ikääntyväs- sä yhteiskunnassa. Seminaarissa kuullaan pu- heenvuoroja ja näkökulmia alan huipuilta. Tu- levaisuuden designista ja visioistaan kertovat muun muassa vuoden 2011 sisustusarkkitehti Vertti Kivi, vanhuustalouden guru Alf Rehn Åbo Akademista sekä Design for All Europen presidentti Finn Petrén. Ahead!-designalueella on kaksi Creative Space -työpajatilaa, joista toista isännöi Avaava. Tavoitteena on luoda uusia ideoita ja ajatuksia esteettömään sisustukseen ja tuotemuotoiluun. Avaavan työpajassa hae- taan käyttäjien näkemyksiä ja herätetään kiin- nostusta tilojen kehittämiseen Design for All -näkökulmasta. Motivan työpajassa elinkaaritarkastelua Motiva Oy järjestää yhteistyössä eri toimi- joiden kanssa ohjelmaa Life cycle -työpajas- sa, jossa valotetaan elinkaariajattelun näkö kulmia. Avajaispäivänä keskiviikkona 18.9. teemana on ”Miten viestiä vastuullisesti tuot- teen koko elinkaaresta?” – Kestävän kehityksen tarkasteluissa syn- tyy runsaasti tietoa, kun tarkastellaan tuot- teen tai palvelun taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia näkökulmia. Viestinnässä ei aina ole käytettävissä koko tuoteketjun kattavia, luotettavia lähdeaineistoja, ja viestintä on sik- si haasteellista. Työpaja on suunnattu eri orga- nisaatioissa toimiville viestinnän toteuttajille, sanoo tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen asiantuntija Riitta Lempiäinen Motivasta. Torstaina 19.9. julkisille hankkijoille suun- nattu Life cycle -työpaja paneutuu tekstiilien ympäristönäkökohtiin havainnollisesti ja esit- telee tekstiileitä ottaen huomioon tuotteen koko tuoteketjun (raaka-aineet, eri valmistus- vaiheet, raaka-aineiden ja tuotteiden kulje- tukset, tuotteiden käyttö ja käytön jälkeinen käsittely). Ohjelmaa järjestetään yhteistyössä tekstiilialan oppilaitosten ja asiantuntijoiden kanssa. Seminaari puutuotteen mahdollisuuksista Puutuotteen mahdollisuudet -seminaarissa perjantaina 20.9. tarkastellaan puutuotteen kestävyyttä ottaen huomioon tuotteen koko elinkaari. Motivan koordinoima seminaari näyttelyalueella, Ahead!-alueen Areenalla, on suunnattu erityisesti suunnittelijoille ja val- mistajille. Seminaari tukee ja laventaa samalla ekologista muotoilua esittelevän Ecodesign- erikoisnäyttelyn puuteemaa. Seminaarissa kehittämispäällikkö Markku Karjalainen kertoo Suomen metsäalan strategisesta oh- jelmasta ja Kari Soljamo Isku Oy:stä puu- tuotteen tuoteketjun hallinnasta. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| PROJEKTIUUTISET 4/2013 9 |
| EFG luottaa taitaviin suunnittelijoihinsa EFG ONE -tuoliperhe mukautuu kaikille käyttäjille. Erittäin joustavassa toimistoympäristössä vaatimukset toimiville ja helppokäyttöisille kalusteratkaisuille ovat yhä korkeammat. EFG ONE on European Furniture Group -konsernin uusi työtuoliperhe, joka on suunniteltu helppokäyttöiseksi ja joustavaksi. Tavoite oli selkeä: Työtuoli, joka mukautuu kaikkien käyttäjien tar- peisiin, on helppokäyttöinen, ergonominen ja antaa mahdollisuuden valita useita erilaisia selkänojavaihtoehtoja. Laatuun ja designiin on kiinnitetty erityistä huomiota. One-tuolin ajaton design ja selkeät linjat miellyttävät silmää ja tuoli mukautuu kaikkien käyttäjien tarpeisiin. – Käynnistäessämme uuden työtuoliperheen lanseerausprojektin havaitsimme pian, että markkinoilta puuttuu työtuoli, joka vastaisi vaihteleviin tulevan sukupolven tarpeisiin. Suunnittelutyön tulos on EFG ONE -työtuoliperhe.”, kertoo KG Arvidsson, konsernin tuotepäällikkö. EFG (European Furniture Group) voitti muun muassa viime vuonna HideTech AVM -tuot- teellaan Good Design -palkinnon kilpailussa, johon osallistui tuhansien eri valmistajien tuotteita joka puolelta maailmaa ja joka on yksi maineikkaimmista ja tunnustetuimmista vuosittain järjestettävistä designkilpailuista. EFG on luottanut maineikkaisiin suunnittelijoi- hin jo pitkään. Taidokkaiden suunnittelijoiden avulla yritys vie omat ideansa terävöitettyinä tuotantoon, suunnittelijat puolestaan tuovat yhteistyöhön uusia vaikutteita, joita yritys voi hyödyntää. Sen lisäksi että suunnittelijat luovat uutta, he myös täydentävät EFG:n van- hoja mallistoja. EFG järjesti kesäkuun alussa Arabia keskuksessa sijaitsevassa showroomissaan seminaarin 7 steps to better design. Tilai- suudessa kansainvälisesti tunnettu desig- niin, innovaatioihin ja brändeihin perehtynyt asiantuntija David Carlson intensiivisellä otteellaan muistutti kuulijoita askelmista, joi- ta seuraamalla olisi mahdollisuus kehittää ku- luttajille parempia kalusteita. David Carlsonin esityksen pohjana oli hänen kirjoittamansa pieni punainen kirja Make Design Matter. Kirja ruokkii inspiroivalla tavalla ajatusta siitä, 10 miten suunnittelutyössä voisi ottaa asioihin uuden näkökulman. Kirja myös muistuttaa meitä, miten kuluttajat ansaitsevat parempaa kuin mitä tämän päivän tavarataivas tarjoaa. Hän kehottaa koko alaa muutokseen saarnaa- matta ja olematta ylimielinen. David Carlson kehottaa suunnittelijoi- ta vastuullisuuteen ja rohkaisee tekemään asiat eri tavalla kuin tähän mennessä on totuttu. Hän muistuttaa, että suunnittelun keskiössä on aina ihminen, joten kulttuuriin sidottu lähestymistapa on ainoa mahdollinen. Suunnittelutyössä on hyvä ammentaa eri aihepiireistä. Hän kertoi esimerkkinä palvelu- muotoilun saralta lontoolaisen sydänsairaalan kirurgian osaston opintomatkan Formula- kisojen renkaanvaihtotiimin luo. Myös tässä tapauksessa jaettiin hyödyllistä tietoa huoli- matta siitä, että tiimien toiminnalla on muuten täysin erilainen toimintaympäristö. Suunnitte- lijan pitää aina uskaltaa luottaa vaistoihinsa ja varsinkin pitää uskaltaa epäonnistua! Ilman viimeksi mainittua ei synny onnistumisia. EFG:n kalusteet ovat ammattikäyttöön so- veltuvia ja tarkoitettuja, mutta ovat pystyneet säilyttämään yksilöllisyytensä. EFG:llä on usei- ta brändiyhteistyökumppaneita, joiden tuot- teilla täydennetään omaa mallistoa. Arperin edustaja Per Rune Pederssen painotti tilai- suudessa sitä, miten tuotteiden pitää kestää aikaa. Alalla puhuttaa se, miten pystytään vas- taamaan tulevaisuuden toimiston kalustamis ratkaisuihin, jos tai kun pääsemme myös johdottomiin tiloihin. Y-sukupolven vallatessa nyt työelämää varsinkin Arperin korostamalle toimistoympäristön inhimillisyydelle ja kalus- teiden kauneusarvoille voisi olla kysyntää. Toimitusjohtaja Tapio Heikkilä EFG:ltä puolestaan uskoo, että oikeilla kaluste ratkaisuilla voidaan luoda joustavia, stimu- loivia työympäristöjä, jotka tukevat nopeaa tiedonkulkua sekä yrityskuvaa. – Toimiva kalusteratkaisu myös kannus- taa uuteen tehokkaampaan ja viihtyisäm- pään työskentelytapaan. Laajasta vakio mallistostamme löytyy ratkaisut asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan – pieniin tai suuriin kokonaisuuksiin. Täyden- nämme lisäksi omaa vakiomallistoamme yhteistyökumppaneidemme mallistolla. Tä- män kokonaisuuden hallinta antaa meille van- kan kilpailuedun alalla. Teksti: Eeva Maukola 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Anja Pesola Oy on vuonna 1957 perustettu verhotarvikkeiden valmistaja ja maahantuoja. Osastoiva, ääntä eristävä liukuovi puusta ja lasista Valikoimamme käsittää yli 3000 artikkelia alumiiniprofiileista verhotankoihin ja -nauhoihin. Avainlippu-tunnuksen saanut KENSET 2000 FR -tuoteperhe kasvaa; osastoiva ja ääntä eristävä liukuovi on nyt onnistuneesti testattu! Vuosien tuotekehityksen ja monien testien jälkeen paloa rajoittava ja ääntä eristävä liukuovi on nyt todellisuutta. Automatiikalla tai käsi- käyttöisenä, puu- tai lasiovena aina paloluokkaan EI30 ja dB30 asti. Osastoiva, ääntä eristävä liukuovi voidaan toteuttaa 1990 x 2500 mm:n kokoon, tai pienemmäksi, asiakkaan tarpeen mu- Tiedustelut: 09-836 2150 info@anjapesola.fi kaan. Pintakäsittelynä liukuovien puuosille voidaan käyttää kaikkia samoja vaihtoehtoja kuin muillekin KENSET 2000FR -tuotteille; kaikkien kaupallisten puuviilujen lisäksi maalausta, viilutusta, lak- kausta, kuultokäsittelyä jne. – Liukuoven tuotekehitys lähti kysynnästä. Liukuovi on erin- omainen vaihtoehto tiloihin, joissa käytävien toivotaan pysyvän vapaina tai tilat ovat muuten ahtaat. Sitä on kysytty meiltä paljon, niin ääntä eristävänä kuin osastoivana, sekä näiden yhdistelmä- nä. Nyt meillä on tarjota asiakkaillemme paloa rajoittava ja / tai ääneneristys-liukuovi sekä puu- että lasiovellisena, kertoo Kenset Oy:n toimitusjohtaja Markku Virtanen. Lisätietoja: www.kenset.fi Markku Virtanen | puh.0400 496 301 Mukavampien sisätilojen puolesta Sika ® -ComfortFloor ® Täysin saumattomat lattiaratkaisut, joissa yhdistyvät ergonomia, esteettisyys, äänenvaimennuskyky ja hyvä sisäilma. Oy Sika Finland Ab puh. (09) 511 431 www.sika.fi PROJEKTIUUTISET 4/2013 11 |
| Työympäristöt muutoksessa Kinnarpsin kesän alussa järjestämässä Työ ympäristön muutos -lounasseminaarissa tarjottiin ratkaisuja oman organisaation työ hyvinvoinnin kehittämiseen. Innostajina oli- vat Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Suvi Nenonen sekä työterveyshuollon ammatti- lainen ja Veritaksen työhyvinvoinnin sparraaja Katri Wanninen. Samalla oli mahdollisuus tutustua Kinnarpsin uutuustuotteisiin, joissa on useita vaihtoehtoja tuloaan tekevän mo- nitilatoimiston kalustamiseen. Yritys tarjoaa kokonaisratkaisuja toimistosisustuksiin, jotka helpottavat työolosuhteita. Suvi Nenonen kertoi mukaansatempaavas- ti siitä, miten työympäristö on muuttumassa ja miten siihen pystyttäisiin organisaatioiden tasolla vastaamaan. Muun muassa Y-suku polven tulo työelämään asettaa aivan uuden- laisia haasteita työympäristölle; tämä ikä- ryhmä arvottaa työpaikan valinnassa ennen kaikkea yrityksen arvoja ja yhteisöllisyyttä. Kun ennen istuimme päivät pitkät toimis- tossa, jossa työskentelykulttuuri oli hierarkkis- ta, käskevää ja kontrolloivaa, työskentelem- mekin nyt monipaikkaisesti, verkostoituen ja teemme yhä enemmän yhteistyöstä yksilö työn sijaan. Paikkojen lisäksi myös aika on hajautunut ja itsensä johtaminen oman työn suhteen on entistä tärkeämpää. Mietittävää on, kun organisaatiolla on pe- rinteiset työympäristöratkaisut ympärillään, mutta he haluaisivat opetella ja kokeilla uusia tapoja käyttää tilaa: puitteet antavat periksi. On myös tilanteita, joissa työympäristöratkai- sua on muutettu, mutta käyttötavat pidetään entisellään: tilaresurssista ei saada kaikkea irti. Työympäristöön kaivataan läpinäkyvyyt- tä. Julkisia tiloja puolestaan pitäisi muokata monikäyttöisiksi. Myös strategisten sosiaa- listen tilojen luominen on organisaatioiden kannalta tärkeää. Työtilojen pitää tarjota mah- dollisuus liikkuvuudelle. Suvi Nenonen antoi ymmärtää, että suo- malainen työympäristö on korkealuokkaista ja monitilatoimistoihin siirtyminen on yhä ta- vallisempaa. Monitilatoimisto antaa edellytykset yk- silöiden ja ryhmien työskennellä erilaisil- la tilavyöhykkeillä ja tilatyypeillä. Avoimen vuoro aikutuksen vyöhykkeellä yhteistyön v mahdollisuus on hyvä. Alue on luonteeltaan myös ns. julkista vyöhykettä, jossa olevat tilat ja palvelut ovat kaikkien käytössä sovittujen toi- mintatapojen mukaan. Lyhytaikaisen pistäyty- misen vyöhyke on lyhyiden, epämuodollisten ja usein merkittävien kohtaamisten mahdollistaja. Intensiivisen yhteistyön vyöhykkeellä voidaan keskittyä ja syventyä yhteistyöhön tai suorit- taa sellaisia yksityisiä tehtäviä, joissa toisten ihmisten läheisyydestä on etua. Intensiivisen yksilötyön vyöhyke puolestaan mahdollistaa eriasteisen keskittyvän ja yksin tehtävän työn. Uudet työntekemisen tavat haastavat myös työhyvinvoinnin. Työtilan elvyttävään vaikutukseen kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Kun tutkimuksissa on haastateltu työntekijöitä, esille on noussut kysymys siitä, pitäisikö erilaista elvyttävää tilaa olla erityyppisille ihmisille. Joka tapauk- sessa taukotilojen tarpeen korostaminen on merkki siitä, kuinka paljon niitä arvostetaan. Arjessa yksilö suuntaa huomionsa moniin seikkoihin ja väsyy usein henkisesti, mistä saattaa seurata muun muassa keskittymis- vaikeuksia. Henkisestä väsymyksestä toipu- misessa auttaa elvyttävä ympäristö. Elpymi- nen tulee usein luonnon elementeistä. Lyhyt kävely ulkona koetaan virkistävänä, mutta se on usein vaikeaa työpäivän lomassa. Myös ik- kunasta katsominen synnyttää elpymistä. On myös tärkeää, että työ ei näy taukotilaan, eikä työn äänet ja hajut kantaudu tauolle. Elpymi- nen voi tulla myös virtuaalisesta siirtymästä, se voisi olla vaikkapa lyhyt vierailu nettileh- teen. Taukotilaa ei pidä täyttää kiehtovilla asi- oilla, jotka vaativat aikaa, sillä silloin ne vain ärsyttävät, koska lyhyellä tauolla ei ehdi. Suvi Nenonen painottaa, että uudet tavat käyttää tilaa on nimenomaan oppimista. Hän rohkaisee yrityksiä käynnistämään muutos- johtamisen, viestintäjohtamisen ja yhdessä suunnittelemisen. Veritaksen Katri Wanninen painotti sitä, miten muutostilanteissa työn arki on täynnä erilaisia häiriöitä, jotka estävät työn sujuvuut- ta ja rasittavat myös yksilöitä. Työhyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana on, että lisätään työntekijöiden ja työyhteisöjen aktiivista toi- mivuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä hallinnassa ja kehittämisessä. Teksti: Eeva Maukola Kinnarps Oy tekee mittavaa ympäristötyötä ja on ollut mukana tukemassa muun muassa Suomen luontokeskus Haltian merkittävää työtä. Kinnarpsin kalusteratkaisut Haltian tiloihin heijastavat ympäristöystävällistä ajattelua. Materiaaliratkaisuja on ohjannut talon ainutlaatuinen arkkitehtuuri. Kalusteiden väritys seuraa Haltian logon sävyjä ja verhoiluun valittu Fame-villakangas on käytössä pitkäikäinen. 12 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Syksy on Modeolle uudistumisen aikaa Modeon toiminta laajentui syskyn aikana viiden uuden myymä- län voimin. Aikaisemmin yritys on toiminut pääsääntöisesti pää- kaupunkiseudulla, mutta nyt Modeo tuo ideoita ja inspiraatioita työympäristöihin Tampereelle, Turkuun, Lappeenrantaan, Ouluun ja Rovaniemelle. Uudet myymälät avattiin elokuussa keskeisille paikoille kau- punkeihin, lähelle asiakkaita. Myymälät palvelevat niin toimitilojen suunnittelun kuin kalustetoimitustenkin osalta. Modeo on toimitilasisustamiseen erikoistunut yritys, joka tarjoaa tyylikkäitä sisustuksen kokonaiskonsepteja, asiakkaiden toiveiden mukaan toteutettuna. Yrityksen toiminta-ajatuksena on pienentää kodin ja työpaikan välistä henkistä välimatkaa kiinnos- tavien kaluste- ja tilaratkaisujen avulla. Yritys edustaa kymmeniä kansainvälisesti arvostettuja design- huonekalujen ja toimistokalusteiden tuotemerkkejä. Laajan mal- liston omaavana yrityksenä Modeo on ollut joustava ja moderni vaihtoehto perinteisille suurille kalustetoimittajille ja pystyy toi- mittamaan asiakkaille yksilöllisiä sisustusratkaisuja. Modeon uudistamisen tavoitteena on ollut toiminnan kehit- täminen ja tuotteiden sekä palveluiden saatavuuden paranta- minen koko maassa. Syksyn aikana uudistuksen kokevat myös Modeon verkkopalvelut, jolloin käytettävyydeltään parannettu verkkokauppa lanseerataan kuluttajien ulottuville. Näkyvyyttä eri mediakanavissa tullaan lisäämään ja digitaalisen liiketoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään jatkossa tehokkaammin yrityksen eri toiminnoissa. Nämä uudistukset toteutetaan syys- kuun loppuun mennessä. Toimivan konspetin tukena ovat Modeolle olleet uskolliset asi- akkaat. Muun muassa nelivuotiset puitesopimukset pääkaupun- kiseudun kaupunkien kanssa ja toimiminen valtionhallinnon valta- kunnallisena puitesopimustoimittajana takaavat Modeolle vahvan otteen tulevaisuuden haasteisiin. Where next is now! Heimtextilissä huippulaadukkaat sisustustekstiilit esittäytyvät täyttääkseen arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden tarpeet. Maailman suurin sisustustekstiilien ja designin tapahtuma on myös sisustamisen ammattilaisten korkeatasoinen vuorovaikutus- areena. Sen, mitä etsit projektiisi, löydät täältä!. Lisätietoja ja messuliput ennakkoon osoitteesta contact-contract.com info@finland.messefrankfurt.com puh. 040 544 5577 8. – 11. 1. 2014 Jyrki Keinäsestä A-Insinöörien uusi toimitusjohtaja A-Insinöörit Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty teknii- kan tohtori Jyrki Keinänen, joka aloittaa uudessa tehtävässään 1.1.2014. Samalla hänestä tulee yhtiön osakas. Jyrki Keinänen siirtyy A-Insinööreille Sweco PM Oy:stä, jossa hän on viimeiset viisi vuotta ollut toimitusjohtajana. Sitä ennen Keinänen toimi kahdeksan vuotta toimitusjohtajana Suomen Rakennusinsinöörien Liitossa. – A-Insinöörit on viime vuosina kehittänyt toimintojaan ja olem- me myös onnistuneet tavoitteessamme kasvaa kannattavasti. Tänä vuonna konsernin liiketoiminnat on ryhmitetty kolmeen toimi alaan: rakennesuunnittelu, rakennuttaminen ja infrasuunnittelu. Jyrki Keinäsestä saamme yhtiölle toimitusjohtajan, jolla on sekä laajaa näkemystä alan tulevaisuuden kehittämisen tarpeista että myös näyttöä menestyksekkäästä liiketoiminnan johtamisesta. Jyrkin johdolla tulemme terävöittämään strategiaamme ja seuraa- vien vuosien askelmerkkejä, kertoo hallituksen puheenjohtaja, vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. PROJEKTIUUTISET 4/2013 13 |
| Uutta Orient-Occidentilta Kudotut DICKSON®-vinyylilattiat Hienostuneen tyylikkäissä, kudotuissa Dick- son-vinyylilattioissa tekstiilimaton visuaalinen ilme ja tuntuma yhdistyvät vinyylin kestävyy- teen ja pestävyyteen. Ensimmäisessä Dickson-mallistossa on nel- jä laatuluokkaa ja kuosia: Be Easy / Be Smart / Be Natural / Be Different, yhteensä 30 erilaista vaihtoehtoa – erilaisia tekstuureita ja yksi- tai kaksivärisen langan yhdistelmiä. Kaikissa kuo- seissa käyttöluokka 33: kova julkitilakäyttö. Mallistossa sekä rulla- että laattakuoseja. FrayGuard®-matot kudotaan Dicksonin ke- hittämästä vinyylilangasta, jossa on kirkas po- lyesteriydin. FrayGuard-teknologian ansiosta reunat eivät purkaannu. Soundguard® Dickson -vinyylilattioiden eri- koispohja vaimentaa ääntä yhtä tehokkaasti kuin sileät kudotut tekstiilimatot, tuotteesta riippuen 17–18 dB. Dickson-vinyylilattioilla on FloorScore®- sertifikaatti ja Öko-Tex 100 -tuoteturvallisuus- merkki. Kirkby Designilta Underground-malllisto Lontoon metro täyttää tänä vuonna 150 vuot- ta. Juhlavuoden kunniaksi on englantilainen Kirkby Design saanut luvan kaivaa arkiston sa- loja ja toteuttaa uuden Underground-malliston. Kaikki malliston viisi kangasta ovat histori- allisia kuoseja eri vuosikymmeniltä. Värityksil- tään nämä samettipintaiset kankaat edusta- vat niin mennyttä kuin nykyaikaakin. Lisätietoja: www.orientoccident.fi Mitä opimme Hyvinkään asuntomessutalojen valaistuksesta AD-Luxin valaistussuunnittelija on arvioinut kaikkien Hyvinkään asunto- messutalojen valaistuksen. Valaistusten toteuttaminen poikkesi huomat- tavasti aikaisemmista messuista. Se johtuu siitä, että ledivalaistus on saa- vuttanut suuren suosion. Oli taloja, joissa kaikki valaistus oli toteutettu ledeillä. Valitettavasti ledi- en ja varsinkaan niiden antamaan valon laatuun ei ollut kiinnitetty riittäväs- ti huomiota. Myös ledien sijoittelu ja häikäisyn esto jätti paljon toivomisen varaa. Muutamissa taloissa oli käytetty ns. halpaledejä, joiden valomäärä alenee 50 % jopa parissa vuodessa. Uusi ilmiö oli ledinauhoista tulleet heijastukset kiiltävistä pinnoista. Kun valitaan esimerkiksi musta, kiiltävä työtaso keittiöön, tulee samalla päät- tää, miten työtaso valaistaan. Ellei valaistus onnistu ilman ledeistä tulevia heijastuksia, on valittava mattapintainen tai vaaleampi työtaso. Messutalo Kivenherra sai parhaan arvosanan. Messujen ainoa täyden spektrin päivänvalotalo, kolmanneksi tullut Käpylä 163, pai- nii aivan omassa sarjassaan. Jos olisi arvioitu pelkästään valon laa- tua, häikäisemättömyyttä ja sisustuksen värien oikeaa toistoa sekä valaistuksen informatiivisuutta, olisi Käpylä ollut voittaja. Tärkeimmät havainnot • Ledin värisävy oli paikoin yllättävänkin keltainen. Tästä seu- rasi, että sisussuunnittelijoiden valitsema värimaailma muuttui hallitsemattomaksi. Valkoista, värit oikein näyttäviä ledejä ei juuri ollut. • Ledit heijastuivat usein tiskipöydästä tai kiiltävästä työtasos- ta. Ledinauhan yksittäiset ledipisteet eivät saisi näkyä, ei myös- kään ledinauha useiden metrien päähän. • Ennen ledinauhan hankkimista tulee selvittää jännitehäviö. Parhaissa nauhoissa se on alle 3,7 % viiden metrin matkalla. • Ledien pisteet heijastuivat joskus lasipäällysteisestä taulus- ta tai valokuvasta estäen kuvan näkymisen. • Yllättävän paljon oli kattoon upotettuja halogeeneja. Nehän menevät muutaman vuoden kuluttua myyntikieltoon, ovathan ne hehkulamppuja. Lisäksi niiden palovaarallisuus pitäisi tie- dostaa. Vaikka ajateltaisiin, että niiden tilalle asennetaan myö- hemmin ledit, kun siihen on varaa, ei tällainen ole kokonaista- loudellista ajattelua. • Monissa huoneissa valomäärä riittämätön talvea ajatellen. • Valokiskoihin asennetut ledispotit häikäisivät paikoitellen erittäin paljon. Arviointi on nähtävänä osoitteessa www.adlux.fi. 14 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Modeo palvelee ympäri Suomea! Design kuuluu kaikille! Modeo myymälät myös Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Oulussa. Parempaa palvelua ja huippubrändit saatavilla ympäri Suomea. Modeon mallistossa toimitilasisustamisen designkalusteet, valaisimet, matot, tapetit, verhot ja mittatilauskalusteet. Modeon sisustussuunnittelijat suunnittelevat sinunkin toimistosi viihtyisäksi ja mukavaksi paikaksi tehdä töitä. Tervetuloa tutustumaan toimitilasisustamisen ammattilaisiin! modeo.fi Sisustussu unnittelija avuksi Onnistune et to yrityksen ta imitilat tukevat voitteita ja pa tavat työss ä jaksamis ran- ta sekä lisäävät työ n tuottavu utta. Tilaa sisus tussuunnit telija työpaikall esi p. 0207 920 270 Myymälät palvelevat ma-pe 9-17: Helsinki, Hämeentie 157, • Lappeenranta, Val- takatu 41 • Oulu, Haaransuonkuja 2 • Rovaniemi, Ukkoherrantie 9 • Tampere, Satama- katu 1 • Turku, Käsityöläiskatu 4, info@modeo.fi p. +358 207 920 270 www.modeo.fi |
| 16 Suomen Luontokeskus Haltia 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Haltia ottaa loikan puurakentamisessa Luontokeskus Haltia on saanut runsaasti kiitosta sekä rakennusalan asiantuntijoilta että suurelta yleisöltä. Eikä syyttä. Harvoin hankkeen eri osaset näin upeasti ovat loksahtaneet yhteen. Jopa kustannusten alentamisvaatimuksesta johtunut karsintakin saatiin parantamaan keskuksen ekologisuutta. TEKSTI: RISTO PESONEN KUVAT: VOITTO NIEMELÄ PROJEKTIUUTISET 4/2013 Suomen luontokeskus Haltia 17 |
| Julkisivun puuverhous on kvartsihiekalla kyllästettyä puuta. Julkisivuverhouksen takana on ledivalonauha, jolloin rakennus valaisee itse itsensä levittämättä valo saastetta ympäristöönsä. tokeskus Haltian rakennuksen historia ei ulotu 90-luvulle, mutta esiselvityksiä siitä on tehty jo 2000-luvun alusta. Silloin hahmoteltiin Nuuksioon nykyistä huo- mattavasti suurempaa talomassaa, johon Metsähallituskin olisi toimistojansa tuonut. Nykymuotoinen Haltia alkoi konkreti- soitua viitisen vuotta sitten, jolloin ensim- mäinen, tämänpäiväistä käyttöä vastaava hankesuunnitelma tehtiin. Käyttäjän ja arkkitehdin kokemus ratkaisi N uuksion mäkinen maasto on isonkin rakennuksen ympäristö ystävälliselle sijoittamiselle haas- te, mutta samalla myös mahdollisuus. Suomen luontokeskus Haltiassa tämä on hienovaraisesti hyödynnetty. Haltian iso rakennusmassa on istutettu – suorastaan upotettu – onnistuneesti kallioiseen rintee- seen ja keskus lähes häviääkin ympäröi- vään luontoon. Rakennuksessa on vahvana tavoittee- na ollut ekologisuus ja energiatehokkuus. Tämä tavoite on saavutettu oivaltavalla suunnittelutyöllä ja hyödyntämällä kehit- tyneen puurakentamisen mahdollisuudet. Keskuksen näyttely puolestaan avaa kutsu- vasti portit koko Suomen luonnonihmeisiin ja ympäröivän Nuuksion kansallispuiston retkeilymaastoihin. Haltian johtaja Timo Kukko ja arkki tehti Rainer Mahlamäki kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 18 Suomen luontokeskus Haltia ovat luoneet poikkeuksellisen kokonai- suuden: Hieno rakennuspaikka, korkeata- soinen näyttelyosaaminen ja arkkitehtuuri sekä Suomessa uuden puurakennusteknii- kan onnistunut soveltaminen. Keskellä Nuuksion kansallispuistoa Kivikautisten esinelöytöjen mukaan Hal- tian kupeessa olevan nykyisen Nuuksion kansallispuiston alueella on kuljettu kauan, jo yli 9 000 vuotta sitten. Silloin alueen en- simmäiset osat nousivat merestä jääkautta seuranneen maankohoamisen myötä. Järviylänkö pysyi pitkään pelkästään eränkäynnin alueena, keskiaikanakin. En- simmäiset torpat rakennettiin nykyisen kansallispuiston alueelle vasta 1800-luvun loppupuolella. Nuuksion kansallispuisto on perustet- tu vuonna 1994 ja se houkuttelee lähes 200 000 kävijää vuodessa. Suomen luon- Haltian suunnittelu lähti kunnolla liikkeelle helmikuussa 2008, kun hanketta toteut- tamaan perustettiin Nuuksiokeskus Oy -kiinteistöyhtiö ja käynnistettiin alueen käy- tön suunnittelu ja asemakaavoitus. Kevät talvella 2009 kilpailutettiin luontokeskuksen varsinaisen arkkitehtisuunnittelijan valinta. Laatupainotteisessa kilpailussa olivat ratkai- sevia toimiston referenssit puurakenteisista kohteista, luonnossuunnitelman idea ja ko- kemus näyttelysuunnittelusta. Työtä valittiin tekemään Lahdelma & Mahlamäki Oy ja toimistosta kohteen pääsuunnittelijana toi- mi professori Rainer Mahlamäki ja työmaa- arkkitehtina Tarja Suvisto. Kuten julkisissa rakennushankkeissa usein- kin käy, rakennuttajan teettämä kustannus arvio Haltian ensimmäisestä luonnosratkai- susta nousi runsaat kymmenen prosenttia budjetoitua korkeammaksi. Vanha virsi siis: investorin rahat loppuivat. Oli aikalisän ja huolellisen pohdinnan paikka. Lähes vuosi siinä meni. Niinä kuukausina edullisempia ratkaisuja etsittäessä yhdistyi onnistuneella tavalla käyttäjän, arkkitehdin ja toteuttajien yhteis- työ. Optimoinnin kautta saatiin hankkeen hinta urakkakilpailulla tavoiteltuun kah- dentoista miljoonan euron tuntumaan ja rakennustöihin päästiin käsiksi. Ratkaisevasti onnistuneeseen loppu tulokseen vaikutti se kokemus, joka Haltian johtajaksi vuoden 2008 alussa astuneella Timo Kukolla ja Rainer Mahlamäellä oli suomalaiseen luontoon liittyvästä museo- rakentamisesta ja -toiminnasta. Heidän referensseistään löytyivät Inarin Siida, Punkaharjun Lusto ja Kaustisen kansan taiteenkeskus. – Käyttäjän saaminen yhteistyöhön arkkitehdin kanssa jo suunnittelun alku- vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Näin ainakin näyttely- ja museorakennuksissa ja Haltiassa tämä onnistui. Huolellinen tilatarpeen ja tilan käytön pohtiminen yh- 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| distettynä ekologisuustavoitteisiin on ollut meidän hankkeessa toteutuksen pohjana, kuvaa prosessin alkuaskelien tärkeyttä in- nostuneesti Timo Kukko. Kustannusten karsimista uusilla oivalluksilla Rakennushankkeen kehittämisvaiheessa merkittävimmät onnistumisen eväät Mahla mäen mukaan olivat CLT-puuteknologia ja toisaalta rakennuksen sijoittaminen kalli- oon louhittuun tilaan. Sen ansiosta toteu- tuneessa ratkaisussa Haltian ulkovaippa on minimoitu. – Rakennuksen ”takaseinän” muodos- taa suurimmalta osaltaan 45 asteen kul- massa oleva kallio. Rakennuksen julkisivu rinteen päällä onkin vain yksikerroksinen, mutta länteen avautuva nelikerroksinen. Ulkoseinäpinnan vähentämisen lisäksi on kalliota hyödynnetty energiatehokkuus- tavoitteiden saavuttamisessa, selvittää Mahlamäki Haltian lopullisen muodon ja sijoituksen merkitystä. Kustannusten karsimiseksi kukin toi- minto ja siihen tarvittava tila analysoitiin tarkasti ja säästöjä saatiin. Jonkun verran PROJEKTIUUTISET 4/2013 menetettiin puurakentamisessa aina hyö- dyksi olevaa toistuvuutta, mutta muutok- set toteutettiin loppujen lopuksi melko huomaamattomina kompromisseina. – Haltiassa tehdyt “karsinnat” eivät mi- nun mielestäni näy. Asiat saatiin sovitettua hyvin yhteen. On myös yksi ammattitai- don ehto, että suunnittelija osaa ajatella asioita uudelleen uuden tilanteen edessä, eikä itke kaatunutta maitokannua, Rainer Mahlamäki pohtii rakennushankkeiden ete- nemistä yleisemminkin. Luontokeskuksen johtaja Timo Kukko kertoo suurimman säästövaikutuksen saa- dun, kun talotekniikka sijoitettiin kahteen eri tilaan aikaisemman alimmassa kerrok- sessa olleen yhden ison keskitetyn tilan sijasta. Kun ravintolan ja ylimpien kerrosten tar- vitsemat talotekniset tilat sijoitettiin niiden lähelle, vaihtuvien näyttelyiden salille suun- niteltuihin tiloihin, päästiin eroon suurista pystykanavista. Samalla vaihtuvien näyt- telyiden sali madaltui kymmenmetrisestä, millä ei kuitenkaan tilan toimintojen kannal- ta ollut haitallista vaikutusta. Mikä parasta, näyttökustannusten aleneminen saatiin Jyrkkään rinteeseen tehdyn rakennuksen parvekkeet avautuvat 30 metriä alempana olevalle Nuuksion Pitkäjärvelle. alempien rakennuskustannusten kaupan- päällisenä. CLT-elementti uutta julkisessa rakennuksessa Kun rakennuttajan suunnitteluohje korosti rakenteiden valinnassa hiilijalanjäljen mi- nimointia, päädyttiin puurakenteeseen. Ensimmäisessä vaiheessa olikin jo selvi- tetty rankarakenteen mahdollisuutta, jolla kuitenkaan ei työmaalla saavutettu teolli- sen rakentamisen etuja ja kustannuksetkin karkasivat horisonttiin. – Se tarvittava kehitysloikka Haltian rakennetekniikassa saavutettiin, kun käyt- töön otettiin suomalaisten metsäteollisuus yritysten Keski-Euroopan tehtaissaan tuottama massiivinen CLT-levy. Se tarjosi tuoteosatoimituksen mahdollisuuden ja suunnittelijoiden ajatukset saatiin sovi- tettua uuteen järjestelmään yhteistyössä valmistajan ja muiden toimijoiden kanssa, Mahlamäki muistelee. Suomen luontokeskus Haltia 19 |
| Viherkehä-näyttely keskittyy pääkaupunkiseu- tua ympäröivän verkoston, Viherkehän, ja sen luontoharrastusmahdollisuuksien esittelyyn. Suomessa uusi tuote CLT-levy (cross la- minated timber) on jäänyt toistaiseksi vä- hälle huomiolle, vaikka Stora Enso ja Met- sä Wood valmistavat tuotetta Itävallassa ja Saksassa. CLT-levyt ovat massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka muodostuvat ristikkäin liimatuista lamelli- eli puulevy kerroksista. Näitä eri paksuisia kerroksia voi levyssä olla kolmesta seitsemään. – Olemme Suomessa toteuttamassa jo useita CLT-ratkaisuja tuoteosatoimituksina. Eräiden julkisten rakennusten lisäksi levyä käytetään kerrostalotuotannossa Seinä joella ja Jätkäsaaressa sekä pienkerros- taloissa Skanskan BoKlok-konseptissa. Aiomme tulevaisuudessakin olla runko urakoitsijana suomalaisissa kohteissa, kertoo johtaja Janne Manninen, joka vastaa Stora Enso Oy:n rakentamisen rat- kaisuista Pohjois-Euroopassa. Kaikkiaan 5 200 neliön suuruinen levy- toimitus sisälsi ulkoseinien, väliseinien, välipohjien ja yläpohjan elementit sekä katto- ja parvekerakenteiden liimapuu kannattimet. Haltiassa se antoi rungon rankarakenteeseen verrattuna merkittä- vän hintaedun ja ratkaisi siten osaltaan budjettiin pääsyä. Haltia on Stora Enson suurin yksittäi- nen CLT-kohde Suomessa, mutta senkin puurakenteet syntyivät yhtiön itävaltalais tehtaalla muutamassa päivässä. – Tuotantovolyymi kummallakin itävalta- laisella tehtaallamme on 60 000 kuutiota vuodessa, mutta kysyntäkin on siellä vah- vaa. Toistaiseksi tuomme CLT-elementit ja varustamme ne Pälkäneen tai Hartolan 20 Suomen luontokeskus Haltia 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| “Tuotekehitys on olennainen osa toimintaamme.” Kenset Oy on puu-lasi-ikkunoiden, seinien ja ovien luotettava ja varma toimittaja. Kenset Oy on erityisesti perehtynyt puu-palolasi -tuotteisiin, kuten ikkunoiden, palolasiseinien ja -ovien kehittämiseen, valmistamiseen ja asentami- seen. Toimitukset ja tuotteet räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaisesti, voimassa olevat määräykset huomioon ottaen. Tyyppihyväksytyt, paloa rajoittavat, KENSET 2000FR -elementit antavat osastoinnin suunnitteluun erilai- silla muodoilla ja pinnoilla todella laajat mahdolli- suudet. Erikoislasielementit, kuten lyijylasi-/sähkölasi- ja ääneneristyslasielementit tai hiekkapuhalletut/ maalatut tilanjakoelementit, on myös mahdollista toteuttaa samanlaiseen, yhtenäiseen ulkonäköön. Ota yhteyttä, toteutetaan se puusta ja lasista! Kun Markulta 2000 luvun alussa kysyttiin, voiko puu-lasiseinän toteuttaa osastoivana, vastaus oli: totta kai voi. Ja siitä se lähti, Viikin yrityshautomosta, meidän toteuttamamme yritys- ja tuotekehitys. Haemme tuotteissamme ja toiminnoissamme samaa suoraviivaisuutta; tee se kerran, oikein ja turvallisesti. Se malli on meidän ja asiakkaidemme yhteinen etu. Kenset Oy Markku Virtanen Lilja Virtanen Kärrytie 11 16300 ORIMATTILA 0400 496 301 markku.virtanen@kenset.fi www.kenset.fi 040 595 5974 lilja.virtanen@kenset.fi tehtaissamme. Tuotannon käynnistäminen Pohjois-Euroopassa ei ole vielä ajankohtais- ta, vaan halutun kannattavuuden saavutta- miseksi on CLT:n käyttömahdollisuudet saatava ensin laajempaan tietoisuuteen, pohtii Manninen lähitulevaisuutta. CLT-suunnittelulla nyt ohjeet Haltiassa käytettiin useita erityyppisiä CLT- elementtejä. Kantavat ulkoseinät toteutet- tiin muhkeilla 580–630 mm:n paksuisilla elementeillä, joissa CLT-levy on 194 mm:n paksuinen. Yläpohjaelementtien alapinnas- sa oleva 80 mm:n CLT-levy toimii kantavan rakenteen palosuojana ja siirtää yläpohjan vaakakuormia pystyrakenteille. Välipohjissa käytettiin 267 mm:n levyjä ja 46 mm:n kuituvahvisteista sementti- pohjaista tasoitetta saarnipuisen lattialau- doituksen alla. Lattialämmitys on upotettu tähän tasoitekerrokseen. Sisäseinissä käytettiin ohuita 3-kerros- levyjä, jotka tuotiin Itävallasta pienempiin dimensioihin soveltuvalta tehtaalta. Niissä näkyvät pinnat olivat kuultokäsiteltyä kuu- sipuuta. Haltian rakennesuunnittelija, rakennus- insinööri Jouko Tanskanen Insinööri- toimisto Tanskanen Oy:stä oli tutustunut jo aiemmin CLT-ratkaisuihin, joita toimiston PROJEKTIUUTISET Kenset 2000FR -tuotteet 4/2013 suunnittelemista projekteista oli käytetty Imatran kylpylän katoksissa. Tanskasen referensseihin kuului myös naulaamalla toteutettuja massiivipuukohteita. Haltian kaarevan ulkoseinän 1,0–2,4 metriä leveät CLT-elementit, osin jopa 11 metriä korkeat, olivat rakennusta jäykistävinä staattisesti vaativia. Niistä osa ankkuroitiin perustuksiin vetovoimien takia ja pääosa pystysaumoista mitoitet- tiin kestämään liitoksen leikkausvoimia. Mitoitusohjeita ei alussa löytynyt Suo- mesta, vaan elementtien poikkileikkaus- mitoitus tehtiin pääosin itävaltalaisella ohjelmalla. Toimittaja tilasi VTT:ltä Suomen EC-suunnitteluohjetta täydentävän lausun- non suunnittelussa käytettävistä ominai- suuksista, suunnitteluarvoista ja mitoitus- perusteista. Lausunto valmistui kesken suunnittelutyön marraskuussa 2011 ja sen pohjalta elementtien liitosmitoitus tehtiin uudestaan. – Valmius suunnitella tulevia kohteita on nyt hyvä. CLT ja muut massiivipuuele- mentit voivat korvata jatkossa useissa rakenteissa betonin ja hintavertailu on tältä osin helppo tehdä, arvioi Tanskanen nykytilannetta rakennesuunnittelun kan- nalta. Ympäristöystävällistä rakentamista ja louhintaa Luontokeskuksen pääurakoitsija oli YIT Rakennus Oy, joka tuli hankkeeseen tiukan hintakilpailun kautta. Työpäällikkö Kalervo Piiroinen kertoo työn edenneen kokenei- den ammattilaisten toimesta suunnitellus- ti, vaikka lukuisia haastaviakin ratkaisuja si- sältänyt tyylikäs arkkitehtuuri vaati kaikilta osapuolilta paljon. Toteuttajien näkökulmasta Haltian vaike- utta lisäsi Suomessa uusi puurakennerat- kaisu ja rakennuspaikka jyrkässä rinteessä. Kun CLT-levyä käytettiin maassamme ensimmäistä kertaa Haltian kokoisessa kohteessa, ratkaisut puurakenteiden yh- distämiseksi betonin kanssa levyjen toimi- essa jäykistävinä rakenteina vaati runsaasti pohdintaa suunnittelijalta ja rakentajilta. Nuuksion vino ja rikkonainen kallio, jo- hon jouduttiin louhimaan Haltian useat pohjatasot, ei YIT:n Infrapalvelut-yksikön miehiä helpolla päästänyt. Louhintaa teh- tiin yhteensä lähes 10 000 kuutiota. Ympäristön suhteen vaatimukset maa- rakennustöille olivat myös tiukat, sillä luonnonmukaisuus piti säilyttää mahdol- lisimman hyvin. Lämpökaivojen porauk- sen YIT teetti alihankintana Kaivonporaus Peltomaa Oy:llä. Suomen luontokeskus Haltia 21 |
| Parveke on ripustettu rautatangoilla. Ohuiden sprinkleriputkistojen sijoittelu joustavaa Puurakenteiden palokysymykset ovat Suo- messa suunnittelijoiden mukaan edelleen jonkinasteinen ongelmapaikka. Henkilö turvallisuus korostuu verrattuna muihin maihin ja rakennusvalvonnan osaamisessa on tällä sektorilla runsaasti kohennettavaa. Suomalainen palomitoitus vaatii CLT- rakenteidenkin kipsilevyillä verhoamista, vaikka Ranskassa sairaalan vuodeosasto – tosin vain kaksikerroksinen – voidaan to- teuttaa ilman CLT-rakenteiden verhousta ja sprinklaustakin. Haltiassa ei laajoja kipsilevytyksiä tarvittu, koska sprinklaus on ollut mukana alusta alka- en. Korkeapainevesisumujärjestelmän suun- nittelija ja toteuttaja Marioff Corporation Oy pääsi mukaan hankkeeseen varsin myöhään ja suunnittelu alkoi muista talotekniikoista poiketen vasta urakointivaiheessa. – Toimitimme myös rakennuksen va- ravoimageneraattorin, joka palvelee sekä kiinteistöä että sprinklerin varavoimaa. Sii- tä oli muodostua talon sähköjärjestelmien kannalta lievä pullonkaula. Pystyimme kui- 22 Suomen luontokeskus Haltia tenkin toimittamaan muille suunnittelijoil- le ja talotekniikkaurakoitsijoille tarvittavat muutostiedot. Sprinklerijärjestelmämme joustavuuden vuoksi vältyttiinkin päällekkäi- siltä varavoimajärjestelmiltä, kertoo Marioffin myyntipäällikkö Ari Uusikartano. Sprinklauksen toteutus onnistui suunnit- teluvaiheen haasteista huolimatta hyvin. Järjestelmän etuna on se, että korkea painevesisumu tukahduttaa palon käyttäen merkittävästi vähemmän vettä perintei- seen sprinklerijärjestelmään verrattuna. Vähäisen vesimäärän vuoksi ovat runko- ja haaraputkistot ohuita. – Niiden asentaminen välikattoihin oli helppoa ja mahdollisti suuttimien jousta- van sijoittelun arkkitehtuurisesti uniikis- sa kohteessa. Sen kompakti vesisäiliö ja pumppu saatiin mahtumaan tekniseen tilaan. Paikalla asennettu järjestelmäm- me soveltuukin tällaisiin haastaviin arkki- tehtuurikohteisiin erinomaisesti, tiivistää Uusikartano lopuksi. Esivalmistuksella kustannustavoitteeseen Kustannusten karsintakierroksella tilojen mitoituksen ja rakenneratkaisuiden rinnalla Auditoriotila on muunneltavissa erilaisiin käyttötilanteisiin. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Tiloissa ei näy palkkeja tai pylväitä. Kuusipuinen levy on itsessään kantava. Hissikuilu on puuta. Hissin jarrutus energia otetaan hyötykäyttöön. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Rakennuksen sisältä avautuu harkittuja näkymiä ja akseleita luontoon. Suomen luontokeskus Haltia 23 |
| tutkittiin työmaan tuottavuuden parantamis- mahdollisuuksia. Timo Kukko korostaa ra- kennustuotteiden esivalmistuksen tärkeyttä halutun kustannustason saavuttamiseksi. – Tavoitteena oli vähentää työmaalla teh- tävää työtä ja Stora Enson suurelementit toivat tässä oivan ratkaisun. Puuelementti tehtaat on Suomessa trimmattu pientalo tuotantoon ja suurten julkisten rakennus- ten toteuttaminen puurakenteisena vaatii tällaisia CLT:n tyyppisiä innovaatioita. Tilojen muuntojoustavuuden säilyttä- mistä Kukko pitää tärkeänä. – Museotoimialalla muutokset ovat nopeita. Nykyään esimerkiksi ravintola- ja myymälätilojen osuus on aivan toista luokkaa kuin viime vuosituhannen lopuilla valmistuneissa museoissa. Palvelutoimin- tojen sijoittaminen yhteen pisteeseen ja yhden hissin saaminen riittämään sekä ta- vara-, huolto- ja asiakaskäyttöön ovat olleet tilasuunnittelun helmiä. 24 Suomen luontokeskus Haltia Professori Mahlamäkeä huolestuttaa puurakentamisen klusterin näkymät ja sii- nä erityisesti suomalaisten yhä vähenevä käsityötaito. Ammattimiesten saatavuutta hän saattoi verrata samaan aikaan hänellä työn alla olleen Varsovan juutalaismuseon kanssa, jossa monia teknillisesti haastavia ja vaikeita kohtia voitiin muitta mutkitta tehdä luontevasti käsityönä. – Haltiassa se käsityö, mitä tehtiin, teh- tiin minusta hyvin, verrattuna miten Suo- messa yleensä tehdään. Ongelmaksi Suomessa Mahlamäki ko- kee ja nimenomaan puurakennusten koh- dalla laatutason määrityksen. Haltiassa kuitenkin onnistuttiin käsityönä tehtyjen asennusten ja töiden osalta varsin hyvin. – Laatutaso on Suomessa yleisesti ottaen liian kaksinapaista. Meiltä löytyy Musiikkitalon tyyppinen huipputaso, osaa- mista siis on, ja sitten päiväkotien arki päiväinen laatutaso. Keski-Euroopassa Haltia on koko Suomen luontoa esittelevä keskus. Haltian tavoite on saada ihmiset kiinnostumaan ja lähtemään luontoon. – Näyttely on toiseksi tärkein mahdollisuus tutustua luontoon. Paras tapa on mennä itse luontoon, sanoo Haltian luontokeskuksen johtaja Timo Kukko. Talo on rakennettu näyttelyn ympärille. Lähestymistapa on kertova ja elämyksellinen. Ytimenä ovat Suomen 37 kansallispuistoa. Kuvat seuraa- vat Suomen vuodenajan kiertoa. Visuaalisia elämyksiä täydentävät luonnon äänet. myös koulurakennuksista tapaa teknisesti korkeatasoista rakentamisen jälkeä. Kallion hyödyntäminen energiaomavaraisuuden ydin Tärkeänä ekologisuuden tavoitteena on energiaomavaraisuus, joka toteutettiin rakennuksen katolle sijoitetuilla aurinko paneeleilla ja -keräimillä sekä peruskallioon lämpöä säilövillä 300 metriä syvillä pora- kaivoilla, jotka tehtiin viereiselle parkki paikalle. Kukko kertoo niiden antaman 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| PROJEKTIUUTISET 4/2013 25 |
| edun selvinneen jo ennen rakennuksen valmistumista. – Saimme kaiken käyttöveden lämmityk- seen tarvittavan energian jo keväällä. Ke- sän kuumina päivinä siirsimme keräimien lämpöä tehokkaasti kallioperään. Syksyn tullen meitä auttaa pitkälle porakaivoihin sijoitettu 11 kilometrin kallioputkisto, josta maalämmön tavoin pumppaamme varas- toitua energiaa. Kallion kuuden kuukauden energiavarannon sykli vie meidät edullises- ti yli vuodenvaihteen. Ratkaisu kesän jäähdytystarpeeseenkin on Kukon suunnitelmissa. Jäähdytyksen tarvitsema sähkövirta saataneen pian ko- konaan pienehkön lisäinvestoinnin avulla. Omavaraisuus energian suhteen on silloin 100 prosenttia jäähdytyksessä ja 75 läm- mityksessä. Haltia avaa elämän pelin Näyttelytilat olivat virallisissa avajaisissa kesäkuun alussa vielä osin kesken, sillä vaihtuva näyttely saatiin auki syyskuun alussa. Näyttelyä varten oli oma budjetti ja suunnitteluryhmänsä. Useiden miljoonien euron panostus on kannattanut, sillä arviot näyttelyn annista ovat kiittäviä. Pääsalin tilan keskipisteeksi muodos- tuu arkkitehti Markus Wikarin ja Rainer Mahlamäen suunnittelema, näyttelyyn liit- tyvä ”Sotkanmuna”, joka on rakennettu 620 uniikista puusauvasta. Sen sisälle taiteilija Auringon energiaa ja maaperän geoenergiaa hyödyntävät ratkaisut tekevät Haltiasta 75-pro- senttisesti omavaraisen lämmityksen osalta ja jäähdytyksen osalta sataprosenttisesti. haltian matalaenergiaratkaisuissa ei menty siitä, missä aita on matalin Haastava arkkitehtuuri, puurakentaminen, toiminto- jen yhdistäminen pieneen pinta-alaan, uusiutuvien energiamuotojen yhteiskäyttö. Siinä muutamia avain- sanoja, joita Projectus Team Oy:n projektipäällikkö Juha Åberg luettelee Luontokeskus Haltian erityispiirteiksi LVI -suunnittelun kannalta. – Suunnittelu aloitettiin vuonna 2009, Åberg kertoo. – Kaikkiaan kohteesta laadittiin kolme suunnitelmaversiota. Åbergin mukaan Luontokeskus Haltia oli erittäin mie- lenkiintoinen haaste suunnittelijalle. Hän on ollut viime vuosina vastuussa useista suunnitteluprojekteista, joissa energia- ja ympäristökysymykset ovat olleet keskeisessä roolissa. – Haltiassa suurimmat haasteet liittyivät kallio- ja aurinkoenergian yhteiskäyttöön. Kaikki kylmätekniikan lauhdelämpö otetaan talteen, Åberg sanoo. Oman mielenkiintonsa kohteeseen toivat puuelementit, joiden läpiviennit aiheuttivat päänvaivaa LVI-reittien suun- nittelulle. Normaalit väliseinätkin jouduttiin suunnittele- maan elementtirakenteita vastaavalla tarkkuudella. LVI- tekniikka mallinnettiin, koska rakennuksen arkkitehtuuri oli tekniikan sovittamisen kannalta haasteellinen. Kohteesta ei kuitenkaan laadittu yhdistelmämallia. – Mallintaminen 26 Suomen luontokeskus Haltia osoittautui hyödylliseksi, koska LVI-puolella ei juuri tarvit- tu tekniikan sovituksiin liittyviä muutostöitä rakentamis vaiheessa, Åberg toteaa. Luontokeskus Haltian lämmitysenergiasta tuotetaan vähin- tään 98 prosenttia uusiutuvalla kallioenergialla sekä aurinko energialla ja kylmätekniikan lämmön talteenotolla. Kesällä, kun sesonki on kuumimmillaan, saadaan keittiön ja vierai- lijoiden käyttämä lämminvesi tuotettua aurinkoenergialla lähes sataprosenttisesti. Rakennuksen pisuaarit ovat vedet- tömiä, konejäähdytys on toteutettu lämpöpumpuilla, ilman kostutusta tehdään vain vaihtuvien näyttelyiden tiloissa, ja kaikki ratkaisut on integroitu arkkitehtuuriin. – Tässä kohtees- sa vietiin läpi paljon vaativia suunnitteluratkaisuja, ja myös niiden toteutus saatiin toimimaan, Juha Åberg sanoo. – Jälki- käteen on tietenkin helppo nähdä, mikä olisi voitu tehdä vielä paremmin. Rakennuttaja olisi voinut hyödyntää LVI-suunnit- telijaa rakentamisvaiheessa enemmän. Tästä ei koskaan ole haittaa, mutta etenkin monimutkaisessa kohteessa valvon- nan merkitys korostuu, Åberg muistuttaa. Juha Åberg, LVI-suunnittelun projektipäällikkö Projectus Team Oy 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Lumikanjoni johtaa päänäyttelyyn. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Osmo Rauhalan taideteos ”Elämän peli” Sotkanmunan sisällä. Suomen luontokeskus Haltia 27 |
| Päänäyttelysalissa on arkkitehti Markus Wikarin suunnittelema, yli 600 keskenään erilaisesta osasta koottu Sotkanmuna, jonka sisällä on Osmo Rauhalan teos ”Peliteoria” Osmo Rauhala on sijoittanut teoksensa ”Peliteoria”. Taiteilijan sanomista yksi “Me kaikki pelaamme täällä maapallolla oman roolimme osana ikiaikaista elämän peliä” välittyy joutsenen kautta, mutta avautuu jokaiselle kävijälle hänen oman intuitionsa mukaisena. – Kävijä voi viipyä tilassa kaksi minuut- tia tai kaksi päivää, teos on aina erilainen, Rauhala lupaa. Saman uskaltaa luvata Haltian kokonai- suudessaan antavan vierailleen. Näyttelyn anti ylittää odotukset ja antaa aina, käynti- kerrasta toiseen, uusia elämyksiä. Suomen luontokeskus Haltia Espoo Nuuksio Bruttoala 3 534 brm² Tilavuus 18 310 m³ Kustannus rakennus 14 milj. eroa koko hanke 18 milj. euroa Rakennuttaja Nuuksiokeskus Oy (Metsähallitus, Espoon kaupunki, Solvalla Nedre Ab)) Arkkitehti Arkk. toimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy / pääsuunnittelija arkkitehti Rainer Mahlamäki Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Tanskanen Oy Rakennusurakoitsija YIT Rakennus Oy Pääurakoitsija Rakennesuunnittelu Rakennesuunnittelijana myös Savonlinnan pääkirjasto Joelissa www.tanskanenoy.fi Sähkö-, tele-, turva- ja AV-suunnittelu 28 Suomen luontokeskus Haltia 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| LVIA-suunnittelu Kokonaisvaltaista rakennusten LVIA-, sprinkleri-, sähkö-, tele- ja turvasuunnittelua Niittykatu 8, 00220 Espoo puh. 0207 188 600 www.projectusteam.fi Projektinjohto Työmaavalvonta Kiinteistöjen ja infran suunnittelu, konsultointi ja projektinjohto www.poyry.fi Sisäkattojen ja -seinien puuverhoilut Sisäkatot – Järjestelmäseinät – Sisustus- ja julkisivuverkot – Akustiset ruiskutukset www.inlook.fi info@inlook.fi Helsinki Turku Tampere Kuopio Oulu Mukana myös kohteissa Ruoholahden toimistotalo, Teutori ja Pyynikin sos.- ja terv.asema Pumppaus tasoitteet Tämän kohteen floor-tasoitelattiat on toteuttanut yhteistyössä Weber ja Vantaan Tiililattiat. Kivistöntie 14, 01700 Vantaa Puh. 010 3093 500 www.e-weber.fi Maalämpöpumput S u o m e n v a h v i n 1 9 8 3 - 20 1 3 www.lampoassa.fi Saunaosaston puutyöt Puuteos Nurmi ky Lindkullantie 8, 08500 Lohja puh. 0400-441 149 fax 019-361 110 s-posti: puuteosnurmi@puuteosnurmi.fi kotisivut: www.puuteosnurmi.fi Sisustusratkaisuja julkitiloihin Toimistokalusteet Ravintolatilojen tuolit Kinnarps Oy, Rälssintie 2, Helsinki puh. 0207 561 200 fax 0207 561 210 e-mail kinnarps@kinnarps.fi www.kinnarps.fi Osoitteellinen Dali- valaistuksenohjaus PROJEKTIUUTISET 4/2013 Suomen luontokeskus Haltia 29 |
| Aitio Business Park sijaitsee Helsingin ytimessä paraatipaikalla – hyvien liikenneyhteyksien päässä ja sopivalla etäisyydellä keskustan ruuhkista. 30 Aitio Business Park 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Ympäristöystävällisesti Helsingin ytimessä Tervetuloa näköalapaikalle Viherkattoja, aurinkopaneeleja ja sähköautojen latauspisteitä, niistä on urbaani ja ympäristö ystävällinen toimitila tehty. Keväällä valmistunut Aitio Business Park Vivaldi on Suomen ensimmäinen BREEAM Excellent -tasoa tavoitteleva toimistorakennus. TEKSTI: SARI OKKO KUVAT: MIKAEL LINDÉN A itio Business Parkin rakennutta- jana ja pääurakoitsijana toimiva NCC haluaa olla toiminnallaan mukana hillitsemässä ilmastonmuutos- ta. Jatkuvan kehitystyön avulla haetaan uusia tapoja rakennusten energian kulutuksen vähentämiseksi. NCC:n toimitila kohteet pääsivät ensimmäisenä Suo- messa A-energialuokkaan, ja yhtiö on myös Euroopan unionin Green Building Partner. Äkkiseltään voisi ajatella, ettei Helsin- gin keskustan tuntumassa ole tilaa suu- rille toimitilarakennuksille, mutta paikan päällä tajuaa, että tilaa on vaikka kuinka. Aitio Business Parkin ensimmäinen vai- he Vivaldi saa arviolta ensi vuoden lopulla rinnalleen hankkeen kakkostalon Verdin, ja naapuriin nousee vauhdilla myös muita toimitilarakennuksia. Helsingin pääväylän, Mannerheimin- tien päässä Ruskeasuolla sijaitseva uudenhulppea toimitila on NCC Property Development Oy:n asiakkuuspäällikkö Benjamin Kalliolan mukaan suoraan ytimessä ja kaupungin tavoitelluimmalla paikalla. – Vivaldi on Business Parkin nimen mukaisesti aitiopaikalla. Parempaa sijain- tia on vaikea hakea. Aitio ei ole liian idäs- sä, lännessä tai pohjoisessa, vaan juuri PROJEKTIUUTISET 4/2013 kohdillaan joustavien liikenneyhteyksien varrella, ydinkeskustan liikennesumppua vältellen, Kalliola toteaa. Aikaansa edellä Aitio Business Park on yksi kolmesta parhaillaan pääkaupunkiseudulla raken- teilla olevasta NCC:n Business Parkeista. Aitio koostuu kahdesta vaiheittain raken- nettavasta toimistotalosta, joihin tulee yhteensä 600 työpistettä ja 12 000 ne- liötä vuokrattavaa toimitilaa sekä talojen alla olevasta yhteisestä, pääosin kolme kerroksisesta autohallista. – Projektin ensimmäinen vaihe Vivaldi valmistui maaliskuussa 2013 ja tavoittee- na on, että seuraava vaihe Verdi valmistuu vuoden 2014 lopulla. Ensimmäisen vai- heen aikana tehtiin koko kohteen yhtei- set kellaritilat ja ajoluiska. Toisen vaiheen valmistuttua Vivaldi ja Verdi yhdistyvät keskimmäisten kerrosten osalta toisiin- sa, työpäällikkö Kimmo Kärkkäinen NCC Rakennus Oy:stä kertoo. Kärkkäisen mukaan Aition rakentami- seen lähdettiin kuin sotaan eli ”hyvin valmistautuneena ja täysillä”. Kohteelle laadittiin alussa aikataulu, joka oli kuu- kauden lyhyempi kuin urakkasopimuksen rakennusaika. Aikataulusuunnitteluun pa- nostettiin käyttämällä apuna aikataulu simulaattoria ja kriittisissä työvaiheissa last planneria. – Kevään valoisa aika hyödynnettiin tekemällä elementtirunkoa kahdessa vuorossa. Ripeä perustus- ja runkovaihe mahdollisti sen, että vesikatto oli vesi tiivis ja rakennuksen vaippa oli ummessa jo ennen syksyä 2012. – Aikataulun toteutumista seurattiin perinteisen aikatauluseurannan lisäksi tieteellisesti käytetyn ajan ja kertyneiden kustannusten perusteella. Kohde valmis- tui kuukauden etuajassa ja nollavirhe luovutuksena. Erillistä jälki arkastusta t ei kohteessa tarvittu. Työmaan toimi henkilöt saivat hienosta suorituksesta palkkioksi viikon kuntoisuusloman. Kärkkäinen on ollut aikanaan viisi vuotta auditoimassa NCC:n toimitila- ja korjaus puolen työmaita. – Siinä työssä tuli nähtyä, että työmaan aikatauluhallinta korreloi suoraan laatuun, kustannuksiin ja asiakast yytyväisyyteen. Tämä tuli todistettua myös Aitio Business Parkin kohdalla. Parasta laatua on se, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Ympäristö edellä Aitio Business Park edustaa tiloineen ja palveluineen nykypäivän toimitiloja. Ajan hengen mukaisesti energian äästöön s Aitio Business Park 31 |
| Ruskeasuon siirtolapuutarhan naapurissa sijaitseva Aitio Business Park solahtaa näyt- tävästi miljööseen, jossa yhdistyvät sekä vanha että uusi rakennuskanta. Aitio Business Parkin katutasossa Manner heimintiellä sijaitsee puoleensavetävä henkilöstöravintola, jonka sisustus on sovitettu koko rakennuksen värimaailmaan ja tunnelmaan sopivaksi. kiinnitetään erityistä huomiota niin rakennus-kuin käyttövaiheenkin aika- na. Vivaldista tehtiin A-energialuokan toimistot alo ja sille tavoitellaan BREEAM Excellent -sertifikaattia ensimmäisenä Suomessa. – BREEAM Excellent -luokka perustuu siihen, että alussa päätetään, mistä pis- teet kerätään ja sitten toimitaan sen mu- kaisesti suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta ja kurinalaisuutta, koska pisteitä ei ole me- netettäväksi. Myös paperitöissä on oltava huolellinen, jotta kaikista asioista saadaan dokumentit, Kimmo Kärkkäinen kertoo. – Optiplanin ympäristöasiantuntija tarkastaa, että olemme toimineet luoki- tuksen mukaisesti ja lähettää aineiston Englantiin tarkastettavaksi. Tietojemme mukaan Suomessa ei ole aiemmin to- teutettu yhtään näin ekologisesti korke- alle tasolle vietyä toimistorakennusta, projekti-insinööri Julia Storsjö sanoo. – Tavoitteenamme on löytää jatku- vasti keinoja pienentää rakennustemme energiankulutusta. NCC Green -ohjelman myötä olemmekin sitoutuneet ympäristön kuormittamisen minimointiin tähtääviin hankkeisiin. Ympäristöystävällisestä Business Parkista löytyy mm. viherkatto, aurinkopaneelit, 32 Aitio Business Park 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Finnkinon pääkonttori muutti Aitio Business Parkiin kesällä. Sisutuksen suunnittelus- sa lähtökohtana olivat teemaan sopivasti elokuvat. latauspisteet sähköautoille sekä kauko- kylmää. – Olemme päässeet rakentamaan koh- teessa uudenlaisia asioita, mikä on ollut mielenkiintoista, Kärkkäinen toteaa. Mutkiakin matkassa Rakentamisen aikana ei Kärkkäisen mu- kaan tullut esiin mullistavia yllätyksiä, vaik- kei täysin niiltäkään vältytty. Esimerkiksi rakennusvalvonta tulkitsi ennakkotiedoista poiketen kohteen korkeaksi rakennuksek- si, joka poiki kolmannen osapuolen tarkas- tuksen rakennesuunnitelmiin. – Tämä viivästi hieman perustus töiden aloitusta, koska rakennusvalvonnan aloituskokousta ei voitu pitää ennen kuin asiat oli ratkaistu. Myös sprinklerivesi- johdon rakentaminen Mannerheimintien alitse osoittautui yllättävän työlääksi. Jatkorakentamisen helpottamiseksi teh- tiin samalla vaivalla liittymä seuraavaa tonttia varten. – Jatkorakentamista silmällä pitäen ra- kennuksen etelänpuoleinen piha päätet- tiin rakennusaikana tehdä porapaalulaatan varaan. Nyt piha pysyy paikoillaan ja on käytettävissä, vaikka eteläpuolella alettai- siin louhia kellaria seuraavalle talolle. Kallio osoittautui ennakkotietoja rik- konaisemmaksi. Tämän takia louhitut kallioseinämät jouduttiin lähes kokonaan verkottamaan ja ruiskubetonoimaan työ- turvallisuuden vuoksi. Rakennuksen alla menee kaupungin yhteiskäyttötunneli, mikä aiheutti lisäpultituksia kallioon. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Aitio Business Park 33 |
| Vivaldin aulassa on verhoin rajattu tila, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakasta- paamisissa tai neuvotteluissa. Aulassa on panostettu pehmeisiin materiaa- leihin ja väreihin sekä elävään tuleen. Sisustuksellisena lähtökohtana oli perintei- sen toimistotalon sijaan hotellitunnelma. 34 Aitio Business Park 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Pinnan alle Aitio Business Parkin rakennesuunnitte- lusta vastasi Optiplan Oy, joka tuli mukaan projektiin lähes lupavaiheessa. – Ehdimme kuitenkin saamaan lupa kuviin kantavan ja jäykistävän rungon ha- luamallamme tavalla, suunnittelupäällikkö Kimmo Kryssi kertoo. Rakennuspaikan olosuhteista merkittä- vimmät haasteet olivat rakennesuunnittelun kannalta rakennuksen sijainti vilkasliiken- teisen Mannerheimintien varressa, lou- hinta ja perustaminen pohjavedenpinnan alapuolelle sekä rakennuksen alla sijait- sevan keskustunnelin aiheuttamat erityis toimenpiteet. Vivaldi on rakenteiltaan täysbetoni elementtirunkoinen toimistotalo. Rakenne suunnitteluun vaikuttivat osaltaan BREEAMin mukanaan tuomat hankkeet, kuten viher- katot ja aurinkopaneelit. – Rakennesuunnittelijalle uusi ja mie- lenkiintoinen yksityiskohta oli se, että vaikka rakennus on perustettu kauttaal- taan kalliolle, jouduimme suunnittele- maan ja rakentamaan pohjoispuolelle porapaalutusta naapuriin myöhemmin kerrosta alemmas rakennettavasta auto- hallista johtuen. Urbaania arkkitehtuuria Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy teki jo asemakaavaa laadittaessa luonnoksia tontille tulevasta toimistorakennuksesta, jolloin tutkittiin myös kaupunkikuvallisesti erityyppisiä ratkaisumalleja. |
| Verhoilla on rakennettu aulaan ja ravintolatilaan mukavia loosseja, joihin voi vetäytyä lounaalle tai pitämään kokousta. 36 Aitio Business Park 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| – Ratkaisumalleista valittiin NCC Business Park -konseptiin parhaiten soveltuva malli jatkosuunnittelun pohjak- si. Suunnittelun lähtökohtia olivat luonnollisesti myös energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen, projektiarkki- tehti Kai Rajakaltio kertoo. – Suunnittelun idea perustuu kahden erillisen rakennus- massan väliseen jännitteeseen. Rakennusten väliin jää tontin läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä piazza. Tilalli- sesti rakennusmassoja on halkaistu lisäksi ristikkäiseen suuntaan korkealla, läpi talon ulottuvalla keskeishallilla, jonka kautta saadaan päivänvaloa keskivyöhykkeen toimistohuoneisiin sekä tauko- ja neuvottelutiloihin. – Tyylikkäät maisemahissit sijoittuvat molemmissa ra- kennuksissa optimaalisesti korkeaan keskeishalliin, jonka sisäseinät ovat jäsennöity julkisivunomaisesti. Vaihtele- vuutta sisäjulkisivuihin tuovat ns. aitioikkunat, jotka an- tavat värikkäinä erkkerielementteinä jokaiselle toimisto tilalle oman teemansa. – Pääsisäänkäynnit Vivaldiin ja Verdiin sijoittuvat kortteliaukion yhteyteen piazzan molemmille puolille. Sisäänkäyntien välinen osa piazzasta on katettu, minkä ansiosta se luo lämpimään vuodenaikaan kalustettuna katukahvilana virkistävän keitaan korttelialueen keskelle, Rajakaltio kuvailee. Rakennusmassan julkisivuverhous liittää rakennuksen hiekan ja okran sävyisenä Mannerheimintien toimisto rakennusten skaalaan. Vinot sisäänvedot, sisäkadun graa- fisella betonilla ja terässäleiköillä koristetut pinnat sekä sisäaulojen korkeat lasipinnat tuovat oman jännitteensä rakennuksen massoitteluun. – Julkisivu korostaa rakennuksen urbaania arkkitehtuuria ja luo rakennukselle selkeästi oman identiteetin. Väritys korostaa ajatonta tyylikkyyttä. Muuntuva & joustava Uudisrakennuksen suunnittelun yhtenä lähtökohtana on Rajakaltion mukaan ollut saada aikaan viihtyisä työ ympäristö. Tavoitteena on toiminnallisuus ja tilajärjestys, jotka luovat hyvät puitteet ihmiskontakteille organisaatiois- sa, joissa tiimityöskentely ja henkilöjohtaminen ovat olen- nainen osa työtä. Kerrokset ensimmäisestä kahdeksanteen ovat toimisto- käytössä. Vivaldin ja jatkossa myös Verdin peruskerrokset ovat jaettavissa neljäksi toimistotilaksi. Näitä eri tavalla yh- distelemällä saadaan erikokoisia toimistotiloja tarpeen mu- kaan. Jokaisessa toimistotilassa on omat neuvotteluhuone- alueensa, taukotilansa ja wc-tilansa. Toimistotiloissa työhuoneita voidaan sijoittaa jousta- vasti eri vyöhykkeille, jolloin huoneiden sijoittelua sekä avotilan ja työhuoneiden suhdetta muuttamalla syntyy eri- laisia toimistoympäristöjä. Seinäjärjestelmät ovat muunto joustavia lasi- ja umpiväliseiniä taloteknisistä installaatiois- ta eriytettyinä. Katutasossa sekä Mannerheimintien että Nauvontien puolella sijaitsee erikokoisia liiketiloja, jotka so- veltuvat erityyppisiin tarkoituksiin. Hotellitunnelmaa Vivaldin sisäänkäyntiaula on korkea, valoisa ja kodikas takkoi- neen, istuskeluryhmineen ja pehmeine värityksineen. Aula tilojen sekä alakerrassa olevan ravintolan sisustussuunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy. – Tilaajalla oli alusta asti selkeä visio: Aitioon ei haluttu toimistotalon perinteistä aulaa vaan pikemminkin hotellin aula, sisustusarkkitehti Hanna Gullstén kertoo. PROJEKTIUUTISET 4/2013 37 |
| Forenom Oy löysi Business Park Aitiosta arvojensa mukaiset upouudet tilat, jotka ilah- duttavat niin asiakkaita kuin työntekijöitä. – Tämä oli mielestäni hieno ja uudenlai- nenkin lähestymistapa Business Parkin sisustuksen suunnitteluun. Gullsténille toimeksianto oli luonteva, sillä hän on tehnyt uransa aikana paljon erityisesti hotellien ja ravintoloiden si- sustuksia. – Panostin aulan suunnittelussa eri- tyisesti pehmeisiin materiaaleihin, ver- hoihin ja väreihin sekä elävään tuleen. Vivaldin suunnittelun lähtökohtana oli luoda viihtyisiä työympäristöjä. Tavoitteena oli toiminnallisuus ja tilajärjestys, jotka tarjoavat puitteet kohtaamisille ja tiimityöskentelylle. Koska tila on nykytrendin mukaan näyt- tävän korkea, suurilla ja alas vedetyillä riippuvalaisimilla tuotiin tilaan inhimillistä mittakaavaa. – Hankimme aulaan vähän, mutta laa- dukkaita, ajattomia ja muotivirtauksia kestäviä kalusteita. Sävymaailma on läm- pimän ja neutraalin ruskeanharmaa, puulla ja pastellisävyillä höystettynä. Tavoitteena on ollut tehdä tila, joka sopii moneen ma- kuun eikä kilpaile talossa toimivien yritys- ten omien värien kanssa. Myös ravintolan sisustus on kokonaisuutena sovitettu talon layoutiin. Gullstén-Inkisen toimisto suunnitteli au- lan ja ravintolan lisäksi Aition seitsemän- nessä kerroksessa toimivan Finnkinon uu- den pääkonttorin toimitilat. Näissä tiloissa lähtökohtana on yrityskuvaan sopivasti elo- kuvateema. Esimerkiksi aulassa asiakkaat astuvat juhlavasti punaiselle matolle, ja neuvottelutilat on sisustettu eri elokuva- tyylien mukaisesti. Energiatehokkuus ja kestävä rakentami- nen tulivat esiin luontevasti niin materiaali- en kuin kalusteiden valinnoissa. – Mietimme aina tarkasti kaikki materi- aalit ja kalusteet. Haluamme välttää kerta- kulutusta ja panostamme kestäviin ratkai- suihin, Hanna Gullstén sanoo. Aitio Business Park Vivaldi Mannerheimintie 113, Helsinki Bruttoala Tilavuus Rakennuttaja Arkkitehti Rakennuttaja Rakennus urakoitsija Perustus-, maarakennus- ja louhintaurakoitsija 15 390 m² 52 300 m³ NCC Property Development Oy Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakola Oy, pääsuunnittelija Hannu Jaakkola, projektiarkkitehti Kai Rajakallio Sisustusarkkitehti Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy Pääurakoitsija NCC Rakennus Oy Rakennesuunnittelu Optiplan Oy Kiitos hyvästä yhteistyöstä ncc.fi Tekninen kokonais- suunnittelu: Rakennesuunnittelu Elementtisuunnittelu LVI-suunnittelu Rakennusauto- maatiosuunnittelu Sähkösuunnittelu Energiasuunnittelu Rakennusten kokonaissuunnittelua ASUMINEN · TOIMITILAT · KORJAUSRAKENTAMISPALVELU Arkkitehtuuri, energia- ja ympäristöpalvelut, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelu Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6000 38 Aitio Business Park Helsinginkatu 15 PL 56, 20101 Turku Puh. 010 507 6000 Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere Puh. 010 507 6000 www.optiplan.fi 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Huoltokirjan koordinointi ja laadinta Enco Oy Eskolantie 1, 5 krs, 00720 Helsinki www.enco.fi LV-urakoitsija www.quattroservices.fi Piispantilankuja 2 A, 02240 Espoo Puh. (09) 4130 1239, Fax (09) 4130 1290 Sprinklerijärjestelmien suunnittelu, valmistus, asennus ja huolto Puh. 0207 121 222 meksport@meksport.fi Ristikiventie 14 04300 Tuusula www.meksport.fi Sprinkleriurakka Teräsrunkotyöt Teräsportaat Oy Steelpro Ltd Alumiiniporras järjestelmä Lasikaide- ja porrasjärjestelmät Kylänpääntie 4 01750 Vantaa 0400 815 452 www.steelpro.fi Kevyet väliseinät, alakattojärjestelmät: maahantuonti ja asennustyöt Kipsilevyseinät Alakatot Voller S isustus VOLLER Graniidi Kadaka 4, tee 70, küla 12618 vald, 75310 Eesti OÜ: AS: tee Rae Rae TALLINN, Harjumaa, Eesti Puh. +372 671 8880, Fax +372 671 8881 voller@voller.ee, www.voller.ee Tämän kohteen floor-tasoitelattiat on toteuttanut yhteistyössä Weber ja Vantaan Tiililattiat. Pumppaus tasoitteet Kivistöntie 14, 01700 Vantaa Puh. 010 3093 500 www.e-weber.fi TÄYDEN PALVELUN RAVINTOLA JA JULKISTILOJEN RAKENTAMISEN, SISUSTUKSEN JA KALUSTUKSEN ASIANTUNTIJA Erikoiskalusteet Sisustus Pohjolankatu 24, 76100 Pieksämäki · Hakaniemenranta 12, 00530 Helsinki Puh. 040 734 9000 · Fax 015 341 461 · jukka.seppanen@finnsuper.fi · www.finnsuper.fi PROJEKTIUUTISET 4/2013 Aitio Business Park 39 |
| 40 Toimistotalo Derdy II 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| LEED-luokituksen Business Park Derby syntyi ympäristöä arvostaen TEKSTI: Sari Okko KUVAT: Matti Kallio Keskeisellä paikalla Espoossa, Turunväylän, Kehä I:n ja meren tun- tumassa komeilee uusi Derby Business Park. Derbyyn on paketoitu uutta, toimivaa, laadukasta ja muunneltavaa tilaa energiatehokkaassa hengessä. Tavoitteena on nyt korkein LEED Platina -luokitus. teksti: Sari Okko Kuvat: Matti A. Kallio D Derby Business Park on usealle eri käyt- täjälle suunniteltu toimistorakennus, joka muodostaa arkkitehtuuriltaan kaupunki- kuvallisesti toimivan ja työympäristöltään viihtyisän kokonaisuuden. Toimistorakennuksen erityispiirteisiin kuuluu detaljitason suunnittelu. Valko betonijulkisivuissa on käytetty raken- nukseen suunniteltua kuviointia, joka on toteutettu graafisella betonilla. erby tuo äkkiseltään mieleen he- voskilpailut. Nimi onkin osuva, sillä Espoon Perkkaalle noussut Business Park sijaitsee aivan Vermon ravi radan naapurissa. Keskeisestä sijainnis- taan ja hyvistä liikenneyhteyksistään huo- limatta luonto onkin vahvasti läsnä. Ylimpien kerrosten ikkunoista avau- tuvat merinäkymät Laajalahden suojelu alueelle. Ravintolan ja pysäköintitalon katolla kasvaa maksaruoho ja pihalla mus- tikka. Lisäksi tontilla suojellaan harvinaista keltamataraa. Rakennusaikana lintujen pe- simäaika rauhoitettiin ja korkeimmat puut kaadettiin teemaan sopivasti hevosvoimin. Jopa lepakoiden lentoreitti on huomioitu. Talvella hiihtoladut avautuvat liki pääovelta. Ympäristöönsä sopivasti Derby tavoit- telee korkeinta Leed Platina -sertifikaattia. Business Park perustuun poikkeuksellisen energiatehokkaille ja innovatiivisille talo- ja rakennusteknisille ratkaisuille. Kestäviä käytännön tekoja LEED-luokituksen saaminen vaatii tiukkojen ympäristökriteerien täyttymistä, kuten en- tistä energiatehokkaampaa rakentamista ja maankäyttöä, vedenkäytön tehostamista, PROJEKTIUUTISET 4/2013 ekologisesti kestävien rakennusmateriaalien käyttöä, hyvälaatuisen sisäilman luomista sekä päästöjen pienentämistä ilmakehään, maaperään ja vesistöön. Käytännön teoissa Derbyn toimitilojen valai- sussa hyödynnetään mahdollisimman paljon päivänvaloa ja LED-valoja. Tilojen lämmityk- seen ja kesäaikaiseen jäähdytykseen käyte- tään maalämpöä ja maakylmää. Vedenkäyttöä hillitään virtausta rajoittavilla vesikalusteilla sekä elektronisilla hanoilla. Hyvälaatuinen sisäilma on varmistettu jo rakennusaikana huolehtimalla ilmanvaihtokanavien puhtau- desta. Rakennusmateriaaleiksi on kelpuu- tettu vain pitkäikäisiä, kierrätettäviä ja vähä päästöisiä materiaaleja. Rakennuttajana toimivan SRV Rakennus Oy:n ympäristöajattelu näkyy myös Derbyn sijainnissa. Paikalle pääsee niin junalla, autolla kuin tulevaa jokerirataa käyttäen. Sähköautoille on varattu erilliset lataus- pisteet ja pyöräilijöille on omat pyöräparkit sosiaalitiloineen. Odotettua energiatehokkaampi Derby Business Parkin ensimmäinen osa Hiiitti sai kesällä seuraa Spurtista ja Voltista. Suunnittelupäällikkö Ossi Inkilän mu- Toimistotalo Derby II 41 |
| Derby sijaitsee keskeisellä paikalla Turunväylän ja Kehä I:n kupeessa. Vilkkaasti liikennöidystä sijainnistaan huolimatta luonto on vahvasti läsnä. Siemensin pääkonttori muutti upouusiin toimitiloihin elokuussa. Ratkaiseva tekijä Derbyn valintaan oli rakennuksen LEED-sertifiointi. Toimitiloissa on panostettu moderniin työympäristöön ja työkulttuuriin, joka perustuu innovatiiviseen Siemens Office -konseptiin. Sisustus suunnittelun tavoitteena oli luoda toimiva, visuaalisesti viihtyisä ja erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva ratkaisu. Sisääntulokerroksesta löytyy useita erilaisia oleskelu- ja neuvottelutiloja. 42 Toimistotalo Derdy II 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Elämäsi työlle paras sijainti Derby Business Park, Espoo kaan työmaa on sitonut SRV:n projektihenkilöstöä eli noin 10–15 henkilön tiimiä yli kahden vuoden ajan. – Työ sujui ilman suurempia ongelmia, ja viimeisimmät koh- teet voitiinkin luovuttaa jopa kaksi kuukautta ennen alkuperäistä aikataulua. Mittausten perusteella talo on osoittautunut suun- niteltua energiataloudellisemmaksi. Uusien vuokralaisten myötä varalämmönlähteeksi rakennettua lämpövoimalaa ei tar- vita lainkaan. Talo lämpiää talvella oman hukkalämmön ja maa lämmön avulla. Käyttökustannukset ovat erittäin pienet. – Inkilä sanoo, että Business Parkin asukkaiden kiinnostus kestävään rakentamiseen kasvaa koko ajan. ”LEED Platina -tason toimitilat merkitsevät käyttäjille energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä, jotka eivät maksa ekstraa, vaan tuo- vat säästöjä käyttökuluissa. Innovatiivinen työympäristö Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:lle Derby Business Park oli pääsuunnittelijan, professori Ilmari Lahdelman mukaan mielenkiintoinen ja samalla sopivan haastava hanke. Kokonaisuuden suunnittelu alkoi yhdes- sä Espoon kaupungin ja SRV:n kanssa alueen kaupunki kuvallisista tarkasteluista ja jatkui asemakaavatyönä. Rakennussuunnitteluvaihe tehtiin aikana, jolloin rakentamisen taloudelliset näkymät olivat vaikeasti ennakoitavissa. – Modernin, viihtyisän ja muunneltavan toimistorakennus- kokonaisuuden suunnittelu on arkkitehdille aina ajankohtainen, suunnittelutyön ytimeen kuuluva tehtävä”, Lahdelma sanoo. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Rakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla, tulevaisuudessa rakentuvan kaupunginosan sisäänajotien varrella. Business Park -ajatuksen mukaisesti kyseessä on avara, viihtyisä ja vaihtuvien vuokralaisten mukaan vaivattomasti muunneltava työympäristö. – Kaupunkikuvallisiin ja toiminnallisiin vaateisiin vastattiin suunnittelemalla sarjallinen toimistolamellien rivistö, jonka perusmitoitus ja sijoittuminen tontille mahdollistavat valoi- sien, näkymiltään viihtyisien ja monikäyttöisten toimisto kokonaisuuksien synnyn. – Rakennuksen arkkitehtuurissa modernius yhdistyy per- soonallisuuteen. Vaaleat rakennusmassat ja metallijulkisi- vuosien värikirjo luovat rauhallisen perustan. Selkeät pohja- ratkaisut puolestaan luovat lähtökohdat innovatiivisuuteen virittävälle työympäristölle. Toimiva ja viihtyisä kokonaisuus Toimistorakennuskokonaisuuden erityispiirteeksi Lahdelma nostaa julkisivu- ja sisäpintojen detaljitason suunnittelun. Valko betonijulkisivuissa on käytetty rakennukseen suunniteltua kuviointia, joka on toteutettu graafisella betonilla. Maantaso kerroksen yleisissä tiloissa, ravintolassa ja neuvotteluyksiköissä seinäpintoja on elävöitetty materiaali- ja värivaihteluin. LEED-ympäristöluokitus huomioitiin suunnittelussa alusta alkaen. LEED toimikin hyvänä ”tarkistuslistana” rakennusta suunniteltaessa. Merkittävin ympäristöluokituksen tuoma työvaihe liittyi työtilojen valoisuuden varmistamiseen. Toimistotalo Derby II 43 |
| – Derby on tyypillinen tämän ajan toimisto rakennushanke, jossa suunnittelu ja ra- kentaminen ovat osittain samanaikaista ja tiedot käyttäjien tarpeista tulevat usein rakentamisen kuluessa. Tämä toi haas- teita, jotka selätettiin hyvällä yhteistyöllä, Lahdelma sanoo. – Business Park on usealle eri käyttäjälle suunnitelluksi toimistorakennukseksi arkki tehtuuriltaan kaupunkikuvallisesti toimiva ja työympäristöltään viihtyisä kokonaisuus. Kallion ja paalujen varassa Rakennesuunnittelusta vastanneella Insinööri toimisto Mäkeläinen Oy:llä on vuosien kokemus niin yhteistyöstä SRV:n kanssa kuin toimistotalojen suunnittelusta. Vaik- ka rakenteellisessa mielessä kyse oli var- sin tyypillisestä toimistorakennuksesta ja pysäköintitalosta, rakennuksen geometria aiheutti omat haasteensa stabiliteetin kan- nalta. – Rakennuspaikka oli pohjasuhteiltaan hyvin vaihteleva ja pohjaveden pinta ylim- millään hieman anturoiden yläpinnan ala- puolella. Rakennus perustettiin osin louhitun kallion ja osin paalujen varaan. Kallion pinnan jyrkän vaihtelun vuoksi jouduttiin turvautu- Kerroksissa on yleisiä taukotiloja, joiden väriteema vaihtuu kerroksen mukaan. 44 Toimistotalo Derdy II 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| maan myös ns. kaivonrengasperustuksiin, jotka tukeutuivat luonnonvaraiseen kallioon, vastaava rakennesuunnittelija, suunnittelu- päällikkö Anssi Määttä kertoo. – Koska rakennuspaikka sijaitsee suh- teellisen lähellä meren rantaviivaa, tavan- omaista suurempi tuulikuorma sekä me- ren mahdollinen tulviminen otettiin niin ikään huomioon suunnittelussa. Derbyn toimistotalojen runko on betonia. Pilareihin tukeutuvat jännebetonipalkit kan- nattelevat ontelolaattavälipohjaa. Porras- ja hissikuilut toimivat rakennuksia jäykistävi- nä mastoina, joiden lisäksi osa kantavis- ta ulkoseinistä suunniteltiin jäykistäviksi rakenteiksi. Jäykistävät seinät jouduttiin ankkuroimaan kallioon jänneankkurein ra- kennusten pystyssä pitämiseksi. – Kohteessa käytettiin paaluina sekä teräsbetonisia lyöntipaaluja että teräksisiä porapaaluja. Teräspaalujen suojaputki jätet- tiin paikoilleen antamaan lisäsuojaa korroo- siota vastaan, Määttä kertoo. Rakennuksen suunnittelussa kiinnitet- tiin erityistä huomiota rakennuksen tiiviy teen. Tästä syystä ulkoseinäelementtien lämmöneristeeksi valittiin uretaanieriste, jolloin lämmöneristeiden väliset liitokset ja ikkunaliittymät voitiin tiivistää vaahdotta- malla villasullonnan sijaan. Ikkunaliitoksissa käytettiin palonkestävää uretaanivaahtoa ja liittymät tiivistettiin elastisella sauma- massalla. Uretaanin valinta eristeeksi teki mahdolliseksi myös ohuemman ulkoseinä- rakenteen esimerkiksi villaeristeiseen ele- menttiin verrattuna. Palkittua mallinnusta Hankkeen ensimmäisissä suunnittelu kokouksissa sovittiin, että kohteesta luo- daan pääpiirteinen tietomalli, varsinaisten rakenne- ja elementtisuunnitelmien ollessa perinteisesti AutoCADilla tuotettuja. Suun- nittelun edetessä nälkä kuitenkin kasvoi ja lopulta kohde mallinnettiin niin tarkasti, että siitä voitiin tulostaa kaikki elementti suunnitelmat. – Derby on ensimmäinen suurempi koh- teemme, joka tehtiin mallintamalla elementti suunnittelua myöten, Määttä toteaa. – Mallinnuksen avulla pystyimme esi- merkiksi hahmottamaan hankalia liittymä- kohtia, joiden kaksiulotteisessa suunnitte- lussa olisimme käyttäneet huomattavasti enemmän aikaa. Myös virheen tekemisen riski olisi ollut suurempi. Mallin käyttö helpotti hallitsemaan esimer- kiksi installaatioiden vaatimia reikätietoja, jot- ka saatiin LVIS-suunnittelijalta ifc-tiedostona. – Laatimastamme mallista niin arkki tehti, LVIS-suunnittelijat kuin työmaakin pystyivät tarkastelemaan rakenteita sekä talotekniikan että tuotannon kannalta. Myös elementtiasentaja hyödynsi laadittua mallia menestyksekkäästi. Mallinnus osoittautui kaiken kaikkiaan menestykseksi, sillä kohde palkittiin par- haaksi tietomallinnuskohteeksi 2012 nel- jättä kertaa järjestetyssä Teklan mallinnus- kilpailuissa. Siemens tuli taloon Siemensin pääkonttori muutti upouusiin toimi tiloihin elokuussa. Ratkaiseva tekijä Derbyn valintaan oli rakennuksen LEED-sertifiointi. Siemensin uusia toimitiloja kehitettiin ympä- ristöystävällisiksi mm. yhtiön rakennusauto- maatioratkaisuilla, Osramin energiatehokkaal- la valaisulla sekä maalämmöllä. – Ympäristöystävällisiä ratkaisuja energian tuotantoon, teollisuudelle ja rakennuksille tarjoavana yhtiönä meidän on osoitetta- va tietä omilla toimillamme, Siemensin toimitusjohtaja Janne Öhman korostaa. Ympäristöasioiden ohella Siemensin toimitiloissa on panostettu moderniin työ ympäristöön ja työkulttuuriin, joka perustuu innovatiiviseen Siemens Office -konseptiin. – Toimimme maailmassa, joka muuttuu kiihtyvällä nopeudella ja jossa on vastatta- va monenlaisiin liiketoiminnan haasteisiin. Jotta olisimme riittävän nopeita ja innova- tiivisia, myös toimintamme puitteiden tu- s Onnellisia kiinteistöjä www.siemens.fi/talotekniikka Ratkaisuja miellyttäviin, energiatehokkaisiin, turvallisiin ja tuottaviin kiinteistöihin. Infrastructure & Cities Sector |
| SUOMALAISTA VALMISTUSTA TEOLLISUUTEEN JA SUURIIN KIINTEISTÖIHIN • LÄMPÖPUMPUT • VEDENJÄÄHDYTTIMET • ILMASTOINTIKONEET • LAMELLIPATTERIT JA LIUOSJÄÄHDYTTIMET KOKONAISTOIMITUKSET JA HUOLTO OSAAVISSA KÄSISSÄ Pemco Oy | Mursketie 6, 15860 Hollola | 03 877 410 | www.pemco.fi lee olla luovuutta ja työn vaativuutta tuke- via, johtaja Hannu Ojanen sanoo. Uusien toimitilojen tilaratkaisut ovat Ojasen mukaan ennemminkin loppu tulema kuin lähtökohta. – Konsepti vastaa erilaisten ryhmien tarpei- siin tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta. Siemensillä työntekijät voivat valita työ- pisteistä sellaisen, joka juuri sillä hetkellä on tarkoituksenmukaisin. Näin saavute- taan tilanne, jossa säästöjä tulee mm. työn tehokkuuden ja paremman kommunikaa- tion ansiosta. Samalla tuetaan kestävää kehitystä vähentyneen työpaikkaliikenteen ja pienempien tilojen vähäisemmän energiankulutuksen muodossa. Toimistolla on erilaisia tiloja erilaisiin tar- peisiin: keskittymistä vaativan työn alueita, lyhyiden palaverien pieniä ”Think Tank” -neuvottelutiloja, normaaleja työpisteitä, pikatyöpisteitä nopeaa toimistolla pistäyty- mistä varten sekä taukotiloja palveluineen. – Aikaisemmin kaikkia näitä asioita teh- tiin omissa työpisteissä, Ojanen toteaa. – Nyt kun omia työpisteitä ei ole, työn tekijät ottavat töihin tullessaan tarvitse- mansa työvälineet kaapista ja etsivät koti pesästä tarkoitukseen sopivan työpisteen. – Uusi työkulttuuri tarkoittaa ennen kaikkea avoimuutta ja luottamusta sekä työtovereiden kunnioittamista. Konseptia testattiin ennakkoon pilottitoimistossa, joka sain hyvät palautteet. Enemmistö koki konseptin innostavaksi. Esimerkik- si tuottavuuden ja yhteisöllisyyden koet- tiin lisääntyneen huomattavasi, Ojanen tiivistää. Tilaa säästöön, joustoa käyttöön Siemensin sisustussuunnittelijana ja työym- päristökonsulttina toimi Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy. Sisustusarkkitehti Jari Inkisen mukaan tavoitteena oli luoda toimiva ja visuaalisesti viihtyisä monitila toimistoratkaisu. – Asiakkaan toiminnalliset tavoitteet sekä vuokrattujen tilojen muoto ja varus- telu sopivat täydellisesti tavoitteisiin, joten toimeen oli helppo ryhtyä, Inkinen toteaa. – Monitilatoimisto-mallissa työntekijällä on mahdollisuus ja vapaus hyödyntää koko tilakokonaisuutta riippuen siitä, minkä tyyppistä työtehtävää hän on suorittamas- sa. Perusajatuksena on, ettei työntekijän ole pakko suorittaa kaikkea samassa työ- pisteessä. Työnkuviin sisältyy nykyään pal- jon työtehtäviä, joita on vaikeakin suorittaa staattisesti yhdestä paikasta. – Tilaratkaisu sopii organisaatioille, jotka haluavat lisätä sisäistä kommunikaatiota Valoisasta monitilatoimistosta löytyy avoi- mien tilojen lisäksi huoneita ja ratkaisuja myös keskittymistä ja hiljaisuutta vaativiin tehtäviin. 46 Toimistotalo Derdy II 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Työhuoneita voidaan sijoittaa joustavasti eri vyöhykkeille, jolloin huoneiden sijoitte- lua sekä avotilan ja työhuoneiden suhdetta muuttamalla syntyy erilaisia toimisto ympäristöjä. sekä vähentää tyhjäkäyntiä. Malli säästää järkevässä mittakaavassa tilaa ja antaa joustoa niiden käyttöön. Inkinen korostaa, että monitilatoimisto on ihan jotain muuta kuin 90-luvun avo- konttori. – Oli tilaratkaisu mikä tahansa, päätöksiä ei tehdä fiilispohjalta, vaan tarpeet tulee selvittää analyyttisesti. Lähestymistapa on työllistänyt toimistoamme jo yli 20 vuoden ajan ja yhä enenevissä määrin. Tänä päivänä tilaratkaisut ovat johtamisen työkaluja: ne joko haittaavat tai edistävät työn tekoa. Toimistotalo Derdy II Tarvonsalmenkatu 15–17, Espoo Bruttoala 24 800 m² parkkitalo 13 600 m² Tilavuus 99 800 m³ Rakennuttaja ja SRV Rakennus Oy pääurakoitsja Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Ilmari Lahdelma, projektiarkkitehti Minna Lahdelma Sisustusarkkitehti Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy Rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy INSINÖÖRITOIMISTO Rakenne- ja elementtisuunnittelu MÄKELÄINEN OY www.insmakelainen.fi www.granlund.fi PROJEKTIUUTISET 4/2013 LVIA- ja sähkö suunnittelu Energia- ja ympäristö konsultointi Toimistotalo Derby II 47 |
| Maisemasuunnittelu Bulevardi 3 B 22 00120 HELSINKI 050-528 1105 www.maisematiimi.fi Huoltokirjan koordinointi ja laadinta Enco Oy Eskolantie 1, 5 krs, 00720 Helsinki www.enco.fi Sähköurakoitsija Runkourakoitsija Elementtiasennus ASENNUSPALVELU HUUHKA OY Hakapellontie 77, 16450 Mallusjoki Jari Huuhka 040 551 1784, jari.huuhka@huuhka.fi www.huuhka.fi TPE Spirit -elementtiurakka Julkisivulamellit ja AL-levyt Teräs- ja peltityöt sertifioitu organisaatio Vanha Nuorikkalantie 58, 21200 Raisio Puh. (02) 4339 888, Fax (02) 4339 881, www.tpe.fi, etunimi.sukunimi@tpe.fi Muurausurakka MUURAUSLIIKE P. SYRJÄNEN KY puh 040 5571 222 info@muuraussyrjanen.fi www.muuraussyrjanen.fi Betonilattiat Betonipumppaukset Etelä-Suomen Imubetoni Oy Betonielementtien liitosvalut, raudotuk- set ja muotitukset 48 Toimistotalo Derdy II 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Saumaukset Tilakatu 4, 15810 LAHTI Puh. 0400 840 931 Puh. 040 536 2274 Faksi (03) 751 2151 trsaumaus.romppanen@phnet.fi TR Saumaus Oy Elementit hyvään saumaan! Alakatot Kevytrakenteiset väliseinät Julkisivu elementtitoimitus Puh. 0207 931 400 • info@mh-betoni.fi • www.mh-betoni.fi - Se parempi vaihtoehto - Runkoelementit / Elementit Kyyjärvi | Helsinki | Hämeenlinna | Nurmijärvi | Pietari | www.betset.fi Metalliovet Mattotyöt Lattianpäällystyksen erikoisliike Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy Tulppatie 22, 00880 Helsinki www.tekstiililattiat.com Kiintokalusteet Seinäverhoukset Palvelutiskit Kuninkaanväylä 32, 20320 Turku p. 02-510 2600, f.02-5102610 www.raisionpuusepat.fi SEINÄLAATAT | LATTIALAATAT | ULKOLAATAT | MOSAIIKIT | UIMA-ALLASLAATAT | JULKISTEN TILOJEN LAATAT Emaux-mosaiikit Kaakelikeskus projektiosasto Hankasuontie 6 | 00390 Helsinki puh. 09-512 34737 | fax. 09-512 34788 projekti@kaakelikeskus.fi | www.kaakelikeskus.fi JULKISIVULAATAT | LASITIILET | KIINNITYS- JA TASOITEAINEET | SAUMAUS | SERTIFIOIDUT VEDENERISTEET PROJEKTIUUTISET 4/2013 Toimistotalo Derby II 49 |
| Ruoholahden Ankkuri energiatehokkaat toimitilat Talentum sai uudet pääkonttoritilat Ruoholahdesta entisen Alkon kuntotalon paikalle nousseesta uudistoimitalosta. LEED-Kulta sertifioidussa rakennuksessa painotettiin erityisesti energiatehokkaita ratkaisuja. Talentumin lisäksi rakennuk- sessa toimii muutama pienempi yritys. TEKSTI: JARI PELTORANTA KUVAT: KARI ERKKILÄ 50 Ruoholahden Ankkuri 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Sisäänkäyntijulkisivun ilmettä muu- tettiin yhdistämällä kaksi isohkoa ikkunaa yhdeksi isoksi aukoksi silkkipainetulla lasilevyllä, joka vähentää samalla hieman auringon lämpökuormaa. Katon ilmastointi konehuoneet piilotettiin corten- levyjen taakse, mikä luo yhtenäisen pinnan naapuritalojen kanssa. T ontilla ollut vanha rakennus oli elin- kaarensa päässä eikä sille löytynyt soveltuvaa käyttöä, joten oli aika tutkia uusia ratkaisuja. Päädyimme siihen, että hyödynsimme rakennuksen maanalai- set kerrokset ja rakensimme niiden päälle uuden ja modernin toimistotalon, kertoo projektipäällikkö Petri Sormunen talon rakennuttaneesta Sponda Oyj:stä. – Kun tontille oli aikanaan tehty kaava- muutos, se oli tehty hyvin tarkasti silloi- sen kuntotalon pohjalle. Uusi rakennus jouduttiin hyvin tarkasti fiksaamaan van- han talon kokoiseksi rakennukseksi, koh- teen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä kertoo. – Kohde on Kaapelitehtaan vieressä teollisuusmiljöössä ja toimii yhdistävänä linkkinä punatiilisten rakennusten ja corten -teräsrakennusten välissä. Lisäksi ikkuna- aukotusten suurella koolla ja ikkunoiden silkkipainatuksilla yhdistettiin rakennusta vanhaan tehdasmaailmaan, Narjus sanoo. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Kohteelle saatiin rakennuslupa jo vuon- na 2008, mutta hanke pantiin vielä jäihin heikon suhdanteen vuoksi. Vuonna 2010 suunnittelu käynnistettiin uudelleen, kun Talentum tuli mukaan hankkeeseen. Tällöin rakennus päivitettiin vuonna 2010 uudistet- tujen energiamääräysten mukaiseksi. Vanhan pohjarakenteen päälle Vanhat pohjakellarirakenteet olivat vielä hyvässä kunnossa, joten niitä ei lähdetty purkamaan. – Sen sijaan hissikuilujen ja porras huoneiden paikka vaihdettiin keskelle ra- kennusta siten, että ne lähtevät alemman kellarikerroksen tasolta. Alin kerros menee pohjavesitason alapuolelle, minkä vuoksi vanhoja vedenpitäviä pohjarakenteita ei haluttu lähteä puhkomaan, vaan päätettiin lähteä vanhan pohjalaatan päältä ylöspäin, Sormunen kertoo. Kellariin tehtiin lisää jäykistäviä seiniä ja hissikuilut siirrettiin keskelle syvärunkoista rakennusta. Vanhan pohjan päälle raken- Sisääntuloaulan nurkkaus. nettiin uudet kantavat rakenteet betoni- täytteisine teräspilareineen, WQ-palkkei- neen ja ontelolaattoineen. Ulkoseinissä on termorankaelementit. Uudisrakennuksen pilarijako jatkettiin suoraan vanhan pohjan mukaan. Vanha jako oli 5 x 7,5 metriä, mikä sopi hyvin toimistomoduulien pohjaksi. – Talo oli selkeä rakenteiltaan, mutta vanhan runkopohjan päälle sovittaminen tuo tietysti aina omia haasteitaan ja yllätyk- siään. Tämä on syvärunkoinen rakennus, minkä vuoksi työmaanosturi sijoitettiin kes- kelle rakennusta valopihalle. Ulkolaidoilta olisi ollut paljon hankalampi toimia nostu- rilla, toteaa rakennusurakoitsijana toimi- neen MM-Yritysrakentaja Oy:n työpäällikkö Risto Hietanen. Rauhallinen julkisivuilme – Julkisivuun haluttiin rauhallinen ilme. Kaavamääräyksenä oli tiilipinta, johon va- littiin vähän tavallista rouheampi tiili. Kak- Ruoholahden Ankkuri 51 |
| Hissikuilujen ja porrashuoneiden paikka vaihdettiin keskelle rakennus- ta. Lasiseinissä on käytetty printtejä ja laminointeja, kaikkiaan kahdeksan erilaista kuviota. Valaisimet on integ- roitu valokuilun lasiseinärunkoon. 52 Ruoholahden Ankkuri 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| si isohkoa ikkunaa yhdistettiin yhdeksi isoksi aukoksi silkkipainetulla lasilevyllä, joka vähentää samalla hieman auringon lämpökuormaa, projektiarkkitehti Max Hartman Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä kertoo. Ensimmäinen kerros on lasipintainen ja yli viiden metrin korkuinen. Korkeus tuli puretun vanhan rakennuksen pohjalta. Myös sisäpihan umpiseinä on peitetty lasiverhoilun taakse. Tekstiilitaiteilija Outi Martikainen suunnitteli julkisivulasin silkki ainatuskuviot, kuten rakennuksen p keskellä olevan valoaulan lasiseinäkuviotkin. Viidennessä kerroksessa olevan IV- konehuonekerroksen ympärillä on corten- pinta, jota on käytetty viereisessä naapuri rakennuksessakin. Tekniikkahuoneiden lisäksi kattokerroksessa on pieni saunaosasto ja neuvottelutila. – Yhtenäinen corten-pinta sitoo sauna osaston ja tekniikkatilat yhdeksi massaksi ulkoapäin katsottuna. Kaikki LVI-päätteet saatiin näin piiloon kattokerroksessa. Tämä |
| Ravintolan ja aulan seinän pintarakenteena on tummaksi värjätty, uritettu pohjalevy ja sen päällä valkoinen MDF-laminaattipinta. 54 Ruoholahden Ankkuri 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| semmissa kohteissamme, johtaja Risto Jauhiainen Talentumista toteaa. LEED-ympäristösertifiointi vaikutti myös pihasuunnitteluun, koska sertifiointi vaatii pihalle tietyn määrä viheraluetta. Piha-alue uusittiin istutuksilla ja sisäpihallekin teh- tiin graniittikiveys jalankulkureitille. Vanhat pihamuurirakenteet säilytettiin muuten, paitsi Itämerenkadun muuria madallettiin näkymän avartamiseksi. Energiaa säästävä talotekniikka on tarpeen, koska viides kerros näkyy kauas Lauttasaaren sillan suuntaan, Hartman sanoo. Lasin vastapainona rouheampi betoni Sisääntuloaulan ilmettä hallitsee uritettu valkoinen laminaattiverhoiltu MDF-levy, jonka taustalla on tumma akustoiva pohja levy. Samaa seinäpintaa on käytetty muu- allakin rakennuksessa, muun muassa neuvottelutiloissa. Keskellä rakennusta sijaitseva korkea valoaula on lasiseinäinen, mutta hissi rakenteet on vastapainoksi jätetty rouheal- le betonipinnalle. Ensimmäisen kerroksen lattioissa on käytetty dyny-betonipintaa, jossa hiotun betonin päälle on tehty kylläs- tys- ja värikäsitelty kulutuspinta. Toimistokerrokset on suunniteltu lähtö kohtaisesti siltä pohjalta, että mahdolli- set työhuoneet ovat ensisijaisesti talon ulkovyöhykkeellä ja neuvottelutilat sisä puolella valopihavyöhykkeellä. Pääkäyttäjä Talentumin toimitilat ovat kuitenkin lähes täysin avotilana neuvottelutiloja ja puhelu- koppeja lukuun ottamatta. – Tilamme on sisustettu tekstiilikoko lattiamatolla ja katto on myös katettu akustiikkalevyillä. Täällä ei ole avokonttori ongelmaa akustiikan osalta kuten aikai- Rakennuksen energiatehokkuuteen kiin- nitettiin paljon huomiota. LEED-sertifiointi tuli mukaan matkan varrella, mutta se ei vaikuttanut kovin paljon rakennuksen suun- nitteluun, koska tavoitteena oli jo muuten- kin käytön aikainen energiatehokkuus. LEEDillä oli enemmän vaikutusta talo tekniikkaratkaisuihin. Kohteeseen valittu Aren Sensus -talo- tekniikkajärjestelmä käyttää lämmönläh- teenä kaukolämpöä ja -jäähdytystä, jotka jaetaan kerroksiin kattosäteilijöiden kautta. – Hankkeessa tehtiin energiasimulointi ja energialuokaksi valittiin B-luokka. Koh- teessa tehtiin myös tiiveysmittaus koe- ponnistuksella. Tavoiteltu taso saavutettiin ja ylitettiinkin. Seinille tehtiin myös lämpö- kamerakuvauksia heti kun ne säiden ja ra- kennuksen muun valmiuden puolesta olivat mahdollisia. Havaitut lämpövuodot korjattiin saman tien, millä oli suuri vaikutus myös myöhemmin tehtyyn ilmatiiveysmittauksen onnistuneeseen lopputulokseen, kertoo kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut Pekka Roininen Pöyry CM Oy:stä. Pääosa rakennuksesta on Talentumin käytössä, lisäksi talossa toimii muutama pienempi yritys. – Lämmitys ja jäähdytys toimivat katto- säteilijöiden ansiosta täysin vedottomasti, mikä sopii hyvin meille. Matala energian- kulutus merkitsee myös matalampaa hoito- vastiketta. Tietysti ympäristöystävällisyydellä on merkitystä yrityskuvankin kannalta, Jauhiainen sanoo. Ruoholahden Ankkuri Itämerenkatu 23, Helsinki Bruttoala Tiavuus Rakentamisaika Rakentamisen kustannus Rakennuttaja 11 400 m² 49 000m³ 20 kk 17 milj. euroa Sponda Oyj Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu Rakennuttajakonsultti Rakennesuunnittelu Rakennusurakoitsija Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Pöyry CM Oy Finnmap Consulting Oy MM-Yritysrakentaja Oy Pääurakoitsija Tiilipojanlenkki 4, 01720 Vantaa puh. 010 328 4180, fax (09) 849 42820 info@mmyr.fi, www.mmyr.fi www.mmyritysrakentaja.fi PROJEKTIUUTISET 4/2013 Ruoholahden Ankkuri 55 |
| Rakennuttaja konsultti Työmaavalvonta Kiinteistöjen ja infran suunnittelu, konsultointi ja projektinjohto www.poyry.fi Rakenne suunnittelija PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 Helsinki, puh. 0207 393 300 LVIA- ja sähkösuunnittelu www.fmcgroup.fi Kokonaisvaltaista rakennusten LVIA-, sprinkleri-, sähkö-, tele- ja turvasuunnittelua Niittykatu 8, 00220 Espoo puh. 0207 188 600 www.projectusteam.fi Peltineloset Oy Ulkovaipan alumiini rakenteiset lasiseinät Kattoikkunat Valopihan SG-liimatut lasiseinät Lähettäjä: Päivämäärä: kirsi räihä Koivuhaantie 9 01510 Vantaa 2013-07-02 Mainostarkastus nro: 134089Fi • TERÄSRUNGOT NORMEK OY ole ystävällinen ja käy läpi tämä mainostarkastus. Jos haluat korjata jotain, ota yhteyttä • TERÄSSILLAT PAKKALANKUJA 7, 01510 VANTAA toimitukseemme välittömästi, alla näkyyviin puh/faksi/sähköposti. • LASIJULKISIVUT PUH. 0204 207 000 FAX (09) 5760 4338 1/4 Mainos julkaistaan Enterprise Magazinessä nro: 4/2013. Mainoskoko: • JULKISIVUELEMENTIT www.normek.fi HuoM! Jos ette ole ilmoittaneet korjauksia/muutoksia ennen ilmoitettua päivämäärää, mainos painetaan kuten se näkyy mainostarkastuksessa. Corten-julkisivut Peltityöt AL Design Oy Rakentaminen ja julkisivutuotteet avaimet käteen -periaatteella www.fineal.fi Peltikulmat Peltilistat Palonsuoja maalaukset ja -eristykset Alakattorunkotuotteet Julkisivunrunkotuotteet ja kasetit IV-äänieristekasetit Koivuhaantie 9, 01510 Vantaa Puh. 020 7414380 Fax 020 7414 389 www.peltineloset.fi Palosuojamaalaukset Palokatkot 2013-08-01 tämän mainostarkastuksen viimeinen muutospäivä: Palosuojalevytykset Palopeitteet Palosuojaeristykset Julkaisija on r&D Förlag oY Puh: 09-329 610 95 Faksi: +46 8-704 22 34 Y-tunnus: 2369896-6 Joel Isoaho, 050-437 2570, www.psm.fi Toimiala: Koko Suomi Tulityösuojat ”Olimme mukana myös kohteessa Lahden Suurhalli” Betonilattioiden massapinnoitukset Elastomeri- pinnoitukset ja vedeneritys 56 Ruoholahden Ankkuri 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Elementtitoimittaja - Se parempi vaihtoehto - Kyyjärvi | Helsinki | Hämeenlinna | Nurmijärvi | Pietari | www.betset.fi Pumppaus tasoitteet Tämän kohteen floor-tasoitelattiat on toteuttanut yhteistyössä Weber ja Vantaan Tiililattiat. Kivistöntie 14, 01700 Vantaa Puh. 010 3093 500 www.e-weber.fi Peilit, suihku- seinät ja muut lasialan työt PEILIT, SUIHKUSEINÄT JA KAIKKI MUUTKIN LASITYÖT LUOTETTAVASTI! WWW.LASIMARKKINOINTI.FI | PUH. 09 251 37 520 | YHTEYS@LASIMARKKINOINTI.FI Liukuovet Seinien verhoustyöt Keittiökalusteet Naulakot Infotiski WC-kalusteet Pieni teollisuuskatu 1, 02920 Espoo puh. 09 852 3734 | gsm 0400 640 084 aulis.torronen@puumeka.fi | www.puumeka.com www.puumeka.fi SEINÄLAATAT | LATTIALAATAT | ULKOLAATAT | MOSAIIKIT | UIMA-ALLASLAATAT | JULKISTEN TILOJEN LAATAT Keraamiset laatat Kaakelikeskus projektiosasto Hankasuontie 6 | 00390 Helsinki puh. 09-512 34737 | fax. 09-512 34788 projekti@kaakelikeskus.fi | www.kaakelikeskus.fi JULKISIVULAATAT | LASITIILET | KIINNITYS- JA TASOITEAINEET | SAUMAUS | SERTIFIOIDUT VEDENERISTEET Projektiokangas Verhovarusteet PROJEKTIUUTISET 4/2013 RALAN JÄSEN Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4 00720 Helsinki www.siskonsiivous.fi Rakennuslogistiikka Loppusiivous Ruoholahden Ankkuri 57 |
| Neuvottelutilat voidaan yhdistää sekä toisiinsa että keskusaulaan, ja luoda hyvät puitteet vaikkapa cocktail-tilaisuudelle. 58 Glo Hotel Kluuvi 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Glo Hotel Kluuvi Tunnelmallinen keskustahotelli uudistuu Korkealuokkainen Glo Hotel Kuuvi Helsingin ytimessä sai 40 uutta hotellihuonetta tuoreen korjauksen yhteydessä. Sujuvasti kahdessa kiinteistössä toimiva hotelli sisältää sekä suojeltua arkkitehtuuria että hotellisisustamisen viimeisimpiä tuulia. TEKSTI: KAISU RAVANTTI KUVAT: MIKAEL LINDÉN Glo Hotel Kluuvissa on viisi muunneltavaa neuvottelutilaa hotellin toisessa kerroksessa. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Glo Hotel Kluuvi 59 |
| Neuvottelutiloja voidaan yhdistää tarpeen mukaan. Motorisoidut, ääntä eristävät siirtoseinät ovat oivallisia tilanjakajia. Glo Hotel Kluuvin siirtoseinät toimitti Auran ST-Team. UUTTA MUOTOILUA PERINTEISIN TEKNIIKOIN Glo Hotel Kluuvin uudistuviin moderneihin huoneisiin toivot tiin jotakin aivan uudella tavalla toteutettavaa, leijuvan kal taista alakattoratkaisua. Arkkitehti Jonna Käppi esitti toivo muksen moderneista ja matalaprofiilisista, tarkkapiirtoisista kattoruusukkeista, joille annettiin halkaisijan ohjemitat. VerkkoSuomi Oy aloitti mallin suunnittelun käsin paperil le ja ensimmäiset kipsimallit muotoiltiin puhtaanvalkoises ta mallikipsistä perinteisellä kipsitekniikalla nk. vetämällä. Valokuvat täysin uusista teräväpiirtoisista ja moderneista kipsiruusukkeista lähetettiin arkkitehdille hyväksyttäväksi. Silikonimuottien avulla valmistettiin käsityönä sive 60 Glo Hotel Kluuvi lytekniikalla 361 kappaletta kolmea erikokoista, tarkka piirtoista, sileää ja litteää lasikuituvahvistettua kipsi ruusuketta. Pienimmän mallin halkaisija on 26,0 cm, keskikokoisen 48,5 cm ja suurimman 74,5 cm. Hotellin alakatoista saatiin näyttävät erikokoisia katto ruusukkeita yhdistelemällä ja sommittelemalla eri kokoja leijuvaan rakenteeseen. Huoneen kattoelementin taustan valaistuksella vaikutelmaa keveydestä lisättiin entises tään. Ohuen rakenteen toteuttaminen oli haastavaa. VerkkoSuomen toimittamat kattoruusukkeet sopivat upeana mausteena myös moderniin sisustustyyliin. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| G lo Hotel Kluuvin toinen kiinteistö on arkkitehti Onni Tarjanteen piir tämä Aleksanterinkatu 42, joka on valmistunut vuonna 1890. Aleksanterin katu 40 kiinteistö puolestaan edustaa 1960-lukua, ja on arkkitehtien Antero Pernaja ja N. H. Sandell käsialaa. Edellinen korjaustyö kohteessa oli suori tettu vuosina 2006–2007, jossa muotoiltiin suurin osa hotellihuoneiden ulkoasusta. Aleksanterinkatu 40 kiinteistössä täyden muutoksen kokivat nyt ensimmäinen ja toi nen kerros; Aleksanterinkatu 42 kiinteistös sä puolestaan kerrokset 4, 5 ja 7. Kerroksissa kolme ja kahdeksan tehtiin osittaisia muu toksia. Valmistuneissa muutostöissä aikaansaa tiin hotellihuoneita molempiin kiinteistöi hin. Aleksanterinkatu 42 kiinteistössä kol mannen kerroksen käyttötarkoitus muuttui toimistotiloista hotellihuonekerrokseksi, jossa on 18 hotellin uusista huoneista. Il marisen omistama Aleksanterinkatu 42:n kiinteistö on suojeltu tasolla SR-1. Tällä het kellä koko hotellin huonemäärä on yli 180. pohjaratkaisultaan yksilöllisiä noudattaen kuitenkin samaa raikasta ja hienostunutta sisustusteemaa. Huoneiden etuna on vanhan rakennuk sen hieno huonekorkeus, ja näkymät Aleksanterinkadulle tai sisäpihan puolelle. Vanhan rakennuksen teemoja on hyödynnet ty sisustusratkaisuissa niin koristealakaton kipsiroseteissa kuin korkeissa koristejalka listoissa. Tummat tammiviilukalusteet täy dentävät tyylillään huoneiden ajattomuutta. Tilaajan edustaja, Design Connection Oy:n Mari Nummi-Karttunen, ja Arkval Arkkitehdit Oy:n projektiarkkitehtina toiminut Jonna Käppi kertovat, että uu distusten tavoitteena oli tilankäytön opti mointi tilaajan toiveen mukaan. Hotelliin muodostettiin myös rinnakkaisia connect- huoneita, jotka ovat yhdistettävissä. Osassa rakennusta päädyttiin tekemään eteisellä varustettuja kahden ja kolmen huoneen yksikköjä, joihin kuljetaan lukit tavan lasioven ja erillisen eteisaulan kautta huonekäytävältä. Tämä ratkaisu perustuu vanhan rakennuksen sydänmuuriin, mutta palvelee samalla esimerkiksi perheitä ja yhdessä matkustavia. Pää-, arkkitehtuuri- ja sisustussuun nittelusta eli projektin täydestä koordinoin nista ja suunnittelijoiden töiden yhteen sovituksesta vastasi Arkval Arkkitehdit Oy. Rakenne uunnittelusta Glo Hotel s Kluuvissa vastasi Konstru Oy. Taidokasta osaamista tarvittiin myös vanhan raken nuksen talotekniikan muutoksiin ja lisäyk siin, joista vastasi Projectus Team Oy. Ravintolamaailma – Glo Hotel Kluuvissa eräs merkittävä uudis tus oli siirtää Aleksanterinkatu 40:ssa sijaitse va toisen kerroksen ravintola ja aamiaistarjoilu katutason kerrokseen. Tavoitteena on aiem paa sosiaalisempi ja joustavampi ravintola palvelu, kuvailevat tilaajan edustaja, Design Connection Oy:n Mari Nummi-Karttunen sekä projektiarkkitehti Jonna Käppi. Glo Hotel Kluuvia lähestyttäessä vaikutelma sisääntulokerroksesta terasseineen on kansainvälinen. Tyylikkäitä huoneita Aleksanterinkatu 40 kiinteistöön tehtiin lisähuoneita useisiin kerroksiin. Kulma huoneiden isot sviitit kerroksissa 3–7 muotoiltiin kussakin kahdeksi erilliseksi huoneeksi. Hotellin 8. kerroksen spa-tiloja muutettiin hotellin käyttöön, ja näin saatiin tilaa uusille majoitushuoneille. Aleksanterinkatu 42 -kiinteistön kolman nessa kerroksessa olleiden toimistotilo jen paikalle muunnettiin kokonaisuudes saan hotellikerros, mikä toi käyttöön 18 majoitushuonetta. Samoin Aleksanterinkatu 42:n neljän nessä kerroksessa jaettiin kuusi ylisuurta huonetta kukin kahdeksi pienemmäksi. Viidennessä kerroksessa ylisuurista huo neista loihdittiin tusinan verran haluttu ja majoitushuoneita. Kaikki huoneet ovat sisätilarakentamisen projektinhallintaa Design Connection Oy on helsinkiläinen designalalla toi miva projektinjohtoyritys, joka on erikoistunut sisätila rakentamisen projektinhallintaan sekä tilojen tuottami seen. Mari Nummi-Karttusen ja Tiia Rauhamäen vuonna 2010 perustama yritys on viime vuoden aikana keskittynyt vahvasti hotelli- ja ravintolatilojen remontteihin sekä edustustilojen tuottamiseen tapahtumissa. Asiakas kunta koostuu pääosin hotelli- ja ravintolayrityksistä, arkki tehtitoimistoista sekä promo- ja mainostoimistoista. Sisätilarakentamisen projektinjohtajana Design Con nection pitää huolta, että tilaajan ostama suunnitelma PROJEKTIUUTISET 4/2013 toteutuu tilaajan toivomalla tavalla. Suunnittelun joh tamista seuraa kilpailutus ja ostojen koordinointi sekä lopulta toteutuksen valvonta. Projektinjohtaja vastaa aikataulusta, kustannuksista ja laadusta. Yritys toimii yhteistyössä rinnakkain rakennuskonsulttien kanssa. Uutena aluevaltauksena Design Connection on viime vuonna laajentanut toimintaansa tapahtumatilojen konsulttina. Yksi merkittävimmistä projekteista on ol lut VIP-tilojen ilmeen toteutus jääkiekon MM-kisoihin 2013. Glo Hotel Kluuvi 61 |
| Vanhan rakennuksen teemoja on hyödynnetty sisustusratkaisuissa niin VerkkoSuomen toimitta- missa koristealakaton kipsiroseteissa kuin korkeissa koristejalkalistoissakin. Neuvottelukerroksen siirrettävät tarjoilupöydät ja kaikki kiintokalusteet on suunniteltu Arkval Arkkitehdit Oy:ssä. Hotellia lähestyttäessä vaikutelma sisään tulokerroksesta terasseineen onkin kansain välisen vilkas. Ravintola ja baari on jaettu omiksi alueikseen toiminnallisilla elemen teillä. Itse ravintolasaliin on luotu siirto seinien avulla vaihtelevia tunnelmia ja mah dollisuuksia seurueiden yhdessäoloon. Ruokaravintolasta löytyy neljä olohuone maista seurustelualuetta: nuorekas ja näyt tävä baari, pienehköille seurueille suunnat tu rajattu ravintolatila, joustavasti isompia ryhmiä palveleva päätyosa, ja siirtoseinillä rajattava kabinetti. Lasinen takaseinä suuntautuu viereiseen kauppagalleriaan, jonka liikenne hämärtyy so pivasti verhojen taakse. Samaa seinää vasten on neuvottelukäyttöönkin soveltuva kabinetti, joka voidaan myös yhdistää ravintolasaliin. Aleksanterinkatu 40:n toiseen kerrok seen, aiemman aamiaisravintolan paikalle, rakennettiin kokoontumistiloja. Viisi toimi vaa neuvottelutilaa voidaan tarvittaessa yhdistää sekä toisiinsa että keskusaulaan, 62 Glo Hotel Kluuvi Kylpyhuoneiden seinien yläosien lasinen osuus avartaa tiloja yllättävässä määrin. Vaihtelevalla sisustuksella on saatu aikaan erihenkisiä neuvottelutiloja, jotka voidaan muuntaa seurustelukäyttöön. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| TILAN JA VALON HALLINTAA Sisustusrakentamisen ammattilaisen Auran ST-Team Oy:n tuote ratkaisut ovat markkinoiden laajimmat: muun muassa siirto ja nos toseinät, auringonsuojaus, murtosuojaus, lasiseinät, paljeovet ja eri laiset verhoratkaisut. Monien vuosien kokemus on tuonut mukanaan tietämyksen siitä, miten esimerkiksi tilojen ääniolosuhteita voi yrityk sen tuotteilla parantaa. Yritys tekee jatkuvasti vahvaa yhteistyötä eri suunnittelutiimien kanssa. GLO Hotel Kluuvin seinäratkaisut Suomessa ainutlaatuiset Kokoustilaa ja käytävää GLO Hotel Kluuvissa jakaa sähköisesti tiivisty vät Premiummalliston täyslasielementtiset Aura 600 FGE siirtoseinät. 51 dB:n ääneneristysarvollaan siirtoseinät ovat markkinoiden ainoat ja niissä on myös lasin pintaala maksimoitu. Erikoisuutena on siirtoseinien lasien väliin integroidut kaukoohjatut sälekaihtimet, joilla saadaan tilat suojatuksi ulkopuolisilta katseilta. Aura 600 FGE siirtoseinille on myön netty Red Dot Design Award vuonna 2012. Akustoivuuteen kiinnitetty huomio Kokous ja loungetiloja erottaa toisistaan sähköisesti tiivistyvät Aura 600 siirtoseinät, joissa mitattiin markkinavertailussa paras, 59 dB:n, äänen eristysarvo. Siirtoseinien tammiviilupinnoissa on mikroperferointi, joka vaikuttaa tilan ääneneristävyyteen. Auran STTeamin tuotteita valmista van tehtaan tuotekehityslaboratoriossa Saksassa on tutkittu pintalevyjen akustoivuutta. Yritys pystyykin toimittamaan kohteeseen kuin kohtee seen siirtoseinät, joissa on suunnittelijoiden toivomusten mukainen ääneneristys ja akustoivuus. Auran STTeam toimittaa akustoivia levyjä myös rakennuskohteiden kiinteisiin seiniin. Esteettinen vaikutelma Glo Hotel Kluuvin pää, arkkitehti ja sisustussuunnitelmista vastasi Arkval Arkkitehdit Oy. Projektiarkkitehti Jonna Käppi on erittäin tyyty väinen Premium malliston Aura 600 FGE lasisiirtoseiniin, jotka hän löysi kollegansa arkkitehti Heikki Kososen kanssa sattuman kaupalla Auran STTeamin tuotevalikoimasta. Toteutetut lasisiirtoseinät antavat esteettisesti harmonisen ja ajatto man vaikutelman, mikä takaa koko tilaan hienostuneen ilmeen. – Tuotteessa lasi on viety aivan ovilevyn reunaan, jolloin reunalista on minimaalinen ja antaa paikalleen asennettuna yhtenäisen lasiseinän vaikutelman. Glo Hotel Kluuvissa lasi on reunoiltaan taustamaalattu mus taksi peittäen näin taakseen seinän tiivistystekniikan. Lasisiirtoseinä on teknisiltä ominaisuuksiltaan korkeatasoinen, mutta teknisyys ei välity hallitsevana tuotteen ulkonäössä. Jonna Käppi kertoi tämän olleen ehdoton edellytys myös tilaajalle. Ta vallinen siirtoseinä ei olisi tullut kysymykseen Glo Kluuvi kohteessa. Jonna Käpin mielestä kauneusarvoiltaan vastaavaa tuotetta ei mark kinoilta ole löytynyt, kylläkin teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavanlaisia. Tuote on täysin kilpailukykyinen ja hän mielellään valitsisi tuotteen uudel leen tuleviin suunnittelukohteisiinsa. Tuotteen valinnan teki helpoksi myös Auran STTeamin asiantunteva ja hyvä palvelu kautta linjan. Auran ST-Team on Scandinavian Wall Group -partneri- yritys. Scandinavian Wall Group (SWG) kattaa valmista- vat tehtaat Saksassa, Ruotsissa ja nyt myös Suomessa sekä myyntiverkoston koko Euroopassa. SWG:n yhteistyösopimus solmittiin keväällä 2012 ja se kattaa Suomen, Baltian maat sekä Venäjän. AURAN ST-TEAM OY | www.stteam.fi ilmoitus |
| ja luoda hyvät puitteet vaikkapa cocktail- tilaisuudelle. Lasiset siirtoseinät ja yhte näinen kalustus häivyttävät tilojen rajat, ja ikkunoiden kautta avautuvat kaupunkinäky mät viimeistelevät tunnelman. Paikalla ollut keittiö on pääosin enti senlainen, ja palvelee neuvotteluita ja kokoontumisia. Neuvottelutiloilla on käy tössään lukittavat kaapit, sekä käynti vie reisen kauppagallerian toiseen kerrok seen. Sisäänkäynti neuvottelutiloihin on Kluuvikatu 4:stä hotellin aulan kautta. Vaativaa urakointia Hotellin talotekniikkaa päivitettiin vastaamaan uusia tarpeita ja tiloja. Käyttötarkoitukseltaan muuttuneissa osissa muutos oli kattava. Rakennesuunnittelussa pääpaino oli kin uusittujen lvis-järjestelmien vaatimien uusien pystykuilujen ja vaakareikien jär jestäminen kantaviin rakenteisiin. Toinen rakennesuunnittelun painopistealue oli märkätilojen rakenteiden suunnittelu. Diplomi-insinööri Mika Laitala Insinööri toimisto Konstru Oy:stä kertoo, että erityi sen haastavaa suunnittelu oli vanhemmalla puolella, eli Aleksanterinkatu 42:ssa, jossa toisen ja kolmannen kerroksen välipohjat ovat puurakenteisia. Kyseisten välipohjien paloturvallisuuden varmistamisessa oli li säksi omat haasteensa. Glo Hotel Kluuvin korjaustyöt tehtiin kolmessa vaiheessa, ja urakoitsijan osa projektissa oli vaativa. Keskustahotellin toi minta kansainvälisine vieraineen ei saanut häiriintyä samanaikaisista korjaustöistä. Rakennusurakoinnin hoiti mallikkaasti Consti Korjausurakointi Oy, ja yrityksessä työstä vastanneet Juha Varis ja Toni Tirkkonen. Jo pelkästään työmaan logistiikka oli haasteellista, sillä kaikki kulku työmaalle täytyi tapahtua kellarin kautta. Majoittujille piti taata hotellin tasolle yltävä rauhallinen ja siisti ympäristö, vaikka korjaustöitä teh tiin hotellikerroksissa. Glo Hotel Kluuvi Helsinki Rakennusaika 8/12–5/13 Rakennuttajakonsultti Rovatex Oy Projektinjohto Design Connection Oy Arkkitehti Arkval Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Pervin Imaditdin, projektiarkkitehti Jonna Käppi Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Konstru Oy Rakennusurakointi Consti Korjausurakointi Oy Pääarkkitehtuuri Sisustussuunnittelu Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Konstru Oy Ahventie 4 B, 02170 Espoo, p. 094355950 Rakennesuunnittelu, korjausrakentamisen suunnittelu ja tutkimukset LVIA- ja sähkösuunnittelu Kokonaisvaltaista rakennusten LVIA-, sprinkleri-, sähkö-, tele- ja turvasuunnittelua Niittykatu 8, 00220 Espoo puh. 0207 188 600 www.projectusteam.fi Projektinjohto Sisustusprojektinjohto ja tilojen tuottaminen www.designconnection.fi 64 Glo Hotel Kluuvi 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Rakennustyö Märkätilojen lattiavalut L UO Palveleva T www.hesapro.fi R A K E N T A J A T E T A stadilainen P rakennusliike V AM I www.hesapro.fi • info@hesapro.fi Ilkka Turpiainen puh 020 7120 100 ilkka.turpiainen@puuseppien.fi Paloikkunoiden muutostyöt Ikkunakunnostusta www.puuseppien.fi Maalaustyöt www.restamaster.fi 1. krs reception ja ravintola: kiinto kalusteet ja pöydät 2. krs: kiinto kalusteet Huoneiden kiinto kalusteet Käsintehdyt ruusukkeet LASIMYYNTI TAMMELA PROJEKTIUUTISET 4/2013 09 836 2660 Kuriirinkuja 1, 01300 Vantaa www.lasimyynti.fi “Kaikkea lasista” Kylpyhuonetilojen laseja, ovia ja peilejä Glo Hotel Kluuvi 65 |
| Kuparin hohteessa Heinäkuussa valmistunut Pyynikin sosiaali- ja terveysasema kattaa kaupungin tarpeen keskitetyille sosiaali- ja terveyspalveluille. 19 kuukautta kestänyt erikoisrakentamisurakka oli tiukin miesmuistiin. TEKSTI: ANNE KORKALA KUVAT: JUKKA-PEKKA JUVONEN Rakennuksen bruttoala on noin 17 000 m², ja sen lisänä pysäköinti- halli. Lasijulkisivut eli sakaroiden väliset kaivot viipaloivat massaan ollen eräänlaisia keveitä ja ilmavia leikkuupintoja. Vähemmän seinämäisinä ne antavat mahdollisimman paljon heijastuksia ja keveyttä kuparin vastapainoksi. Pyynikin sosiaali- ja terveys- keskuksen tiloissa toimii kaupungin läntisen alueen sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat päätoimipisteet. 66 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| PROJEKTIUUTISET 4/2013 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 67 |
| Siipiosien pitkissä sivuissa on kaksois-julkisivu, jonka pintana on silkkipainettu lasi. Pohjoisesta Rantatien suunnasta rakennus näyttää massiiviselta, mutta paketoituu rin- teeseen ja läheiseen rakennuskantaan hyvin. L oppukesän auringon leikitellessä loimuavassa kuparipinnassa näyt tää konstailemattomasti siltä, että Pyynikin uusi sosiaali- ja terveysasema on jo asettunut osaksi rinnettä. 19 kuukauden ajan ohi ajavat kaupunkilaiset saivat seu rata mielenkiintoista näytelmää: kupari pintaisen terveysaseman kasvamista osaksi rinnettä. Syksyn sateista tai talven viimoista kuparipinta ei piittaa, mutta hitaasti ajan ja ilman hapen kanssa reagoidessa pintaan syntyy kuparioksidikerros, joka ajan saa tossa patinoituu kauniisti. – Jos rakennus näyttää nyt hieman häikäi sevältä, niin vuoden päästä tuossa on tum mempi, aivan toisen näköinen patinoitunut ”kuparipintatalo”, joka istuu rinteeseen ai van toisella tavalla. Kupari on pitkäikäinen ja kestävä materiaali. Jos miettii pitkällä tähtäi mellä, mikä muu materiaali kestäisi pinnas sa ilman suuria huoltokustannuksia samalla lailla, pohtii arkkitehti Rauno Lehtinen Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä. 68 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Rakennuksessa on Pyynikki–Pispala- alueen lähipalvelut eli vastaanottotoiminta, terveyskeskus ja neuvolapalvelut, koti hoidon ja aikuisneuvonnan tilat. Lisäksi terveysasemalle keskittyy läntisen alueen mielenterveys- ja sosiaalitoimistot sekä fy siatrinen kuntoutus. Tilakeskuksen hanke lähti vireille vuonna 2006. Toteuttamisen lähtökohtana oli tarve ratkaista läntisen suuralueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tilapula. – Kaikki kolme terveysasemaa kaipasi vat laajennusta tai perusparannuksia kau pungin kasvaessa vahvasti läntisen alueen suuntaan. Lisäksi kaupungilla oli tarvetta keskitetyille palveluille eli luoda monitoimi taloja ja synnyttää toiminnanmuutoksia ja tätä kautta hiljaista tietoa, hankearkkitehti Liisa Parviainen Tilakeskuksesta ker too. Projektipäällikkö Antti Lakka Tila keskuksesta vertaa hanketta teknologia keskuksiin, joissa monta pientä yritystä toimii saman katon alla. – Uskomme, että erilaisten toimintojen tuo minen saman katon alle synnyttää terveyden hoitopuolelle luovaa kehitystä, ja on toimin nan kehittämisen kannalta hyvä tapa. Uudet puitteet ja fiinit tilat nostavat myös alan ima goa ja motivaatioita, Antti Lakka kertoo. Tilaohjelman määrittelyn jälkeen julistet tiin kilpailuohjelma 6.6.2007. Ideakilpailun tavoitteena oli löytää arkkitehtisuunnitteli ja, joka pystyy suunnittelemaan toimivan ja muunneltavan rakennuskokonaisuuden, sekä osoittaa suunnittelutyössään kykyä luoda korkeatasoista arkkitehtuuria. Rajoitetun, kaksiosaisen kilpailun voitti turkulaisen Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n ”Ruoto”. Vastuullisena projektiarkkitehtina oli arkkitehti Rauno Lehtinen, ja pää suunnittelijana Pekka Mäki. Kampamallista uniikiksi massan vaihteluilla Rakennuksen lomittaisista rakennussiivistä eli ruodoista saa yhdisteltyä joustavia toi minnallisia kokonaisuuksia. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Tilojen lomittain sijoittelu takaa myös maksimaalisen näköalan kaikkialle raken nuksen keskikäytäväalueille, minkä lisäksi työtilat saavat luonnonvaloa. – Rakennus on erittäin kompakti ja te hokas ollen kuitenkin sisätiloiltaan intiimi ja miellyttävä. Bruttoala on ehdotusten pienin, mikä näkyy rakennuksen taloudel lisuutena, Liisa Parviainen toteaa. Rauno Lehtisen mukaan rakennus on lähtökohtaisesti rationaalinen ja perintei nen kampamallinen toimistorakennus, jossa on toimistosiivet sekä niitä yhdistä vä yhdyskäytävä rakennuksen sisäisenä liikennealueena. Plastisen ja itsenäisem män muodon määritteli rakennuspaikka, luonnonkaunis rinne. – Massan lohkaisut ja sakaroiden suunti en vaihtelu sekä kattomuodon pyöristämi nen ja materiaalivalinnat tekevät rakennuk sesta uniikin, ja keventävät rakennuksen visuaalista mittakaavaa. Lasijulkisivut sa karoiden välissä ovat eräänlaisia keveitä ja ilmavia leikkuupintoja. Vähemmän seinä mäisinä ne antavat mahdollisimman pal jon heijastuksia ja keveyttä kuparin vasta painoksi, Lehtinen määrittelee. 17 000-neliöinen rakennus on siinä mie lessä perinteinen pispalalainen rakennus, jossa joka kerrokseen on yhteys ja sisään käynti maanpinnan tasosta. Kaksi alinta ker rosta painuu rinteeseen ja ovat maanpäällisiä vain pohjoispuolelta. Tätä ylemmät kerrokset ovat kokonaan maan pinnan yläpuolella. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Pääsisäänkäynti on Tipotien puolella vii dennessä kerroksessa. Neljännessä ker roksessa sijaitsee rakennuksen maanalai nen autohalli. Kolmannessa kerroksessa eteläpuolella sisäänkäynnin yhteydessä neuvoloiden ohessa on piha. Toinen pääovi ja pääosa rakennuksen väestösuojista ovat toisessa kerroksessa, samoin osa parkkipaikoista, lastauslaituri ja huoltoliikenteen tilat. Ensimmäisessä ker roksessa perheneuvolan tilojen edessä on kunnon piha hiekkalaatikkoineen. – Ensimmäiseen ja toisen kerrokseen ei saatu varsinaisia käyttötiloja rinteen puolel le. Ensimmäisessä kerroksessa on tyhjää alustatilaa, ja kakkosessa teknisiä tiloja. Kol mannesta kerroksesta lähtien tiloja on mo lemmin puolin rakennusta ja keskusaulaa. Ylimmässä kerroksessa on massiivinen konehuonekerros, Liisa Parviainen kertoo. Käytävä on rakennuksen nielun kohdalta vain neljä metriä leveä. – Ensimmäisiä kertoja rakennuksessa kulkiessa saattaa aluksi olla hieman hä millään tilan hahmotuksen kanssa, koska mikään ei ole suorassa. Talon reitit oppii kuitenkin nopeasti ja värikoodit ja opasteet ovat selkeät, Parviainen kertoo. Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 69 |
| Tontilla mittavat maanpuhdistustyöt Täyteen rakennetussa kaupungissa hyviä tonttiehdokkaita ei ole yksinkertaista löy tää, ja sopivaa tonttia haettiin pitkään. – Ennen perustuksia tontilla jouduttiin tekemään mittava puhdistus- ja maansiirto -operaatio, sillä tontilla oli sijainnut 1920 perustettu kaatopaikka, joka oli lopettanut toimintansa 1960-luvulla. Tällä miljoonaura kalla syntyi tontin kustannus, tontin arvo oli kuitenkin nolla ennen puhdistusta, Antti Lakka Tilakeskuksesta kertoo. Pilaantuneen maan puhdistuksen ja vaihdon toteutti Biomaa Oy toukokuus sa 2011. Kaatopaikan pohja on haudattu bentoniittimaton alle. Pohjatöiden jälkeen tontilla oli valmis paalutusalusta eli tasai nen sorapohja pari metriä lattiatason ala puolella, josta varsinainen rakennustyö pääsi alkamaan, ja alue oli tehty kaksi met riä lattiatasoa alemmaksi. Kaikki rationaaliset osat kuten siivet on tehty elementtirakenteista, ja keskusaula on valettu paikallaan. Perustukset on tehty maavaraista E- siipeä lukuun ottamatta paaluttamalla. – Tilaajan vaatimuksena oli tehdä koh de mallintamalla. Rakennuksen moni mutkaisuuteen nähden onnistuimme mal lintamisessa mielestämme hyvin, kertoo rakennesuunnittelija Jyrki Saloniemi A-insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Kaikki lattiat ovat kantavia. Maanpainetta saatiin hävitettyä kasvattamalla lattiapinta- alaa joka kerroksessa rinnettä vasten al haalta ylöspäin mentäessä. Rakenteet tar kentuivat ja muuttuivat työn edetessä sekä teknisesti että rakennevahvuuksiltaan. – Aikataulu oli äärimmäisen kireä, ihme, että projektista selvittiin. Työt alkoivat mar raskuussa 2011 ja rakennekuvien olisi pitä nyt olla valmiina huhtikuussa. Keskusaulan raudoituskuvat myöhästyivät hieman, ja muutoksia tuli myös matkan varrella. Han kalan muotoisen keskusaulan paikallaan valun tukeminen oli erittäin haastavaa, sillä valu jouduttiin tukemaan alhaalta saakka. Seiniin jälkeenpäin tehtyjen parisenttisten syvennysten sekä lisäovien takia seiniä jouduttiin ensin vahvistamaan, jotta niitä voitiin ohentaa. Myös betoniluokka piti vaihtaa vahvempaan, Saloniemi kertoo. Logistisesti haastava rinne Hankkeen on urakoinut SRV Pirkanmaa ja sieltä vastaavana mestarina Timo Mäkipää. – Harvalla tämmöisiä harjoittelupaikkoja on. Kyseessä on sellainen erikoisrakentaminen, johon harvoin pääsee kiinni. Tavallaan meil lä oli kuusi kerrostaloa, jotka piti yhdistää paikallaan valetulla keskusaulalla, muiste lee Mäkipää tiukkaakin tiukemmalla aika taululla tehtyä kohdetta. Mallinnuksen pohjalta tehty rakenne suunnitelma vaatii opettelua rakenne kuvien lukemisessa sekä maanrakentajalta että pääurakoitsijalta. – Rakennuksen keskialueessa on koo kas ellipsin muotoinen porraskuilu, joka menee koko rakennuksen läpi ja päätyy vesikaton läpi. Lisäksi useissa kerroksissa on pisaran muotoisia savunpoistoaukkoja, Mäkipää kertoo. Lähes suorakaiteen muotoinen holvi kiilaa molemmissa päissä, minkä lisäksi holvissa on puolipyöreitä aukkoja ja sisään vetoja ulkoseinille. – Haastavasta muotokielestä johtuen rakenteissa menee paljon isoja palkki rakenteita ja paksua rautaa, joiden väliin hädin tuskin mahtui betonia vibrasta puhu mattakaan, Mäkipää kuvailee. Maanrakennustöitä ja perustuksia teh tiin monessa vaiheessa. Tontilla ei ollut valmiina vettä, viemäriä eikä sähköä. Nel jännen kerroksen tasalle tehtiin autohalli, jonka lattian alta kaikki tekniikka tulee ra kennukseen. Ahdas rinnetontti oli logistisesti hankala. Toisella puolella on tennishalli, jossa on kak si kerrosta maan alla. Toisella puolella vas tassa on rautatie. Rakennuksen kulmalta on 11 metriä tontin rajaan. – Rakennusta piti päästä kiertämään elementtiasennusten, autonosturien ja betonipumppauksen takia koko ajan ym päri. Pahimmillaan saattoi työmaalla olla kolme autonosturia ja pari pumppuautoa pyörimässä työmaata ympäri samana päi vänä, kertoo Mäkipää. 19 kuukauden rakennusaikataulu piti si sällään kaksi pahaa talvea. – Keväällä 2012 tuli vielä aprillipäivänä 35 senttiä lunta, ja me olimme täysin taivasalla. Kaksi viikkoa lapioitiin holveilta lunta pois. Ai kataulullisesti projekti oli todella kireä, normi aikataulu olisi vähintään kaksi vuotta tämän kaltaiselle rakennukselle, Mäkipää toteaa. Uutta ajattelua talotekniikassa Talotekniikka on aina isossa roolissa näin massiivisessa rakennuksessa. Kuudes kerros on varattu lähes koko naan ilmanvaihtokonehuoneelle, jossa ris teilevät halkaisijaltaan metriset lämpöeris tetyt putket. – Kanavat tehdään mahdollisimman suu riksi, jotta ilman vastus olisi mahdollisim man pieni ja koneet kuluttaisivat sähköä vähän. Ilma siis siirtyy pienellä paineella isoa putkea pitkin. Jotta energiatehokkuus Viesti on selkeä. Kokonaisuus on yksityis- kohtien summa. 70 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Porvoon Vaskisepät on erikoistunut nimenomaan konesaumattujen pelti - kattojen asentamiseen erilaisissa saneerauskohteissa sekä taloyhtiöiden peltikattoihin. Yritys remontoi ja asentaa noin 50 000 m² kattoja tänä vuonna. Tällä hetkellä töissä on 60 kelposeppää. PARHAITA KATTOJA SUURELLA SYDÄMELLÄ Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman ylellisen ja hehkuvan katon asennustyöt poikkesivat normaaliin kattotyöhön verrattuna, sillä koh- teessa pellitettiin myös siipiosien kuusi päätyseinää ja räystäät. Kyse on erikoistyöstä ja mittakaava on laaja. Porvoon Vaskisepät asensi kupari- pellitystä peräti 5700 m²:n verran. Katossa ei ole harjaa ollenkaan, sen sijaan paljon kaarevia muotoja ja detaljeja. Lämpölaajenemista tulee tapahtumaan paljon, sillä kupari elää lämpötilan mukaan. Erillisillä liikuntasaumoilla estetään raken- nukseen kohdistuvien rasitusten siirtyminen rakenneosasta toiseen. Kattopinnan valinta on herättänyt paljon kriittistä keskustelua. Kuparin valintaa kattomateriaaliksi on pidetty liian kalliina. Kupari on hyvän suo- jaavuutensa ja korroosionkestona ansiosta hyvä kattomateriaali. Muovau- tuvana ja pehmeänä päällysmateriaalina se antaa mahdollisuuden hyvin- kin yksilöllisiin ratkaisuihin. Pinnan luonnollinen patinoituminen on yksi kuparin ainutlaatuisista ominaisuuksista. Se myös suojaa alusrakenteita Porvoon Vaskisepät Oy hyvin. Hankintahintaa liian kalliina pitäneille Porvoon Vaskiseppien toimitusjohtaja Eero Inkeroinen haluaa korostaa, että ammattimiehen näkökulmasta valinta on erittäin järkevä. – Elinkaariajattelua tukien valinta on oikea, nyt katon huolto- kustannukset on tämän valinnan myötä minimoitu. Ajan mittaan patina kuparin pinnassa suojaa kuparia kulumiselta. Toki kuparikatto tarvit- see huoltoa, mutta huolto on huomattavasti kevyempää, kun huolto- maalauksia ei tarvita. Arkkitehti Rauno Lehtinen rakennuksen suunnitelleesta Arkkitehti- toimisto Sigge Oy:stä on tyytyväinen toimistonsa suunnitelman toteu- tukseen. – Katetöissä on aina oltava huolellinen. Tässä on tehty hyvää työtä, saumat ovat siistit ja suorat. Katossa on paljon vinoja ja kaarevia pin- toja ja kate kääntyy vielä päätyjulkisivuksi, mikä ei ole helppo toteu- tettava. Vaatimustasoon nähden työn jälkeä on helppo ihailla. Emäsalontie 271, 06950 EMÄSALO | puh. 020 769 8830, faksi 020 769 8835 | www.vaskisepat.fi ilmoitus |
| Siipiosia yhdistää soljuva, munan muotoinen keskusaula, joka huipentuu kattoikkunaan. Rakennuksen keskusaulalle on tunnus- omaista kaarevat muodot ja suuret ikkunat. tavoitteet saavutetaan, tehokas lämmön talteenotto on isossa roolissa. Lisä bonuksena saadaan käyttäjille erittäin hyvä sisäilma, joka tulee talviaikaan lämmitetty nä ja kesäaikaan viilennettynä, Antti Lakka selvittää. Ulkoseinät ja ikkunat ovat poikkeuk sellisen hyvin eristetty, U-arvo 0,8, kaksi lämpölasielementtiä vierekkäin. Ikkunoissa on lisäksi aurinkosuojaus, ettei rakennusta tarvitse jäähdyttää kesällä niin paljon. Toteutussuunnitelman aikana kestävän kehityksen mukainen rakentaminen nousi todella halutuksi teemaksi. Tilakeskus sel vitti jo 2010 vuoden 2012 energiamäärä ykset, jotka rakennus tulisi valmistuttuaan täyttämään. Antti Lakan mukaan taajama- alueella kaukolämpöön kuuluvassa energia tehokkaassa rakennuksessa määräykset oli helppo toteuttaa. – Kaikkea ei ole suunniteltu energia tehokkuuden nimissä, mutta olemassa olevan arkkitehtuurin ehdoilla mentäessä rakennus on kaupunkikonsernin tavoit teiden mukaisesti tavoitellusti energia tehokkuudeltaan A-luokkaa. Julkisivua ei haluttu rikkoa lämmönkeräysputkistoilla tai aurinkopaneeleilla, Lakka toteaa. – Yksi tavoitteista oli, että energia tehokkuuteen pitää päästä kustannus tehokkaasti. Jokaisen uuden ehdotuksen ja järjestelmän kohdalla pohdimme, kuinka tarkoituksenmukainen ja välttämätön se on, korvaako se jotain, jonka voi jättää pois ja paljonko se maksaa. Kyseessä on kuitenkin vähän energiaa kuluttava rakennus, joka ei tarvitse lämmitystä, Antti Lakka kertoo. Sähkösuunnittelusta vastasi Sähkötek niikka Kari Sirén Oy pääsuunnittelijana Risto Vastamaa. Valaistus on tehty osaksi loistelampuil la ja osaksi ledeillä. Valonohjaus on tehty hoitohuoneissa liiketunnistimilla ja käytä vässä osaksi hämäräohjauksella. Ilman vaihdon sähkömoottorit ovat energia tehokkaita, ja valaistuksesta on turhat watit katkottu tehokkaasti. Erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuva sisustus Sisustussuunnitelma tehtiin ryhmässä, johon kuuluivat sisustusarkkitehti Leena Arola sekä arkkitehdit Rauno Lehtinen ja Pekka Mäki Sigge Oy:stä. – Tilaaja halusi rakennuksen, joka on muuntojoustava. Rakennuksen elinkaari on pitkä ja on todennäköistä, että käyttäjä ryhmät tiloissa vaihtuvat moneen ottee seen. Sisustuksen on sovelluttava erilaisiin käyttötarkoituksiin. Materiaalivalinnoissa otettiin huomioon esteettisyys, kestävyys, puhdistettavuus ja huolto, sisustusarkki tehti Leena Arola kertoo. 72 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Siivet on sisustettu ja merkitty tunnusvärillään, mikä helpottaa orientoitumista. Tilojen lomittain sijoittelu takaa myös maksimaalisen näköalan kaikkialle rakennuksen keskikäytäväalueille. Sigge Oy suunnitteli rakennuksen kiinto kalusteet sekä erikoiskalusteet kuten ravintolan jakelutiskin, auditorion puhu janpöydät ja keskusaulatilojen penkit. Irto kalusteet toimitti Martela. – Valitut kalusteet on suunniteltu kestä mään vuosia, niin esteettisesti kuin toimin nallisestikin. Kiinteän sisustuksen elinkaari on pitkä, irtokalusteita voidaan uusia kulutuksen ja tarpeiden mukaisesti, Leena Arola kertoo. Koska rakennus on kookas, on väreillä pyritty helpottamaan orientoitumista ja kulkemista sisätiloissa. Kullakin raken nuksen siivellä on oma tunnusvärinsä, joka on kerroksittain sama sävy ensim mäisestä viidenteen kerrokseen. Myös siipien ikkunaverhot ovat tunnusvärien mukaiset. Muu opastus on yksinkertaista, kookasta ja selkeää. Keskusaulan ja siipi en välisessä seinässä on suurikokoinen maalattu siipitunnus ja vastaanotto- ja hoitohuoneiden ovissa on suurikokoiset huonenumerot. – Rakennus edustaa minimalismia, jossa on maltillista veistoksellisuutta. Materiaali en käyttö on harkittua ja värien käyttö on rohkeaa. Muotokieli on yhdistelmä selkeitä suoria linjoja ja kaarevia, pehmeitä muoto ja, tiivistää Sigge Oy:n työryhmä. Tilakeskuksen mukaan rakennus on koh tuullisen kompakti ja tehokas massiiviseen tilaohjelmaan nähden. Arkkitehti Liisa Parviainen myöntää, että muutama mutka matkassa on ollut. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 73 |
| Sigge Oy:n työryhmä suunnitteli ja valitsi myös kiinto- ja irtokalusteet. Yhteisissä tiloissa käytetty tuoli on Howen SixE kahdella eri korkeudella, ver- hoilemattomana ja verhoiltuna, käsinojilla ja ilman. Lattiamateriaalina saarnimosaiikkiparketti. – Rakennus ei ole mikään helppo. Tiloissa on monta käyttäjäryhmää, rakennuspaikka on todella haastava ja 19 kuukauden urakka- aikataulu oli poikkeuksellisen tiukka ja vaati va. Rakenneratkaisun piti olla mahdollinen muutoksille, mutta käytännössä muunnel tavuus on jäänyt melko vähäiseksi. – Terveysasema ja vastaanotot toi mintoineen sopii melko huonosti muun neltavaan tilaan. Huoneissa on paljon vaatimuksia. Pitää olla yksityisyyttä, nä kösuoja, äänieristys ja pako-ovet huonei den välillä. Lisäksi terapiahuoneissa on kattoon tai seiniin kiinnitettäviä laitteita, tähdentää Antti Lakka. Tekovaiheessa tilankäytön tehostaminen ja huonepinta-alan minimointi oli isossa osassa, ja lyö osaltaan muunneltavuutta vastaan. Esimerkiksi äitiysneuvolan varusteluta so määrää jo huoneen minimikoon. – Huoneet yritettiin minimoida jokaiselle toiminnalle oman kokoisiksi, ja olen miet tinyt paljon, oliko se hyvä ratkaisu. Muut tuvia tilanteita silmällä pitäen ehkä pienet ja hieman liian isot huoneet olisivat olleet parempi ratkaisu, Liisa Parviainen pohtii. Huomioiden rakennuksen valtavan koon se on silti polveileva ja intiimin tuntuinen, miellyttävä käyttää. Ylhäältä katsottuna talo näyttää paljon pienem mältä. Keskusaulan muoto antaa fiiliksen pienemmistä tiloista. Lisäksi Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman kahvilassa viidennessä kerroksessa on yksi Tampe reen parhaita terasseja. Pirkankadulle on rakennettu uusi Tipo tielle valo-ohjattu risteys, josta palvelu bussit pääsevät 5. kerroksen sisäänkäynnin 74 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Saniteettitiloihin valittiin kulutuksenkestävää harmaata Pukkilan seinälaattaa. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| luo. Yläpihalla on myös lyhytaikaisia pysä köintipaikkoja asiakkaille. Huoltoliikenne ohjataan Tipotietä pitkin alas varsinaisel le piha-alueelle. 33 miljoonan euron budjetilla tehdyn kiinteistöleasingkohteen omistaa ja ra hoitti Danske Bank, ja kaupunki on tilois sa vuokralla. Tilakeskus hoiti hanketta ja pitää kiinteistöstä huolta kuin omastaan. – Ensimmäinen vuokrasopimus on 20 vuotta, ja sen jälkeen lisäoptiona 10 vuoden lisävuokra-aika. 30 vuoden ku luttua rakennuksen voi lunastaa yhdellä eurolla, Antti Lakka kertoo. Liisa Parviainen on sitä mieltä, että hän olisi voinut suunnitella muutamia asioita lähtökohdiltaan paremmaksi, mutta sel västi plussan puolella ollaan. – Kaiken kaikkiaan rakennus on upea, siellä on hyvät tilat ja harmoninen tunnel ma. Kyllä tämä kannatti rakentaa, sum maa Liisa Parviainen. Kohteen kaikki puulistoitukset ja törmäyssuojat teki Suomen Saneerausmestarit Oy. Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Tipotie 4, Tampere Bruttoala Tilavuus Rakennusaika Rakennuttaja 18 915 m² 67 260 m³ noin 1½ Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Sigge Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Mäki, projektiarkkitehti Rauno Lehtinen ja sisustusarkkitehti Leena Arola Rakennesuunnittelu A-Insinöörit Pääurakoitsija SRV Pirkanmaa Arkkitehti Kiinteistöjen ja infran suunnittelu, konsultointi ja projektinjohto Rakennuttaja konsultti Työmaavalvonta www.poyry.fi Rakennesuunnittelu Katu- ja katu rakennus- suunnitelmat Taitava ja turvallinen kumppani Espoo, Tampere, Turku, Pori p. 0207 911 888 | ains.fi VESIKATTO- JA VEDENERISTYSTYÖT kotimaisilla Katepal SBS-kumibitumikermeillä PROJEKTIUUTISET 4/2013 Vehnämyllynkatu 33 33560 TAMPERE p. (03) 3635 233 faksi (03) 3635 212 KATEHUOLTO Ristipellontie 1 A 00390 HELSINKI p. 044 739 1097 Vesikaton veden- ja lämmön eristykset Räystäspuutyöt Kasvitarhanpolku 9 B 26100 RAUMA p. 044 2106 720 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 75 |
| Liittopalkit Peikon Deltapalkki on ylivoimainen matalien välipohjarakenteiden liittopalkkijärjestelmiä kaikenlaisiin rakennuksiin pientaloista toimisto- ja liikerakennuksiin. Lue lisää: www.peikko.fi/deltapalkki TPE Spirit -elementit sertifioitu organisaatio Vanha Nuorikkalantie 58, 21200 Raisio Puh. (02) 4339 888, Fax (02) 4339 881, www.tpe.fi, etunimi.sukunimi@tpe.fi Betonielementit - Se parempi vaihtoehto - Kyyjärvi | Helsinki | Hämeenlinna | Nurmijärvi | Pietari | www.betset.fi Ulkovaipan SG- rakenteiset lasiseinät Termoseinärakenteet puuikkunoin Silkkipainetut julkisivulasit Ulko-ovet NORMEK OY PAKKALANKUJA 7, 01510 VANTAA PUH. 0204 207 000 FAX (09) 5760 4338 www.normek.fi • • • • TERÄSRUNGOT TERÄSSILLAT LASIJULKISIVUT JULKISIVUELEMENTIT Muuraustyöt Muurausalan ammattilainen MUURAUSLIIKE SAMI VANNE OY PL 614, 20101 Turku Puh. 010 6667 171, Fax 010 6667 170 www.muurausliike.fi Kaikki puu listoitukset ja törmäyssuojat MONIPUOLINEN SANEERAUS- JA UUDISRAKENTAMINEN Ilkka Tuhola Jukka Torkkel 040 595 6227 0400 292 537 ilkka@saneerausmestarit / jukka@saneerausmestarit.com www.saneerausmestarit.com Mastertop- polyuretaani ja epoksipinnoitteet 76 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| SEINÄLAATAT | LATTIALAATAT | ULKOLAATAT | MOSAIIKIT | UIMA-ALLASLAATAT | JULKISTEN TILOJEN LAATAT Artigo-kumimatot Kaakelikeskus projektiosasto Hankasuontie 6 | 00390 Helsinki puh. 09-512 34737 | fax. 09-512 34788 projekti@kaakelikeskus.fi | www.kaakelikeskus.fi JULKISIVULAATAT | LASITIILET | KIINNITYS- JA TASOITEAINEET | SAUMAUS | SERTIFIOIDUT VEDENERISTEET Keraamiset laatat Lukitusjärjestelmä Digitaalinen lukitus. ei paristoja. ei kaapeleita. www.iloq.com Osoitteellinen Dali- valaistuksenohjaus Opasteet Viher- ja kivi rakenteet Kasvillisuusmatot Kivikorielementit Corten-rakenteet VRJ Länsi-Suomi Oy www.vrj.fi Loppusiivous Rakennusten loppu- siivoukset ammattitaidolla, innolla ja laadulla. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema 77 |
| Lahden Urheilu- ja messukeskus Kansainvälisen tason monitoimiareena Lahden urheilu- ja messukeskus on kokenut mittavan peruskorjauksen ja laajennuksen. Eri vuosi kymmeninä rakennetut hallit toimivat nyt ehjänä ja ilmeeltään yhtenäisenä kokonaisuutena. Uusi Vesijärvi-halli yhdistää kaikki rakennukset, ja pääsisäänkäynnin katos vangitsee katseen. Huippuunsa viritetyn monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden ansiosta tilat taipuvat moneen. TEKSTI: LEENA HUOVILA KUVAT: JOUNI SAARISTO 78 Lahden Urheilu- ja messukeskus 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| S iinä ne ovat, melkein Lahden kes kustassa, Salpaus elän harjun s kupeessa: Suurhalli Areena- ja Treeni-puolineen, Salpausselkä-halli, uusi Vesijärvi-halli ja Lahti-halli. Hallikokonaisuus on kokenut muodonmuutoksen kansain välisen tason monitoimiareenaksi. Laajo jen saneeraus- ja rakennustöiden jälkeen Lahden urheilu- ja messukeskus tarjoaa entistä monipuolisemmat tilat ja laajem mat mahdollisuudet suurtapahtumien, messujen, urheilutapahtumien, liikunnan, kokousten ja konserttien järjestämiseen. Pääkäyttäjiä ovat Lahden kaupungin liikuntatoimi, Lahden Messut Oy ja ravin tola Tolvanen Oy. Hallikokonaisuus koostuu eri aikakausi na rakennetuista halleista: perinteikkäin on vuonna 1981 Suomen ensimmäisek si täysimittaiseksi sisäjalkapallokentäksi rakennettu Suurhalli. Salpausselkä-halli, joka aiemmin tunnettiin Messuhallina, PROJEKTIUUTISET 4/2013 on valmistunut 1994 ja Lahti-halli 2006. Salpausselkä-hallin ja Lahti-hallin välistä kulki Teivaankatu. Nyt siinä kohoaa uudis rakennuksena yli 2 000 neliömetrin Vesi järvi-halli. Rakennuttaja oli Lahden kaupungin omistama Lahden Hallit Oy, joka omistaa kiinteistökokonaisuuden ja hallinnoi sitä. Toimitusjohtaja Jouni Kanervolla on syytä tyytyväisyyteen. – Projekti nosti urheilu- ja messu keskuksen laadultaan ja toiminnaltaan aivan Suomen ykköskastiin. Esimerkkinä mainittakoon, että kun urheiluväkeä on käynyt tutustumassa Suurhallin Areena- puolen katsomo- ja kenttäratkaisuihin, he ovat sanoneet, että emme itse vielä ym märräkään, kuinka hienoja ja ainutlaatuisia ne ovat, hän kertoo. Peruskorjauksessa vanhat hallit ja ra vintola keittiöineen uusittiin läpikotaisin. Esimerkiksi urheilun pääareenana toi miva Suurhalli jaettiin poikkeuksellisella nostoseinällä kahteen erilliseen pääti laan: Areena- ja Treeni-osiksi. Hallista uusittiin katsomot, kenttäpinnoitteet, vesikate, lisälämmöneristys, ikkunat ja talotekniikka. Kanervo kertoo, että siirtokentät ja lähes 2 000 hengen siirtokatsomot palvelevat esimerkiksi lento- ja koripallon, salibandyn, sulkapallon, jalkapallon ja voimistelun har rastajia. Laadukas ja joustava liikuntahal lipinnoite Pulastic mahdollistaa erilaiset liikunnan ja urheilun muodot. Areenan koripalloparketti sallii kansainvälisetkin kil pailut. Juniorijalkapalloa pelataan laaduk kaalla siirtonurmella. Tavoitteena on Kanervon mukaan mah dollisimman korkea käyttöaste. Urheilu käyttöä nostaa se, että purkua odottavan Lahden Urheilutalon toiminnot on pääosin siirretty uudistettuihin tiloihin. Lahden Urheilu- ja messukeskus 79 |
| Uuden Vesijärvi-hallin näyttävästä aulasta pääsee kaikkiin halleihin. Ufo viimeistelee kokonaisuuden Urheilu- ja messukeskuksen arkkitehti suunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijana arkkitehti Jukka Siren ja projektiarkkitehtina Anna Saijonmaa. – Hankesuunnitelmassa keskeisiksi teh täviksi määriteltiin rakennusten julkisivu jen yhtenäistäminen ja pääsisäänkäynnin korostaminen – kokonaisuuden luominen erillisistä halleista – sekä tilojen mahdol lisimman täydellinen monikäyttöisyys ja muunneltavuus, Jukka Siren kertoo. Vanhojen rakennusten julkisivut siistit tiin, ja niistä poistettiin ylimääräiset ele mentit tavoitteena yhtenäinen ja pelkistet ty kokonaisuus, joka kunnioittaa Suurhallin komeaa arkkitehtuuria. Muutoin ”kaikki paukut” kokonaisuu den viimeistelyssä keskitettiin Anna Saijonmaan mukaan pääsisäänkäynnin ka tokseen. Vinoilla teräsjaloilla seisovaa ufoa muistuttava katos on todellinen katseen vangitsija, joka vetää messuvieraat oikeas ta ovesta sisään. Kokonaisuuden syntymisessä luonnol lisesti on tärkeä osansa myös Lahti-hallin ja Salpausselkä-hallin väliin rakennetulla uudella Vesijärvi-hallilla. Sen aulasta on yh teys kaikkiin halleihin, mikä helpottaa kul kemista suurmessujen aikana. Vesijärvi-hallin aula on varsin näyttä vä. Anna Saijonmaan mukaan siihen ha 80 Lahden Urheilu- ja messukeskus luttiin lämpöä, ja siksi seinämateriaalina on käytetty puuta, rei’itettyä tammi viilua. Luonnonvalo pääsee sisään katto lasitusten läpi. Hankesuunnitelman toinen keskei nen tavoite eli tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus toteutuu myös urheilu-ja messukäytön välillä. Laajoja tapahtumia varten messut voivat vyöryä Suurhalliin eli ottaa käyttöön kaikki hallit. Urheilijat taas voivat saada lisätilaa pääosin messu käyttöön tarkoitetusta Salpausselkä- hallista. – Hallien lattiamateriaaleihin on kiinnitet ty huomiota tästä näkökulmasta, Saijonmaa huomauttaa. Kattoikkunoista lankeaa valoa Vesijärvi- hallin aulaan. Urheilun ja messujen yhdistämiseen liit tyi myös suuri haaste: kävijävirrat eivät saa sekoittua toisiinsa. Pukukoppiin tähtäävien liikuntatilojen käyttäjien ei tarvitse eksyä messuille. – Tätä haastetta pyörittelimme pitkään. Uusia pukutiloja oli hankesuunnitelmassa tarkoitus lisätä ravintolakerrokseen mikä oli epätarkoituksenmukaista. Viimein tontilta löytyi yksi kulma, johon saatiin rakenne tuksi kokonaan uusia pukutiloja ja väestön suoja. Nämä tilat kaivettiin ravintolan alle rinteeseen, Saijonmaa kertoo. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Entistä toimivampi, ilmeeltään ajassa Anna Saijonmaa luonnehtii yhteistyön ti laajan ja käyttäjien kanssa sujuneen hyväs sä hengessä. Lahden Messut Oy:n toimitusjohtajan Jussi Eerikäisen mukaan kokonaisuus on erittäin toimiva ja onnistui hyvin. Hä nen työhuoneensa on muuten uudessa Vesijärvi-hallissa, jonne messujen henkilö kunta sai toimistotilat. – Kyllä Sirenin arkkitehtitoimistolla on näkemystä, miten liikunta- sekä messu- ja tapahtumatoiminta saadaan integroiduiksi, hän sanoo. Perinteikäs Suurhalli sai upeat siirto katsomot. Koripalloparketilla voi pelata kansainvälisiäkin kilpailuja. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Lahden Urheilu- ja messukeskus 81 |
| Vesijärvi-hallin pääsisäänkäynnin seinä on nostoseinä. Hallikokonaisuutta palvelee täysin uusittu ravintola. Lahtelaisia tunnettuja messutapahtumia ovat esimerkiksi Caravan, Raksa ja Classic Motorshow. Nyt niiden, muiden mes sujen ja tapahtumien sekä kongressien toteuttamiseksi Lahden Messuilla on tar jottavanaan uuden kokoluokan näyttely- ja tapahtumatila, jossa valaistus- ja äänirat kaisutkin ovat huippuluokkaa. Tapahtumiin pystytään tekniikan avulla luomaan tilaajan toivomia tunnelmia. Eerikäisen mukaan Lahti varmistaa tällä panostuksella paikkansa vahvana messu kaupunkina. Onhan Lahden sijaintikin erin omainen. Rakentamista ja messuja samaan aikaan YIT Rakennus Oy toimi projektin rakennus- ja pääurakoitsijana. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2012 ja päättyi toukokuussa 2013. Vastaava mestari Pasi Blom ker too, että ensin rakennettiin uusi halli eli Vesijärvi-halli ja sen jälkeen ryhdyttiin sa neeraukseen. Aikataulu oli kohtuullisen tiukka, ja oman haasteensa toi Blomin mukaan se, että messutoiminta jatkui normaalisti ra kentamisesta huolimatta. Tämä vaati töi den tarkkaa suunnittelua, ettei jouduttu törmäyskurssille messuvieraiden ja heidän autojensa kanssa. Työtä teetti myös pääsisäänkäynnin ufo mainen katos. Ensinnäkin suurelle ja erikoi sen muotoiselle kappaleelle oli erittäin vai keata löytää tekijää. Viimein tekijäksi löytyi asikkalalainen Europelti Oy, Blom kertoo. 82 Lahden Urheilu- ja messukeskus 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| – Myös katoksen pystytys oli vaativaa. Kolmekymmentä tonnia painava katos nostettiin kolmena lohkona kahdella nos timella. Toinen haastava asennus oli Suur hallin kahteen alueeseen jakava massiivi nen nostoseinä. Ylipäätään tässä kohteessa ei Blomin mukaan saanut olla korkean paikan kam moa, kun töitä tehtiin parhaimmillaan yli 20 metrin korkeudessa. Toisaalta jos oli korkeutta, oli myös valtavia pinta-aloja, esimerkiksi Suurhallin vesikaton korjaami sessa. Sen suojaaminen säältä piti tehdä käsityönä. Uusien pukutilojen ja väestönsuojan ra kentaminen kaivamalla rinteeseen ravinto lan alle vaati mittavia rakenteiden ja kaivu jen tuentoja. Poikkeuksellisia rakenteita Rakennesuunnittelusta vastasi projekti päällikkö Sami Lampinen WSP Finland Oy:stä. Hänen mukaansa projektissa oli muutamia rakenteita, jollaisia tehdään melko harvoin. Heti julkisivulla huomio kiinnittyy erikoi seen ufoa muistuttavaan katokseen. Katos on 16 metriä leveä ja 27 metriä pitkä, paino Lahden Messukeskus - Lahti Fair Centre Täyden palvelun kokous- ja tapahtumakeskus Uudistunut Lahden Messukeskus tarjoaa entistä monipuolisemmat puitteet pienille ja suurille kokouksille ja tapahtumille. Meiltä myös näyttelyrakenteet, tekniikka ja kalusteet kaikkiin tilaisuuksiin. www.lahdenmessut.fi |
| 84 Lahden Urheilu- ja messukeskus 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| on 30 tonnia. Katos on alumiinia, ja vinot jalat ovat kuumasinkittyä terästä. – Rakenteen stabiiliudelle oli lopulta hy väksi, että kannattavat pilarit ovat vinot. Katoksen sisällä on arinaristikot kahteen suuntaan, ja ne puolestaan tukevat katos osaa, Lampinen sanoo. Toinen harvinainen rakenne on Suur hallin kahteen tilaan jakava nostoseinä, joka nousee 12 metriin. Nostoseinärakenne on myös uuden Vesijärvi-hallin aulan ja var sinaisen hallin välissä. Vesijärvi-hallin perustukset tehtiin Titan- paaluilla Lahti-hallin vieressä, jotta vältyttiin tärinältä, Lampinen kertoo. Kauempana käytettiin RR-paaluja. Messuhallin reunalla käytettiin maanvaraista perustamistapaa. Interventin IV-koneet konehuoneessa Vesijärvi-hallin primaariteräsristikkojen jänneväli on 25 metriä. Teräsrakenteet on mitoitettu toiminnallisen palomitoituk sen mukaisille lämpötiloille. Vesijärvi-hallin toimisto-osalla käytettiin ontelolaattoja ja WQ-palkkeja. Suurhallin peruskorjauksessa rakenne suunnittelijalle oli Lampisen mukaan haas teellisinta maan alle kaivettujen uusien ti lojen rakenteiden ja kaivujen työnaikaiset tuennat. Messuhallin peruskorjauksessa taka kansi vahvistettiin rekkakuormalle, ja kenttä rakenteissa tehtiin muutoksia. Uusirakenteet suunniteltiin 3D:nä ja peruskorjaukset 2D:nä, Lampinen kertoo. Lahden Urheilu- ja messukeskuksen peruskorjaus Salpausselänkatu 7, Lahti Bruttoala Tilavuus Rakennusaika Kokonaiskustannukset PROJEKTIUUTISET 4/2013 30 574 m² 338 468 m³ 1/12–5/13 noin 21,7 milj. euroa Rakennuttaja Lahden Hallit Oy Arkkitehti Siren Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelija Jukka Siren, projektiarkkitehti Anna Saijonmaa Pääurakoitsija YIT Rakennus Oy Rakennesuunnittelu WSP Finland Oy Lahden Urheilu- ja messukeskus 85 |
| Rakennuttaja LAHDEN UUDISTUNUT URHEILU- JA MESSUKESKUS www.lahdenhallit.fi Rakenne suunnittelu Yhdyskunta- ja rakennesuunnittelun sekä korjausrakentamisen asiantuntija UNITED BY OUR DIFFERENCE www.wspgroup.fi Muuraustyöt Panimokatu 5 A 8, 15140 Lahti | Puh. 050 526 1080 email. kauko.hakkarainen@phnet.fi | www.kaukohakkarainen.fi Alakatot Viilulevy verhoukset Matto Epoksi Polyuretaani Pulastic- urheilulattiat Tasoite- ja maalausurakoitsija PUH. 010 422 6880, GSM 0400-354 169 Mattotyöt G Pumpputasoitukset G Parkettityöt G G G Urheilupinnoitteet Pumpattavat lämpölattiat G G Epoksityöt Playfix -turva-alustat Kouvolan Kiinteistömaalaus Oy PL 213, 45101 KOUVOLA, kouvolan.kiinteistomaalaus@co.inet.fi Puh./Fax (05) 375 1305, 0400-963 551 Betonilattiatyöt POHJOLAN MK-LATTIATYÖ OY 86 Lahden Urheilu- ja messukeskus Kilpikuja 2 16300 Orimattila Puh. 040-7677 103 tai (03) 7877 060 posti@lattiatyo.fi 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Kerko-teleskooppi- katsomot Sipilänkatu 11, 30100 Forssa Puh. 0207 739 730 Fax 0207 739 739 www.kerkokatsomot.com Kantikkaat kanavat ja osat Konehuonekanavat ja osat Työaikainen osien toimitus ja suun- nittelu sekä kuvien piirtäminen LS SpeciaL peLtitekniikka OY Vanha Yhdystie 9, 04430 Järvenpää puh. 040 708 6615 lauri.seppala@specialtekniikka.fi | www.specialtekniikka.fi IV-koneet www.intervent.fi Lukitusjärjestelmä Digitaalinen lukitus. ei paristoja. ei kaapeleita. www.iloq.com Nostoseinät Pimennysverhot WC-tilojen keraamiset laatat Valaisimia www.alppilux.fi TALONRAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN TALOTEKNIIKKA KANSAINVÄLISET TOIMINNOT 74855_LEM_projektiUutiset_148x30.indd 1 PROJEKTIUUTISET 4/2013 LEMMINKAINEN.FI 3.9.2012 15.40 Viher- ja istutustyöt Pihalaatoitustyöt Kivetys Asfaltointi Lahden Urheilu- ja messukeskus 87 |
| Kunnia olkoon valon! Valo on aina ollut keskeisessä osassa ihmi- sen elämässä. Sen tiedetään olevan merkit- tävin ulkoinen tekijä vuorokausirytmin tahdis- tumisessa 24 tuntiin; ilman valon ja pimeän vaihtelua vuorokautemme saattaisi venyä jopa 25 tuntiin, mikä vaikuttaisi elimistömme toimintoihin, kuten sykkeeseen ja immuuni- puolustukseemme. Uni- ja valverytmimme lisäksi valo määrää vuodenajat ja lomiemme ajankohdat. Kun inkat, mayat ja atsteekit palvoivat aurinkoa rakentaen sen kunniaksi temppeleitä, me puolestaan palvomme sa- maista isoa mollukkaa etelän lomakohteissa. Valon merkityksellisyydestä kertoo myös sen kunniaksi vietettävät juhlapäivät, kuten hindu- jen Diwali loka–marraskuun vaihteessa. Myös juhannusta ja joulua kuulee usein kutsuttavan valon juhliksi. Nykykäsityksen mukaan Pohjo- lassa järjestettiin jo 3000 vuotta sitten suuria juhannusjuhlia auringon kunniaksi. Luonnonvalon lisäksi myös keinovalo on pitkään kiinnostanut ihmistä. Kun 1990-luvun alussa Foster ja Provencio kumppaneineen löysivät nisäkkäiden verkkokalvolta uuden valoherkän gangliosolun, syntyi uusi, va- lon niin sanottujen ei-visuaalisten vasteiden tutkimussuuntaus. Niin kutsutun ”kolman- nen fotoreseptorin” myötä valo onkin alettu liittää myös muuhun kuin näkemiseen ja vuorokausirytmiin. Tämä koskee niin tiede yhteisöjä kuin aivan tavallisia kansalaisiakin. Kun vielä 1980-luvulla silmien kautta an- nettavaa kirkasvalohoitoa käytettiin lähinnä mieliala- ja unihäiriöiden hoitoon, ovat kaupal- liset kirkasvalolaitteet nousseet 2000-luvulla varsinaiseksi buumiksi. Kiinnostuksen ja tietoisuuden kasvamisen myötä valaistusalalla on herätty kehittämään erilaisia konsepteja tukemaan ihmisen hyvin vointia. Yksi tunnetuimmista on Philipsin dynaamisen valaistuksen malli, jossa valon voimakkuutta ja spektriä muutetaan vuoro- 88 Emilia Rautkylä, Philips Oy kaudenajan mukaan. Dynaamisen valaistuk- sen tarkoituksena on tukea mahdollisimman hyvin ihmisen luonnollisia hormonitoimintoja ja jäljitellä luonnonvaloa. Valaistusalalla kuu- lee usein ylistyspuheenvuoroja kylmän sävyisen valkoisen valonlähteen eli niin sa- notun päivänvalolampun puolesta (noin 6500 K), mutta tosiasiassa luonnonvalon spektri vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan. Kylmällä valolla voidaan toki ylläpitää vireyttä tiettyinä iltapäivän tunteina, mutta mi- käli sitä käytetään läpi päivän, voi seuraukse- na olla vuorokausirytmin epätahdistuminen tai uni- tai nukahtamisongelmat. Nykyajan ohjausjärjestelmät mahdollistavat dynaamisen valaistuksen toteuttamisen auto maattisesti ilman manuaalista valonsäätöä. Valotaso voidaan ohjelmoida säätymään kel- lonajan mukaan matalaksi tai korkeaksi ja väri kylmäksi tai lämpimäksi. Kenties tulevai- suudessa anturit havainnoivat luonnonvalosta paitsi voimakkuutta myös valon värilämpötilaa, ja säätävät keinovalon ominaisuuksia joko luonnonvalon kaltaiseksi, tai päinvastaisiksi kompensoimaan puuttuvia aallonpituuksia tai valotasoja tiettyinä vuodenaikoina. Tällä voi- daan olettaa olevan kysyntää ainakin toimis- to- ja kouluympäristöissä, joissa dynaamista valaistusta käytetään jo varsin yleisesti paran- tamaan vireyttä ja keskittymiskykyä. Ledit ovat osaltaan helpottaneet paitsi dy- naamisen valaistuksen toteuttamista, myös muun valaistuksen räätälöintiä. Hyvinvointi- lähestymistä voi laajentaa yleisvalaistuksen li- säksi tunnelmavalaistukseen, koska valolla on mahdollista paitsi virkistää, myös rauhoittaa. Sairaalaympäristöstä on hyviä kokemuksia siitä, miten miellyttävä, muunneltava valais- tus parantaa potilaiden hyvinvoinnin tunnetta ja luottamusta tutkimusten aikana. Phoenixin lastensairaalassa puolestaan tehtiin lääke tieteellisestä ympäristöstä vähemmän pelot- tava innovatiivisen ja hauskan RGB-värivalais- tuksen ja ohjauksen avulla. Eikä valon räätälöinti rajoitu pelkästään ih- miseen. Lediteknologian nopean kehityksen myötä 2000-luvulla on alettu tutkia, miten keinovalaistus kannattaisi räätälöidä kasvi- ja eläinkuntaa varten. Tämä on poikinut sovel- luksia, jossa tietyllä spektrisellä valolla on onnistuttu esimerkiksi pitämään muuttolinnut poissa öljynporauslautoilta, tai saamaan ka- nat munimaan tai lehmät tuottamaan maitoa entistä tehokkaammin. Salaattien kasvatuk- sessa puolestaan on ryhdytty käyttämään spektrin niitä osia, jolla on suurin vaikutus yhteyttämiseen. Ledien myötä kaikki on mahdollista. Miks- emme siis loisi valon avulla ympäristöä, jossa sekä näkee että voi hyvin? 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| www.airam.fi/ammattilaiset Huippulaatua ammattilaisille Airamin PRO LED-malliston lamput on tarkoitettu ammattilaisen perusvalikoimaksi. Ne on suunniteltu käyttöön, jossa pitkällä polttoiällä, suurella sytytyskertojen määrällä ja hyvällä valontuotolla on merkitystä. Valontuotto on jopa 95 lm/W! PRO LED-malliston tuotteet sopivat erityisesti porraskäytävä- ja ulkovalaisinkäyttöön. AIRAM PRO LED 2800 K ja 4000 K | 25 000 h | 1 000 000 on/off | Takuu 3 v PROJEKTIUUTISET 4/2013 89 |
| Miten ledien ominaisuuksia voidaan arvioida? Ledit ovat tällä hetkellä valaistuksen puheenaihe. Ne liitetään energia- tehokuuteen ja ympäristöystävälli- syyteen, mutta toisaalta mietitään myös ledien valon väriominaisuuksia ja valon laatua. Miten ledien omi- naisuudet on määritelty, mitkä ovat ledien rajoitukset ja miten vertailla ledejä muihin valonlähteisiin? Ledit ovat tulleet valaistukseen jäädäkseen. Energiatehokkuus on jo samaa luokkaa loiste lamppujen kanssa, ledit eivät sisällä ympäris- tölle vaarallista elohopeaa ja ledien elinikä on muihin perinteisiin valonlähteisiin verrattuna erittäin pitkä. Kaikista näistä positiivisista omi- naisuuksista johtuen ledeihin on liittynyt suu- ria odotuksia, mutta jalkoja on pitänyt maassa perinteisiä valonlähteitä korkeampi hankinta- hinta. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, jotka ovat aktiivisesti pitäneet esillä ledien erinomaisuutta – joskus jopa selvästi yli rea- liteettien asettamien rajojen. Ilmassa on ollut hypeä, johon tuntuu helpolta lähteä mukaan. Mutta mitä tietoja tarvitaan päätöksentekoon, jotta tulokset vastaisivat odotuksia. Ledit ovat tänään erinomainen valonlähde- vaihtoehto useimpiin tyypillisiin valaistusso- velluksiin. Edut ovat vahvat, mutta on tärkeää tunnistaa myös ledeihin liittyvät rajoitukset. Ledien edut ovat hyödynnettävissä vasta, kun tunnistetaan teknologian asettamat rajoituk- set ja reunaehdot. Tällaisia ovat tällä hetkel- lä esimerkiksi suurempi valovirran alenema loistelamppuihin verrattuna, standardisoinnin puute, väriomínaisuuksiin liittyvä iso hajonta ja herkkyys korkeille lämpötiloille. Jos reuna- ehdot tunnetaan hyvin, voidaan ledien erin- omaisia ominaisuuksia hyödyntää huoletta ja tehokkaasti. Ledivalaisimien valinnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin: Teho: Onko ilmoitettu teho pelkkien ledien yhteen- laskettu teho, vai ledien ja niiden virtalähteen yhteenlaskettu kokonaisteho? Virtalähteillä on omat tehohäviönsä, jotka pienentävät valaisimien energiatehokkuutta. Ilman virta lähteen tehohäviöitä ledien energiatehok- kuudesta saadaan liian positiivinen ja har- haanjohtava kuva. Muista myös, että pelkkä sähköteho ei määrittele valaisimien energian kulutusta, vaan se riippuu myös valaisimen käyttöajasta ja mahdollisista säädöistä. Kun- nollisella valaistuksenohjauksella voidaan helposti saavuttaa suurempia säästöjä kuin vaihtamalla loistelamput ledeihin. Valotehokkuus: Ainoa relevantti energiatehokkuutta kuvaava suure on valaisimen nettovalovirta jaettu- na valaisimen kokonaisteholla virtalähteen tehohäviöt mukaan lukien. Usein puhutaan kuitenkin harhaanjohtavasti pelkän ledin valo- tehokkuudesta, joka on lähinnä teoreettinen suure. Markku Varsila, Philips Oy lassa olevien valonlähteiden värilämpötilojen olla visuaalisesti samanlaisia. Edellisen pe- rusteella on selvää, että ilman tarkkaa suun- nittelua ja valintaa on ongelmia varmasti odo- tettavissa. Miten tilannetta sitten hallitaan, kun valonlähde ei ole vaihdettavissa? Samaan tilaan tarkoitettujen ledivalaisimien värilämpö- tilat kannattaa arvioida visuaalisesti ennen kuin parempia vertailuperusteita on käytet- tävissä. Kannattaa myös tiedustella, kuinka hyvin ledivalmistaja on sovittanut valon väri ominaisuudet yhteen perinteisten loistelamp- pujen kanssa? Valonlähteiden väritasaisuutta kuvataan McAdams ellipsien avulla eli SDCM-luvulla (Standard Deviation Color Matching). Mitä pienempi SDCM-luku, sitä parempi väri stabiilisuus. Useilla ledeillä SDCM ≤ 3. Huo- maa, että esimerkiksi pistokantaloistelamp- pujen väritasaisuuden tulee olla SDCM ≤ 5 standardin IEC 60901 mukaisesti, joten usei- den nykyisten ledien väritasaisuus on hyvä esimerkiksi pistokantaloistelampuille asetet- tuihin vaatimuksiin verrattuna. Väritasaisuus ei ole vakio, vaan muuttuu ledin eliniän myötä. Värilämpötila (CCT): Värilämpötila ilmoittaa lampun valkoisen va- lon värisävyn. Se vaihtelee tyypillisesti välillä 2500–8000 K. Mitä pienempi luku, sitä läm- pimämpi on valon värisävy. Neutraalin valkoi- sena pidetään 3500–4000 K:n värilämpötilaa. Alle 3500 K:n värilämpötilat koetaan lämmin- sävyisinä ja yli 4000 K:n viileäsävyisinä. Sama värilämpötilalukema ei tarkoita sitä, että valo olisi välttämättä samansävyistä. Tämä on syy- tä pitää mielessä, kun käytetään eri valmista- jien valonlähteitä samassa tilassa. Ledien värilämpötilavalikoima on monta kertaa suurempi kuin mitä perinteisillä valon lähteillä on tarjolla. Koska tällä hetkellä ledejä ja loistelamppuja käytetään yhdessä samois- sa projekteissa ja tiloissa, tulisi samassa ti- Yleinen värintoistoindeksi Ra (CRI): Valonlähteen yleinen värintoistoindeksi Ra (CRI) ilmoittaa, missä määrin tutkittavan va- lonlähteen ja vertailuvalonlähteen värintoisto- ominaisuudet ovat samanlaiset. Tutkimuk- sessa käytetään kahdeksaa eri vertailuväriä. Jos värintoisto-ominaisuuksissa ei ole eroa, on Ra = 100. Jos valonlähteiden värintoistot poikkeavat toisistaan, saadaan pienempi arvo. Yleisen värintoistoindeksin arvo riippuu käytetystä vertailuvalonlähteestä, joka on alle 5000 K:n värilämpötilan arvoilla hehkulamppu ja sitä korkeammilla päivänvalo. Määrittelystä johtuen hehkulampun värintoistoindeksi on 100, vaikka valon värintoisto-ominaisuudet ei- vät ole tasaiset. On huomattava, että saman Valovirta: Pelkän tehon (W) perusteella ei ole mahdol- lista päätellä, paljonko valoa jostain valon- lähteestä saadaan. Valovirta (lm) on suure, joka kuvaa valonlähteen valontuottoa. Onko ilmoitettu valovirta-arvo brutto vai netto? Le- din valovirta on teoreettinen käsite, kun taas valaisimen nettovalovirta on se suure, jolla to- dellisuudessa on merkitystä. Valaisimen op- tiikka, hyväkin sellainen, ei ole häviötön, joten valaisimen nettovalovirta on aina pienempi kuin ledien tuottama bruttovalovirta. Muista myös kiinnittää huomiota, millä värilämpö tilavaihtoehdolla em. suorituskykyarvot (lm, lm/W) on ilmoitettu, koska siinä voi olla eroja! 90 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| väristä valoa voidaan saada aikaan hyvinkin erilaisista valon lähteen säteilyvirran spektreistä. Kahdella valonlähteellä saattaa olla sama Ra-arvo, mutta erilaiset spektrit ja siten myös erilaiset värintoistot. Tiloissa, joissa työskennellään tai oleskellaan jatku- vasti, tulisi valon yleisen värintoistoindeksin olla vähintään 80. Useilla ledivalaisimilla Ra on vähintään 80, joillain jopa yli 90. Ledien kanssa kannattaa kiinnittää huomiota myös valon spekt- riin. Yleisimmin käytettyjen kolmihuippuloistelamppujen spektri on hyvin epätasainen ja se muodostuu lähinnä kolmesta piikistä, joiden yhteisvaikutuksena saadaan valkoista valoa. Ledien spektri on sen sijaan jatkuva ja se sisältää kaikkia aallonpituuksia. Näin ollen murretut värit toistuvat ledeillä paremmin kuin kolmihuippu loistelampuilla. Elinikä: Ledien elinikä riippuu siitä, miten kuumana ledi käy. Ledivalai- simien ominaisuudet on ilmoitettava huoneenlämpötilassa. Kyl- memmässä ledia voidaan ajaa isommalla virralla (teholla) ilman että elinikä tästä kärsii. Toisaalta kuumemmassa ympäristössä ledien elinikä lyhenee selvästi. Useimmat ledit on mitoitettu 50 000 h:n eliniälle. Se on sekä pitkä että lyhyt elinikä riippuen käyttökohteesta. Kotikäytössä tämä voi tarkoittaa kymmenien vuosien käyttöikää, kun taas sairaalan käytävällä 24/7 käytössä todellinen käyttöikä on luokkaa vajaat kuusi vuotta. Elinikää on siis tarkasteltava aina käyttökohdekohtaisesti. Siksi joissain kohteissa 50 000 h:n ledit voivat olla lyhytikäisiä ja toisessa 30 000 h:n ledit vastaavasti pitkäikäisiä. Elinikään liittyy aina myös se, kuinka paljon ledien valovirta on alentunut ja mikä on kuolleisuus eliniän aikana. Siksi elinikä on näiden kahden tekijän tulos ja kahden vastaavalla eliniällä varus- tetun ledin käyttäytyminen voi siksi olla erilaista. Ledeille ilmoi- tetaan standardissa IEC PAS 62717 loistelamppujen hyötypolt- toikää vastaava suure esim. 50 000 h Lx Fy, jossa x prosentilla ledeistä keskimääräinen valontuotto on vähintään y % johtuen vikaantumisesta ja valovirranalenemasta. Pelkkä elinikä tunteina ei siis tarkasti ottaen kerro mitään, jos eliniän lopussa olevaa va- lovirtaa ei mainita! Valovirranalenema: Ledien tuottaman valon määrä pienenee ajan myötä. Tätä omi- naisuutta kutsutaan valovirranalenemaksi. Ledeillä alenema ei ole vakio, vaan riippuu käytetyistä komponenteista. Useimmilla ledeillä alenema on luokkaa 30 %, mutta markkinoilla on myös ledejä, joiden alenema on pienempi, esim. 15–20 %. Valaistus- asennukset suunnitellaan ylläpidettävän valaistusvoimakkuuden mukaan eli valaistusta ylimitoitetaan niin, että valonlähteiden elin- iän lopussakin valoa on viela alenemasta huolimatta vaatimuksen mukainen määrä. Siis mitä pienempi alenema, sitä energiatehokkaampi valaistus. Tämän omainaisuuden osalta kaksikantaiset loistelamput (loiste- putket) ovat vielä selvästi ledejä parempia, koska niiden alenema on luokkaa 10 %. Alenema käy ilmi IEC PAS 62717 mukaisesti eliniän määrittelystä esim. 50 000 h Lx By. Tässä x on mainitun eliniän lopussa saavutettava valovirta prosentteina (esim. 70 = 100 % – alenema 30 %) ja y niiden ledien suhteellinen osuus, joi- den alenema on pienenpi kuin x. Mitä suurempi luku x on samalla eliniällä tarkasteltuna, sitä energiataloudellisemmasta valon lähteestä on kyse. Muista siis kiinnittää huomiota alenemaan energiatehokkuustarkasteluissa! PROJEKTIUUTISET 4/2013 Samanlainen erilainen alakattoprofiili! Uusi Wila T-Bar valaisinprofiili – valaistus voi olla myös graafisen tyylikästä! Tervetuloa tutustumaan Valo/Habitare 2013 -messuille osastollemme 6Pro4 18.–22.9 www.ktinterior.fi |
| Kuolleisuus: Vaikka ledit ovat erittäin luotettavia ja pitkä ikäisiä, pieni osa ledeistä sammuu ennen- aikaisesti. Tämä tärkeä tekijä on jäänyt kes- kusteluissa valitettavan vähälle huomiolle. Ledeille kuolleisuus ilmoitetaan IEC PAS 62717 mukaisesti määritteellä esim. 30 000 h L0 Cy, jossa y ilmoittaa kuolleisuusprosentin ilmoitetun eliniän aikana. Vaikka kuolleisuus on pientä, se voi pitkässä juoksussa muo- dostua ongelmaksi varaosien saatavuuden kannalta. Ledien eliniän loppupuolella voi kor- vaavien komponenttien saaminen olla mah- dotonta, jos komponentit eivät ole valmista- jan puolesta tai yleisiesti standardisoituja tai jos osia ei ole hankittu investointivaiheessa varastoon. Muista aina kysyä ledivalaisimen valmistajalta, miten varaosien saatavuudesta on huolehdittu! Ledien fotometrinen koodi: Standardi IEC PAS 62717 esittää ledien foto- metristen ominaisuuksien kuvaamiseen kuusi numeroista koodia: Koodiesimerkki: 830 / 359 1. numero kuvaa yleisen värintoisto- indeksin ensimmäistä numeroa (tässä Ra = 77–86) 2. ja 3. numero kuvaavat värilämpötilan kahta ensimmäistä numeroa (tässä CCT = 3000 K) 4. numero kuvaa väritasaisuutta (tässä SDCM ≤3) 5. numero kuvaa väritasaisuuden pysy- vyyttä, kun 25 % nimellisiästä on saavu- tettu (tässä SDCM ≤ 5) 6. numero kuvaa valovirranalenemaa, kun 25 % nimellisiästä on saavutettu (tässä valovirrasta on jäljellä vielä yli 90 %) Siirtyminen yllä mainittuun fotometriseen koodiin tulee jatkossa helpottamaan valai- simien vertailua. Ledivalaisinten sähkötekniikkaa: Ledivalaisimissa käytetään elektronista virta- lähdettä. Se on komponenttina hyvin saman- kaltainen kuin loistelamppujen elektroninen liitäntälaite. Kun tällaisilla elektronisilla liitän- tälaitteilla varustettujen valaisinten ryhmä- johdon suojauksessa käytetään automaatti sulaketta, ei sen mitoitusta tule tehdä pelkästään nimellisvirran perusteella. Syynä on millisekunnin kestävä korkea virtapiikki, joka syntyy ryhmän kaikissa valaisimissa samanaikaisesti ja voi laukaista johdonsuoja- automaatin. Virtapiikin aiheuttavat liitäntälait- teen, siis myös ledivirtalähteen verkkosuo- timen kondensaattorit. Virtapiikin suuruus ei riipu niinkään liitäntälaitteen tehosta, vaan sen rakenteesta. 92 Elektronisten liitäntälaitteiden valmistajat ovat perinteisesti tehneet tuotteistaan taulu- kot, joista käy ilmi määrätylle johdonsuojalle suurin samanaikaisesti päälle kytkettävissä oleva valaisinmäärä (liitäntälaitemäärä). Tämä on sähkösuunnittelun näkökulmasta oleelli- sen tärkeää tietoa, koska muuten valaisimen ryhmitystä on vaikeaa suunnitella, erityises- ti suurempien ryhmien osalta. Markkinoille on tullut ja tulee jatkuvasti uusia ledivirta lähteiden ja -valaisinten valmistajia. Uusilla toimijoilla ei ole kuitenkaan kokemusta, mitä kaikkea tietoa tuotteista tarvitaan projektei- hin. Tällaisen tiedon saaminen voi olla aikaa vievää, hankalaa tai jopa mahdotonta. Eri valonlähteiden valonsäätöön on yleises- ti käytössä useita erilaisia ratkaisuja. Perintei- sen valonsäätimen asemesta valaisimessa olevaa elektroniikkaa ohjataan nykyään sig- naalilla, joka siirtää tietoa ohjaimen ja valai- simen välillä. Ohjausperiaate vaikuttaa sääti- men ja ohjaimen valinnan lisäksi mm. siihen, kuinka alas valaistustaso voidaan himmentää, miten valaistusasennus johdotetaan ja minkä hintaisiksi valaisimet tulevat. Osa ohjausperi- aatteista perustuu standardiin EN60929 ja osa on valmistajakohtaisia. Ledien myötä markki- noille tulee jatkuvasti uusia toimijoita, joiden ratkaisujen on havaittu poikkeavan alalla ylei- sesti hyväksytyistä käytännöistä. Eroja on ol- lut esimerkiksi kytkennöissä, ohjausvirtapiirin kaapeloinnissa, ohjausperiaatteissa ja valon- säädön minimitasossa. On hyvä, että markkinoille tulee uusia ratkaisuja, mutta mikä on niiden standardin mukaisuus? Puutteelliset tiedot voivat pahim- massa tapauksessa aiheuttaa kalliita muutok- sia työmaalla. Tarkkaa tuotetietoa tarvitaan, mutta onko sitä helposti saatavilla? Tiedon hankinta lisää helposti suunnittelijoiden työ- tä, mutta maksaako kukaan tästä työstä? On tärkeää, että valaisintoimittajat kiinnittävät jatkossa riittävästi huomiota tietojen saata- vuuteen niin, ettei suunnittelijoiden tarvitsisi käyttää turhaa aikaa tietojen kyselemiseen. Siksi ledien valonsäätöä suunnitellessa kan- nattaa olla tarkkana. Lopuksi DIM2-lainsäädäntö tulee asettamaan uusia vaatimuksia korvaaville ledivalonlähteille. Tällaisia vaatimuksia ei kuitenkaan ole vielä olemassa ledivalaisimille tai ledimoduuleille. Siksi tuotetietojen saatavuus ja luotettavuus nousee entistä tärkeämpään rooliin. Suun- nittelussa on ajateltava kokonaisuutta, ei pelkästään valonlähdettä tai niiden oletettua energiatehokkuutta. Valaisimen oleelliset tiedot on tunnettava, jottei projektin jossain vaiheessa tule yllätyksiä. Jos esimerkiksi valaisimien kaapelointeihin tai ryhmitykseen joudutaan tekemään yllättäen muutoksia, voi- vat lisäkustannukset olla hyvin suuret. Onko valaisimesta saatavissa kattavasti edellä mainitut tiedot? Ovatko valaisimet tuo- te- ja asennusstandardien mukaisia? Onko ne sertifioitu riippumattomassa sertifiointi- laitoksessa? Onko valaisimesta saatavissa luotettavat valotekniset mittaukset? Mikä on valaisinten takuuaika ja takuun kattavuus. Onko omassa organisaatiossa riittävästi asiantuntemusta, resursseja, vai kannattaa- ko turvautua ulkopuoliseen riippumattomaan asiantuntijaan, kuten sähkösuunnittelijaan? Tässä on joukko kysymyksiä, joihin on hyvä hankkia vastauksia ennen isompiin valaisinin vestointeihin ryhtymistä. Lisätietoja voi ky- syä myös Suomen Valoteknilliselta Seuralta ja sitä voi kerätä myös alan messuilta, kuten ValoLight 2013 -tapahtumasta. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Huonekalu /sisustus /design-messut 18.–22.9. Helsingin Messukeskus S: MUKANA MYÖ ArtHelsinki NYKYTAITEEN MESSUT Salonki ANTIIKIN, VINTAGEN JA TAITEEN MYYNTITAPAHTUMA ValoLight VALAISTUSALAN TAPAHTUMA Habitaresta löydät ideat kaikkien tilojen sisustukseen. Mukana satoja näytteilleasettajia läheltä ja kaukaa sekä kiehtovaa ohjelmaa. Inspiroidu erikoisnäyttelyistä, tutustu kansainväliseen muotoiluun ahead!-designalueella ja koe kotimaisten suunnittelijoiden uutuudet. www.habitare.fi SISÄÄNPÄÄSY KUTSUKORTILLA TAI PÄÄSYLIPULLA! AMMATTILAISAJAT: KE–TO KLO 10–18. PÄÄSYLIPPU 30 € YLEISÖLLE: PE KLO 10–19, LA-SU 10–18. PÄÄSYLIPUT 16/10 € |
| LED-tekniikka – lisää mahdollisuuksia myymäläsuunnittelun Taloudellisesti katsottuna ledivalaistuksen in- vestointi on kannattavaa. Uuteen tekniikkaan investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin alentuneina energiakustannuksina ja pidenty- neenä valaisimien huoltovälinä. Ledit ovat myös visuaalisesti merkittäväs- sä asemassa. Niistä on tullut tärkeä luovan valaistussuunnittelun väline. Ledien pieni koko, RGB-tekniikka, korkea valotehokkuus ja helppo ohjattavuus mahdollistavat monen uuden sovelluksen toteutuksen, joista aikai- semmin vain haaveiltiin. Ledien nopea kehitys tulee jatkumaan, joten tulevaisuudessa on odotettavissa lisää jännittäviä ledisovelluksia. Yksi mielenkiin- toisimmista kehityssuunnista on orgaaniset ledit, joilla voidaan esimerkiksi valmistaa tai- puisia valonjakopintoja tai näyttöjä. Samsung Experience Store loistaa LED-valossa! Yksi viimeisimmistä täysin ledeillä toteute- tuista myymälöistä on Samsungin Experience Store Helsingin City Centerissä. Alkuperäisen konseptin suunnittelijana on toiminut kansain välinen Cheil-yhtiö. Suomessa projektin suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Tuomas Lehtonen Blink Creative -suunnittelu- toimistosta. Valaistussuunnittelijana toimi Jari Vuorinen Lighting Design Collective Oy:stä. Valaisimet toimitti iGuzzini Finland & Baltic Oy ja KNX-ohjausjärjestelmän DJS Automation Oy. Urakoitsijana toimi Sähkö-Aro Oy. Tuomas Lehtonen Blink Creativesta ja Jari Vuorinen Lighting Design Collective Oy.stä toivat haastatteluissa esiin mielipiteensä ledi- en tulevaisuudesta. puolet myymälän tunnelmasta luodaan oi- keanlaisella valaistuksella. Uskon siihen että valo tulee olemaan tulevaisuudessa osa yri- tysten brändiä. Maailmalla käytetään suunnittelijoiden ja arkkitehtien apuna huomattavasti enemmän nimenomaan valaistuksen ammattilaisia. Suomessa tämä ammattikunta on vielä pieni, mutta todella osaava. Olet ollut mukana pitkään myymäläsuunnittelussa. Mitkä ovat tämän hetken sisustus- ja myymälätrendit maailmalla? Olen viimeiset viisi vuotta panostanut nimen- omaan myymälöihin. Myymälätrendit vaihte- levat paljon riippuen siitä, missä päin maail- maa ollaan ja mitä tuotetta myydään. Kokemuksellisuus on tärkeässä roolissa. Enää pelkkä tuote ei riitä, vaan sen ympärille pitää tarjota voimakkaita mielikuvia ja koke- muksellisuutta. Ostajista on tullut entistä vaa- tivampia ja trenditietoisempia. Tämä asettaa- kin riman myymäläsuunnittelussa joka päivä yhä korkeammalle. Onko valaistus yhtä kuin LED, tarvitaanko vielä muita valonlähteitä? Kyllä, tänä päivänä valaistus on yhtä kuin LED! Samsungin myymälä osoitti sen, että 99 % myymälän valaistuksesta pystytään toteuttamaan ledivalaistuksella. Ledivalaistus toimii ilmiömäisesti etenkin kohde- ja yleis valaistuksessa. Markkinoille tarvitaan kuiten- kin vielä enemmän leditekniikalla toteutettuja tunnelmavalaisimia, jotta toteutuksista saa- daan 100 % ledivalaistuja. Riku Järvelä, iGuzzini Finland & Baltic Oy Jari Vuorinen, ledit kehittyvät nopeasti. Huimaako vauhti? Tarvitaanko muita valonlähteitä? Ledit todella kehittyvät kovaa vauhtia ja vauh- dissa pitää vain pysyä mukana. Aikaisemmin puutteelliset osa-alueet ledien ominaisuuk- sissa, kuten värintoisto ja valkoisen eri sävyt, ovat kehittyneet suurin harppauksin parin vii- me vuoden aikana. Eivät ledit kuitenkaan vielä ihan kaikkia mui- ta valolähteitä korvaa. Valaistussuunnittelijan näkökulmasta katsottuna kehitettävää on toki edelleen. Mutta olen samaa mieltä Tuomaksen kanssa ledien toimivuudesta koh- de- ja yleisvalaistuksessa. Vastasit Samsungin valaistuksen ohjelmoinnista ja valotasojen suunnittelusta. Ohjelmointi on ledien myötä tullut osaksi valaistussuunnittelua. Onko näin? Ohjelmointi ja valaistusohjauksen konfigu- rointi on ollut olennainen osa valaistussuun- nittelua ja valonhallintaa jo paljon ennen ledejä. Muun muassa loisteputkia ja halogee- nejä on ohjelmoitu jollain tasolla valaistusoh- jausjärjestelmästä riippuen. Ohjelmoinnilla tässä yhteydessä tarkoitan ennen kaikkea valaistustilanteiden luomista. Ledien esiinmarssi on ollut huomattavin- ta etenkin efektivalaistuksen puolella, sillä ledeillä on mahdollista tehdä värinvaihtoja, jotka perinteisillä valonlähteillä lähes poik- keuksetta vaatisivat värikalvojen käyttöä ja tehoiltaan suurempaa kalustoa. Taitoa ja tietämystä vaaditaan kuitenkin edellä mainittuja käytettäessä, jotta vältyttäi- Tuomas Lehtonen, mikä on valaistuksen merkitys Samsungin myymäläkonseptissa? Samsung-myymäläkonseptin ilme on raik- kaan vaalea ja noudattelee puhelinten ja mui- den tuotteiden värimaailmaa ja muotokieltä. Näin ollen valaistuksen avulla tuotteiden esille tuominen on erittäin suuressa roolissa myymäläkonseptissa. Valaistuksella myös ko- rostetaan erilaisia toiminnallisia alueita myy- mälän sisällä. Valo luo puhtautta ja houkutte- lee luokseen. Mikä on valaistuksen visuaalinen merkitys tämän päivän myymäläsuunnittelussa? Tunnelma syntyy erityisesti valosta ja var- josta; sen merkitys on erittäin suuri. Arviolta 94 Samsungin Experience Store valaistiin suunnattavilla iGuzzinin Deep Frame LED-valaisimilla. Yhden valaisimen tuottama valovirta on 6200 lm. Myymälän valaistuksessa käytettiin noin 260 m iGuzzinin LED-nauhaa.Väriefektit toteutettiin RGB LED -nauhalla. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| LED-integraatiot valaisinpylväissä Suomi on ollut edelläkävijä dekoratiivisen katu- valaistuksen rakentamisessa jo vuosikymme- niä. 1990-luvulta lähtien painopiste on siirtynyt enenevässä määrin oivaltavasta muotokielestä kohti yksityiskohtien ja tarinoiden korostamista nykyaikaisten valaistusratkaisujen kautta. Erityisillä valotehosteilla tavanomaista valo- pistettä voidaan hyödyntää luomaan esimer- kiksi juhlakauden tunnelmaa tai asennuspaikan omaleimaisuutta. Esimerkkinä voisi mainita valokuiduilla toteutettu tehostevalaistus Joen- suun kävelykadun valaisinpylväissä. (Kuva 1) Yleistyneet lediratkaisut tarjoavat valtavan määrän monipuolisia sovelluksia. Rovaniemen Rakovalkea-valaisinpylvään ratkaisu esittelee laa- jassa mittakaavassa dynaamisen RGB-tehoste valaistuksen mahdollisuuksia, olipa kyse sitten rakovalkean hehkun imitoinnista Lapin yössä tai talvirallin lähdön sykkeen kiivaasta tunnelmasta. Rakovalkean suunnitteli VALOA Design ja voitti arvostetun GE Edison Awardin vuonna 2008. Myös Kuopion kävelykeskustan uudistuksessa voimakaspiirteisten yhteiskäyttöpylväiden ilmet- tä on kevennetty Ari Tiilikaisen onnistuneesti suunnittelemalla tehostevalaistuksella. (Kuva 2) Ledivalaistusta voidaan käyttää avustamaan tielläliikkujaa hahmottamaan tien muotojen muutosta. Esimerkiksi Sähkösuunto Oy:n Juha Nurmisen idea käyttää ledispotteja osana RELE-ristikkopylvästä tukee tienkäyttäjän tilan hahmottamista, kun valaistu ristikkorakenne toimii väylän muotoja linjaten myös mäkisessä maastossa. Triviaaleimmissa muodoissaan pie- net ledispotit on asennettu suojateiden ja hidas- teiden läheisyyteen kiinnittämään ajoneuvon kuljettajan huomiota muuttuvaan liikenne tilanteeseen, esimerkiksi suojatielle pyrkivän kevyen liikenteen tienkäyttäjän kohtaamisesta muistuttaakseen. (Kuva 3) Puisto- ja katuvalaistukseen on esitelty uusia, oivaltavia ratkaisuja, joissa ledivalaisimilla saa- daan luoduksi vaikkapa kävelytien pinnalle efek- tejä, joita aiemmin tehtiin gobo-projektoreilla. Tällaiset, ProValo-tapahtumankin yhteydessä esiteltävät tuotteet luovat mielenkiintoisia mah- dollisuuksia yleisten alueiden muokkaamiseen viihtyisämmiksi. siin yliampuvalta ilmaisulta. Lighting Design Collectiven pyrkimys on tuoda sisältöä valolli- seen ilmaisuun, jotta tila ja sen valaistus kes- täisivät pitkäaikaista tarkastelua. kii Samsungin arvoja ja estetiikkaa. Oikean värilämpötilan valinta ja oikeiden asioiden korostaminen olivat ne keinot, joilla tavoite saavutettiin. Värilämpötilaksi valittiin 4000 K, neutraali valkoinen, ja pääpaino on tuotteiden, ei lattian, valaisussa. Yötilanteessa haluttiin saada tilaan syvyyt- tä, jota ei päiväaikaan voi havaita. Kattomaa- ilmaan tuotiin Samsungin tunnusväri ja osa kalusteista jätettiin ”hehkumaan”. Näin myy- mälä puhuttelee ohikulkijaa myös aukioloai- kojen ulkopuolella. Ola Martikainen, Tehomet Oy Mitkä olivat tavoitteesi tässä projektissa? Samsungin uudessa myymälässä pyrittiin erit- täin yksinkertaiseen valaistustilanneratkaisuun. Halusimme tehdä varman ja käyttäjälle helpos- ti omaksuttavan ratkaisun. Valaistustilanteita on vain kaksi; päivätilanne, joka käynniste- tään henkilökunnan toimesta, kun myymälä avataan ja ilta/yötilanne, joka käynnistyy myy- mälän sulkeuduttua. Päivätilanteessa on haettu tasapainoa valais- tujen kalusteiden ja riittävän yleisvalaistuksen välille. Tasapaino oli helppo saavuttaa, sillä jokainen valaisin on yksittäisohjattavissa. Olennaista oli luoda raikas tila, joka hen- PROJEKTIUUTISET 4/2013 Kuva 3 Kuva 2 Kuva 1 Ovatko valaistussuunnittelu ja AV- suunnittelu lähentymässä toisiaan? Valaistus ja audiovisuaalinen maailma ovat aina olleet lähellä toisiaan ilmaisumuotoina. Nykyään nämä maailmat lähenevät toisiaan teknisellä ta- solla. Esimerkiksi on vaikea erottaa, missä me- nee raja lediverkoista ja näytöistä puhuttaessa. Samsung-projektissa valaistusohjausjärjestelmä perustuu KNX/DALI-tekniikkaan. Mitkä ovat ko. tekniikan edut? Rehellisesti sanottuna KNX on oman ko- kemukseni mukaan toimivin, kun puhu- taan kiinteistöjen kokonaishallinnasta. It- selleni tutumpia maailmoja ovat puhtaasti valaistuksenohjaukseen erikoistuneet teknii- kat ja niiden ohjausprotokollat. DALI on yksi näistä. DALIn etuja on ehdottomasti sen yleinen luonne. Kaikilta valaisinvalmistajilta löytyy valaisimia, joissa on DALI-protokol- lalla toimivia liitäntälaitteita. Tämä tekee lait- teiden määrittelyn helpoksi suunnittelijalle. Samsung-myymälän tapauksessa fyysisen konfiguroinnin ja valaistustilanteet toteutti DJS Automationilta Timo Hyvärinen. 95 |
| Ledien ohjaksissa Ledit ovat täällä – halusimmepa tai ei. Uuden tekniikan hehkutus on toivottavasti saavutta- massa lakipisteensä ja saamme ledit kohta oikeasti ohjattua palvelemaan parempaa va- laistusta. Mitä etuja ledit tuovat? Kannattaako ledejä jo käyttää? Nämä kaksi kysymystä olen kuul- lut useita kertoja viimeisten vuosien aikana. Niihin on oikeastaan mahdotonta vastata ilman vastakysymyksiä. – Mitä tarkoitat ledil- lä? Mihin niitä verrataan? Missä niitä halutaan käyttää? Usein ledeistä puhuttaessa tarkoitetaan le- divalaisinta tai ledilamppua, joissa valoa lähet- tävien diodien lisäksi on esimerkiksi optiikkaa, mekaanisia osia ja liitäntälaite. Liitäntälaite muuttaa sähköverkon vaihtovirran tasavirrak- si, jota ledi sitten pystyy hyödyntämään. Ledivalaisinten hyötylistat ovat olleet pit- kiä ja osin perusteettomia. Jos verrataan aina parhaaseen muuhun teknologiaan, tip- puu osa usein toistelluista hyödyistä pois (elinikä, paloturvallisuus, välkkymätön valo, elohopeattomuus, kylmänkestävyys, ei UV:a tai IR:aa). Jo pitkään todellinen hyöty on ol- lut ledien pieni koko. Se on mahdollistanut uudenlaisia valaisinmuotoja ja tarkemman optiikkasuunnittelun erityisesti erilaisessa kohdevalaistuksessa. Kun tämä on yhdistet- ty RGB-ratkaisuihin, on saatu uudenlaista valaistusta. Isomman mittakaavan yleis valaistukseen tämäkään ei ole tuonut juuri mitään lisää. Ylivoimaisesti tärkein lediteknii- kan etu, jo pitkään totena kerrottu energia tehokkuus, alkaa vihdoin olla totta lähes kaikissa sovelluskohteissa. Koska energian- tuotantoon ei ole näköpiirissä riittävän tehok- kaita, helppoja ja saasteettomia keinoja, tulee energiansäästö ohjaamaan myös valaistus- alaa entistäkin voimakkaammin. Poliitikoil- lekin leditekniikan myötä kehittyvä valaistus antaa mahdollisuuden tehokkaasti, mutta lii- kaa äänestäjiä järkyttämättä puuttua energian kulutukseen. Ledien hyötysuhde kasvaa. Ne tuottavat vuosi vuodelta, tai oikeammin kuukausi kuu- kaudelta, enemmän valoa suhteessa käyttä- määnsä tehoon. Mikä sitten on liitäntälaitteen osa ledivalaistuksen energiatehokkuudessa? Liitäntälaitteen englanninkielinen nimi driver on varsin osuva. Sen avulla ledivalaisimen valontuottoa voidaan ohjailla. Periaatteessa ledejä ”ruokitaan” joko vakiojännite- tai vakio virta liitäntälaitteilla. Ledvalaisimissa vallit- seva käytäntö on vakiovirta-liitäntälaite. Sillä saavutetaan parempi energiatehokkuus. Osa led-drivereista on tehty SELV-määritelmät (safety extra low voltage) täyttäviksi, osa taas 96 Henri Juslén, Helvar Oy Ab ei. SELV-driveri helpottaa valaisimen suunnit- telua turvallisuuden osalta ja saattaa jopa pa- rantaa järjestelmän kokonaishyötysuhdetta, kun ledikuorman lämpönieluna voidaan käyt- tää helpommin valaisimen runko-osia. Ledi- en tullessa yleisvalaistukseen mentäneen kuitenkin pienempiin virtatasoihin, joilla saa- daan ledien hyötysuhdetta parannettua. SEL- Vin mukainen tasajänniterajoitus on 120 V. Se tulee helposti vastaan haettaessa tehoja pienillä virroilla. Kun vielä tiedetään SELV- driverin häviöiden olevan hiukan ”selvitöntä” suurempia, saattaa tulevaisuudessa ”selvit- tömyys” lisääntyä. Loppukäyttäjän tai valais- tussuunnittelijan ei tätä kannata paljon pohtia. Tärkeintä on ratkaisun energiatehokkuus ja valaistuksen laatu riippumatta ledien virroista, jännitteistä tai määristä. Valaisin- ja muiden komponenttivalmistajien tehtävä on antaa suunnittelulle riittävät tiedot. Jos ei valonjako- ja elinikätietoja ole helposti saatavilla, kannat- taa tuote unohtaa. Energiankulutuksen kannalta oleellisinta on valaistuksen ohjattavuus. Paraskin ledi valaisin kuluttaa enemmän energiaa ollessaan turhaan päällä kuin huonoin hehkulamppuva- laisin, joka on ohjattu pois päältä. Ledivalai- sinten ohjaukseen, ainakin ammattimaisessa yleisvalaistuksessa, on yleistymässä digitaali- nen DALI. Vielä loistelamppujen ohjauksessa jonkin verran käytetty analoginen 1–10 V:n säätö vähenee koko ajan. Ledien säätäminen tuottaa loisteputkien säätämistä suurempia hyötyjä erityisesti pienillä 0–20 %:n valota- soilla, joilla loisteputkien säädön energiahyöty alkaa selkeästi vähetä, koska lamppujen heh- kuja pitää ylläpitää. Ledeillä säästöjä saadaan lineaarisesti alas asti. Säätäminen pidentää myös koko ledivalaisimen elinikää. Sekä ledit itse että ohjauslaitteiden elektroniikka hyötyy alhaisemmista lämpötiloista. Haaste ledien säädössä on yleisimmin käytetyn pulssin leveyden modulaation mukanaan tuoma sa- tojen hertsien alueella tapahtuva ”välkyntä”. Itänaapurissamme tälle ”pulsaatiolle” on jo lakiteitse annettu raja-arvoja. Asia noussee läntisemmässäkin Euroopassa puheenai- heeksi lähitulevaisuudessa ja ratkaisujakin on jo olemassa. Kysymykseen kannattaako ledejä jo käyt- tää, ei ole suoraa vastausta. Aina kannattaa varata aikaa ja resursseja tarpeen kartoittami- seen. Tästä alkaa valaistussuunnittelu, jonka osia energiavertailut, valaistuksen ohjauksen suunnittelu, kustannusvertailut ja valitun ratkaisun ylläpidon ohjeistus ovat. Yhä use- ammin tämä prosessi johtaa ohjattavien ledi ratkaisujen valintaan. Mutta koskaan ei tek- niikkaa tai ratkaisua saa valita sokeasti ennen suunnitteluprosessia. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Onnistunut hanke oikeilla luvuilla Pro Valo 2013 esittelee jälleen läpileikkauksen uusimmista valaistuksen ratkaisuista erityises- ti alan ammattilaisille ja päättäjille. Tarjontaa on enemmän kuin koskaan ja huomiosta kilpailevat niin teknologiat kuin niitä edustavat yrityksetkin. Tarpeeseen sopivimman valaistusratkaisun valinta vaatii aina luotettavat vertailukelpoiset laskelmat. Valoteknisellä analyysillä varmis- tetaan valaistuksen laatu ja vaatimusten mukaisuus. Teknis-taloudellisella analyysillä varmistetaan elinkaaren aikainen energia- ja kustannustehokkuus. Laadukkaiden tuottei- den lisäksi tarvitaan siis laadukasta tuote tietoa sekä ammattitaitoa vertailla eri tuotteis- ta koostuvia vaihtoehtoisia kokonaisuuksia. Alan nopea kehitys on houkutellut mukaan uusia toimijoita, joiden valaistustekninen osaaminen ja kokemus on rajallista. Nopean kaupan toivossa valaistuksen perusasiat si- vuutetaan ja tuotetiedot sekä vertailu vaihto ehtoisten ratkaisujen välillä esitetään tarkoi- tushakuisesti. Joskus jopa epärehellisesti. Tämä onkin luonut uuden yllättävän ongel- man: voiko tuotetietoihin ja niiden pohjalta esitettyihin laskelmiin aina luottaa? Kuka kantaa vastuun virheistä ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä? Innostuksesta kohti asiantuntemusta Valaisinluettelo tai esitetekstit eivät riitä poh- jaksi parhaiden ratkaisujen löytämiseksi, vaan avuksi tarvitaan lisää tietoa, osaamista ja väli- neitä. Perusasiat kuten valonlähteen valovirta ja ottoteho sekä sähkön hinta voidaan toki sijoittaa laskentataulukkoon, mutta mistä löy- tyvät oikeat ajantasaiset tiedot vertailtavien valaisimien valovirrasta, valonjaosta, muis- ta valoteknisistä ominaisuuksista, huolto tarpeesta ja hinnoista. Kokonaisratkaisujen vertailu päätöksen pohjaksi on valaistussuunnittelun ammatti- työtä, jonka jäljittely ainoastaan myynnin tar- peisiin on vastuutonta. Varsinkin ledien nopea kehitys on keskittänyt huomion valonlähteen energiankulutukseen, josta puhutaan mielel- lään. Samaan aikaan valaisin ja sen tuottama lopputulos eli tarpeenmukainen ja laadukas valaistus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Puutteellisilla tai väärillä lähtötiedoilla teh- dyt valaistuslaskelmat voivat johtaa päätök- sentekijää harhaan suosien laskelman esit- täjän edustamia tuotteita. Valitettavasti tästä on tullut esiin käytännön tapauksia. Alan val- mistajien, markkinoijien ja myyjien tulisikin julkistaa avoimesti kattavat yhteismitalliset tuotetiedot, joiden pohjalta tuotevaihtoehtoja voi vertailla luotettavasti. Myös laskelmien toteutukseen tarvitaan yhtenäisyyttä ja asian- tuntemusta, jotta kohteeseen ehdolla olevat tuotekokonaisuudet ovat arvioitavissa moni- puolisesti ja oikeudenmukaisesti. Valaistustekninen ja teknis- taloudellinen analyysi Tarpeeseen sopivimman valaistusratkaisun vertailu tulee tehdä sekä valaistusteknises- tä että teknis-taloudellisesta näkökulmasta. Valaistustekninen analyysi pohjautuu valais- tuslaskelmaan, jossa tunnistetaan valaistus- projektin kannalta oleelliset valaistustekniset mittarit ja verrataan keskenään kilpailevat rat- kaisut niitä vasten. Sisävalaistuksessa tärkeimmät laadulliset mittarit ovat standardin SFS-EN 12464-1-2011 mukaiset vaatimukset valaistavien pintojen valaistusvoimakkuudesta (lx), valaistuksen ta- saisuudesta (E min /E m) ja häikäisynestosta (UGR). Energiatehokkuuden näkökulmasta Valoteknisessä analyysissa todennetaan valaistuslaskennan avulla kohteen suunnitteluvaatimusten täyttyminen. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Toni Anttila, Alppilux Oy valaistusratkaisun tehontarve (W/m²) on tärkein mittari. Valaistusratkaisujen vertailu onnistuu helpoiten, kun tehontarve suhteute- taan valaistusvoimakkuuteen (W/m²/100 lx). Jokainen mittari kertoo yhden näkökulman, mutta kokonaisuuden arvioinnissa on huomi- oitava lisäksi muut valaistuksen laatuun vai- kuttavat tekijät kuten värintoisto ja värilämpö tila. Energiatehokkuuden näkökulmasta paras ratkaisu on se, jossa valaistuksen laadulliset vaatimukset täyttyvät alhaisimmalla tehon- tarpeella. Teknis-taloudellinen analyysi painottuu in- vestointi- ja elinkaarikustannusten arviointiin ja ottaa huomioon valaistukselle asetetut vaatimukset eri käyttötilanteissa ja -kohteis- sa. Tämä analyysi huomioi luonnollisesti va- laistusratkaisun perustiedot kuten rakennus tyypin mukaiset valaistuksen käyttöajat (SFS-EN 15193, rakennusten energiatehok- kuus, valaistuksen energiatehokkuus), ver- tailtavat valaisimet (kappalemäärät ja vertailu kelpoiset hinnat), ohjaukset, valonlähteet, ottotehot, elinikäodotukset ja vaihdettavan valonlähteen hinnat. Lisäksi mukana ovat mm. tarkastelujakson asennus- ja huoltokus- tannukset, energiankulutus elinkaaren aikana ja korkokanta. On tärkeää, että käytettävät lähtöarvot ovat realistisia ja perusteltavissa. Kattavat tuotetiedot kaikkien käyttöön Yhdessä valaistustekninen ja teknistaloudelli- nen analyysi antavat riittävät tiedot valaistus- ratkaisujen vertailua ja valintapäätöstä varten. Laskelmissa voidaan painottaa asioita eri ta- voin kohteen vaatimusten mukaan, kunhan painotuksen vaikutukset ovat kaikkien tiedos- sa päätöksiä tehtäessä. Voittamattomia esteitä päätöksentekijöiden palvelemiseksi asiantuntevin laskelmin ei siis pitäisi olla. Pikemminkin on kyse tekijöiden osaamisesta, oikeasta asenteesta ja viitseliäi- syydestä. Jatkuvaa työtä tarvitaan myös meil- tä tuotteiden ja ratkaisujen tarjoajilta, jotta tuotetiedot ovat kattavat, ajan tasalla ja kaik- kien käytössä. Kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuinen sähkönumerojärjestelmämme sähkönumerot.fi-verkkosivuineen ja tuotetie- topalveluineen tarjoaa tähän erinomaisen, laajassa ammattilaiskäytössä olevan kana- van. Työ avoimuuden ja yhtenäisyyden eteen koskee kaikkia ja on alan yhteinen etu. Erityi- sen tärkeää se on nyt, kun kehitys on nopeaa ja tarjolle tulee jatkuvasti uusia mielenkiintoi- sia vaihtoehtoja, kuten tämänkertaisessakin ValoLight 2013 -näyttelyssä voi todeta. 97 |
| Valaistus voi olla graafisen tyylikästä Kattopinnasta tulee puhtaampi ja pelkiste- tympi, jos osan alakaton profiileista voi ot- taa valaisimen roolin. Aikaisemmin esittele- mämme ES-Systemin Open LED -valaisevan alakattoprofiilin rinnalle on tarjolla hieman erilainen valaisinratkaisu. Wilan T-Bar on ta- valliseen T-profiilikattoon sopiva uusi valaisin- sarja, johon sisältyvät 600 mm ja 1200 mm pitkät valaisevat T-profiilit. Osa T-profiilikaton profiileista korvataan siis valaisevilla profii- leilla, mutta pääkannattajien tulee olla nor- maaleja T-profiileja. T-Bar-profiilit toimivat sekä yleisvalaisimina että niistä voidaan rakentaa kattopintaan erilaisia valolinjoja ja kuvioita. Symmetrisellä sijoituksella valaistuksesta tu- lee huomaamattomampi, mutta käyttämällä mielikuvitusta profiilien sijoittelussa saadaan kattopintaan luotua aivan uudenlaisia graafi- sia elementtejä. Tavoiteltavan tyylin mukaan minimalistista, modernia tai leikkisää! Sarjasta löytyvät valaisevat profiilit profiili leveyksille sekä 24 mm että 15 mm. Profii- lin näkyvän osan korkeus on 15 mm ja se vaatii upotustilaa 51 mm. Valaisevat listat sopivat käytettäväksi alakattolevyjen reuna muotojen A ja E kanssa. Häikäisysuojavaihto ehdot ovat mikroprisma, epäsymmetrinen pitkittäis risma tai heijastinoptiikka (pien p luminanssi). Nettovalovirrat ovat haarukassa 1380–1880 lm/m, joten valo riittää hyvin erilai- siin yleisvalaistustarpeisiin. Asennus on help- poa ja yksinkertaista – valaisimet sopivat sekä vanhaan että uuteen T-profiilikattoon. Kytkentä tapahtuu helposti pistoliittimin ja saman 24 V:n virtalähteen taakse saadaan kytkettyä tehosta riippuen enintään viisi T-Bar-profiilia. T-Bar-profiilit tuovat uuden, raikkaan tuulah- duksen tiloihin, joissa käytetään alaslaskettuja kattoja. Se on valaisin, joka rohkeasti lunastaa myös ledivalaistukselle asetettuja esteettisiä- kin odotuksia. T-Bar on esteettisesti tuttu ja selkeä visuaalinen tilaelementti, mutta tulok- sena on aivan uudenlainen, moderni ilme. Lisätietoja: www.ktinterior.fi Valaistussuunnittelua valolla Wilan uusi Bet downlight-sarja on suunniteltu nimenomaan valaistussuunnittelijoita silmällä pitäen. Sarjassa valotekniset ominaisuudet ovat keskeisessä asemassa. Kuvittele pieni- kokoinen downlight-valaisin, jonka valokiila on portaattomasti säädettävissä, jonka valo on tarkasti suunnattavissa ja jonka kehys- vaihtoehdot ovat pelkistetyn hienostuneita. Jokainen valaistuskohde on tilageometrian ja valaisinsijoituksen puolesta yksilöllinen, mut- ta valaisimien ominaisuudet ovat tyypillisesti vakiot, jolloin valaisin sopii paremmin tai huo- nommin kulloiseenkin tilaan. Tilanne muut- tuu toisenlaiseksi, kun valaisimen valonjako on säädettävissä ja suuntaus aseteltavissa. Haluttu valaistusratkaisu on helppoa hakea käyttöönottovaiheessa eikä tulos ole komp- romissi. Jos kyseessä on muuttuva näyttely, on valonjaon aseteltavuus vieläkin tärkeämpi ominaisuus. Uudessa Bet-sarjassa on kaksi valaisin perhettä: portaattomasti säädettävällä va- lokiilalla varustettu Bet Focus ja kiinteällä valokiilalla varustettu ja CRI>95 väritoistoon 98 yltävä Bet Spectra, jossa on tähdätty valon väriominaisuuksien osalta mahdollisimman lähelle halogeenilampun värintoistoa. Bet Focus -sarjassa löytyy sekä suunnattava että kiinteä versio, joissa molemmissa valokiila on säädettävä joko 24–40° tai 35–60°. Suuntaus- ta ja säätöä varten valaisimessa on kunnolliset asteikot. Focus-sarjasta löytyy pyöreän valai- simen lisäksi myös neliön muotoinen malli ja kokovaihtoehtoja on kaksi. Jäähdytyselement- ti on suunniteltu uudelleen ja se mahdollistaa isommilla tehoilla myös aktiivijäähdytyksen. Spectra-sarjassa on useampia kokovaihtoeh- toja joko suunnattavana tai kiinteänä versiona. Bet-valaisimien kehysrakenne on uusi ja se on pelkistetyn huomaamaton, vain 2 mm:n paksuinen. IP44-suojalasi on upotettu siististi ja ilman näkyviä ruuveja kehyksen etupinnan tasoon. Valaisimesta on saatavissa myös kehyksetön vaihtoehto. Liitäntälaitevaihto- ehtoina ovat koteloimaton tai ryhmäjohdon jatkamiseen soveltuva koteloitu liitäntälaite. Molemmat vaihtoehdot joko ilman valonsää- töä tai dali-versiona. Liitäntälaite liitetään va- laisimeen värikoodatulla pistoliittimellä, joka pienentää riskiä asennusvirheisiin. Uusi Bet avaa aivan uudenlaista jousta- vuutta valon käyttöön arkkitehtuurin perus- elementtinä. Lisätietoja: www.ktinterior.fi 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Nopein reitti oikeaan tuotteeseen Rakennushankkeen aikana valitaan tuhansia tuotteita ja palveluja. RakennusFakta.fi-palvelu tuo kattavasti esille rakennusmateriaali- ja rakennustarviketeollisuuden edustajat sekä heidän tuote- ja yritystietonsa. Löydät tuotetiedot tekstihaulla tai tuotenimikkeistöjen mukaan. Palvelu tarjoaa kanavan ajankohtaisiin uutuustuotetietoihin. RakennusFakta.fi-palvelussa on sähköisessä muodossa tarjolla rakennusalan tuotteista esitteet, mallityöselitykset, CAD-symbolit, tuoteselosteet, tyyppihyväksynnät, rakennusalan tekniset hyväksynnät, ympäristöselosteet, laatusertifikaatit sekä asennus- ja hoito-ohjeet. Palvelu on täysin ilmainen ja avoin. Käytä hyödyksesi rakentamiseen liittyvät tuote- ja yritystiedot! PROJEKTIUUTISET 4/2013 99 |
| Kadunvarren julkisivu muodostuu kolmes- ta aihiosta, vanhaa julkisivulinjaa merkit- sevästä teräsbetonisesta kaidemuurista, lasisen seinän ympärillä olevasta kupari kehästä ja lasiseinästä itsestään. 100 Kiinteistö Oy Teutori 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Teutori – arkkitehtuurin terävyyttä Turun Yliopistosäätiön ja Turun Yliopiston rakennuttama Teutori sijaitsee Lemminkäisenkadun varrella. Rakennuksen arkkitehtuuri-ilmaisussa lasin ja kuparin dialogi muodostaa selkeän rakennustaiteellisen viitekehyksen kaupunkikuvassa. Kuparilla on sisä- ja ulkotilan vaihdok- sessa välittävä rooli. Julkisivussa se muodostaa esteettisen toiminnon lasin kanssa, aulassa kupari nousee paikalla valettuja betonipintoja vasten esiin veistoksellisena elementtinä. Teksti ja kuvat: Matti A. Kallio PROJEKTIUUTISET 4/2013 Kiinteistö Oy Teutori 101 |
| Teutorin sisätilojen arkkitehtuuri viestii materiaali- ja olosuhdehallintaa: kupari, itsetiivistyvä betoni, akustiset ratkaisut ja materiaalien omat värit. T eutori on myös kiistaton osa Kupit- taan kaupunginosaa, jossa näkyy rakennustaiteen kulttuurikerrostu- mia yli sadalta vuodelta. Rakennushankkeena Teutori on Turun Yliopiston ja Yliopistosäätiön ensimmäinen yhteinen kohde. Pääsuunnittelija Janne Helin Schauman Arkkitehdeista kertoo, että lähtökohtana suunnittelulle oli tilaajan tahto rakennuttaa kestävä ja hyvin toimiva tilakokonaisuus, jossa vanha 1800-luvun tehdas ja uusi rakennus muodostavat yh- tenäisen toiminnon. Hankkeen projektiarkkitehti Niklas Kronberg toteaa, että arkkitehtuurin teemana on ollut heijastella Teutorin ra- kenteellisessa ilmaisussa teollista raken- tamista, joka on ollut alueelle leimaavaa aiemmin. Hankkeen pääurakoitsija on ollut Lem- minkäinen Talo Oy Turku, arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelusta on vastannut Schauman Arkkitehdit Oy ja rakennus- suunnittelusta Narmaplan Oy. Urakointi ja arkkitehtuuri kulkevat käsi kädessä Tuotannoninsinööri Jari Lindroos kertoo, että perustamisolosuhteet ovat olleet hyvät. 102 Kiinteistö Oy Teutori – Rakennus on perustettu hiekkapohjalle anturoitten varaan. Rakennuksen runko ja kerrosholvit ja jäykistävät porrashuoneet on paikalla valettu. Pihan puolen seinä ja toinen päätyseinä ovat rakennettu teräs betonielementeistä. Valuissa on käytetty itse tiivistyvää betonia. Hyvin ohuissa sieni pilareissa betonin tehtävänä on vain suojata raudoitusta, Jari Lindroos summaa. Hän painottaa, että eritoten muotti rakentaminen on ollut tarkkuutta vaativaa, koska IT-betoni aiheuttaa voimakkaan hyd- rostaattisen valupaineen muottia vasten. Muotin pitää olla paineen vuoksi tiivis. – Valu tehtiin kerroskohtaisesti. Se aloitettiin laatalta ja päättyi holvin ala pinnan korkeudelle. Holvit näkyvät näin porrashuoneiden sisäpinnassa. Työnjohtaja Jaakko Riski on pitänyt huolen siitä, että valut ovat suoritettu ja onnistuneet odote- tusti. Teutori on oma itsenäinen rakenne- kokonaisuutensa, joka ei ole kiinnityksissä vierellään oleviin rakennuksiin. Tämä takaa sen että painumisliike ei välity oleviin ra- kennuksiin, Jari Lindroos kommentoi. Toinen rakennustekninen kokonaisuus, joka on samalla tavalla arkkitehtuurin kiinteä osa kuin valurakenteet, on lasijulkisivuun kohdistuvien tuulivoimien hallinnan tapa. – Eristyslasielementit tukeutuvat metallis- ten kiinnikkeitten välityksellä sisäpuolisiin lasi- pilareihin, jotka kiinnittyvät vaakarakenteisiin, joista voimat johtuvat lopulta perustukselle ja maan rakenteeseen. Raision Metalli suoritti lasijulkisivujen asennuksen ja sen suunnitte- lun, Lindroos toteaa. Rakentamisen prosessista hän kertoo, että tilaa rakentamiselle on ollut vähän. Lemminkäinen Talo oli vuokrannut Turun kau- pungilta rakennuksen edessä olevan katu- osuuden, jonka alueella rakennusmateriaalin purku ja väliaikaisvarastointi on tapahtunut. Lemminkäisen projektiryhmän ammatti taidon lukkona on ollut vastaava mestari Jyrki Heinonen. Arkkitehtuuri; lasia, ilmavuutta, valoa Teutori on rakennustaiteelliselta olemuk- seltaan pelkistetyn terävä. Rakennus on vedetty katulinjasta hieman sisään. Kadun- varren julkisivu muodostuu kolmesta aihi- osta, vanhaa julkisivulinjaa merkitsevästä teräsbetonisesta kaidemuurista, lasisen seinän ympärillä olevasta kuparikehästä ja lasiseinästä itsestään. Valoisuus ja läpinäkyvyys ovat leimaavia Teutorille. Sen arkkitehtuurin ilmaisu on 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| jännittävä. Rakennus ikään kuin materiali- soituu toimintojensa ympärille ja lasisuu- desta johtuen kävijä jo ensisilmäykseltä hahmottaa itselleen Teutorin sisätilan luon- teen. – Lasi on tehtävään sopiva materi- aali monessakin suhteessa. Teutorin runkosyvyys on suuri ja lasi päästää luonnon aloa kaikkialle rakennukseen. v Pääjulkisivu avautuu pohjoiseen, jolloin lämpökuorma on vähäinen. Lasilla on myös esteettinen tehtävä: Teutorin van- ha osa on monimuotoista kertaustyylin arkkitehtuuria. Tahdoimme uudesta osas- ta hyvin pelkistetyn ilmeeltään, näin van- ha rakennus nousee sitä vasten esiin, projektiarkkitehti Kronberg kertoo. Läpinäkyvyydellä on rooli myös korttelin kulttuurikerrostumien ja vanhan kaupunki rakenteen korostamisessa. Aulan lasisen pihanpuolisen päätyseinän kautta avautu- vassa näkymässä pihamaisema heijastelee vanhan Turun luonnetta, pienimuotoisuutta ja puutarhamaisuutta. – Samalla näkymä tuo tilaan miellyttävää ilmavuutta ja katumiljöö yhdistyy sisäpi- haan, arkkitehti Kronberg summaa. Teutori on nelikerroksinen. Kellarissa on tilat pysäköinnille. Sisäänkäynti tapahtuu katutasosta aulaan. Toinen ja kolmas ker- ros ovat pääsääntöisesti avokonttoritilaa. Niissä on myös hiljaisen työn huoneita. – Aula on opiskelijoiden kahvila ja ta- lon väen taukotila. Varsinaista kahviotilaa käyttävät niin ikään yliopiston työntekijät ja opiskelijat yhdessä. Erona on se, että työntekijät valmistavat ruokansa omassa pienoiskeittiössä, kun taas opiskelijoilla on Sisätilan arvot mahdollisuus ostaa pikkupurtava kahvios- – Yliopisto järjesti erilaisia workshop- ta. Pohjakerroksessa on myös luentosaleja tapahtumia, joissa he miettivät, että minkä- ja tenttihuoneita, Kronberg summaa. lainen voi olla uudenlainen oppimisympäristö Akustiikka on valoisuuden kanssa toi- ja työn tekemisen tila, projektiarkkitehti nen merkittävä arkkitehtuurin toiminnan Kronberg kertoo. määre. Yliopisto piti asiaa erittäin tärkeänä, Valoisuus ja läpinäkyvyys ovat leimaavia Teutorille. Sen arkkitehtoninen ilmaisu on jännittävä. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Kiinteistö Oy Teutori 103 |
| Kuva: Jari Lindroos Kuva: Jari Lindroos Eristyslasielementit tukeutuvat metallis- ten kiinnikkeiden välityksellä sisäpuolisiin lasipilareihin, jotka kiinnittyvät vaaka rakenteisiin, joista voimat johtuvat lopulta perustukselle ja maan rakenteeseen. koska suuri osa tiloista muodostaa moni- käyttöympäristöä. – Teutorin sisätilan kaiuin ja äänen lä- päisevyyden hallinnassa on vaikuttamas- sa monia tekijöitä. Apunamme oikean- laisen akustisen miljöön suunnittelussa oli akustiikan erikoisasiantuntijana Lauri Wikström Akukon Oy:stä, arkkitehti Kronberg kertoo. Valo luo kaiken Valo on erikoinen osa ihmiselämää. Sen vaikutus fysiologiaamme on merkittävä. Valon on todettu vaikuttavan esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin, biologisiin ryt- meihin, hormonitoimintaan, kognitiiviseen suorituskykyyn, vireystilaan, kehon lämpö- tilaan ja verenpaineeseenkin. Viimeisim- missä tutkimuksissa on kyetty todistamaan jopa eri värilämpötilojen vaikutus ihmiseen. Ajatellen, että syksyn ja talven myötä luonnonvalon puute alentaa vireystilaa, niin hyvän häikäisemättömän yleisvalaistuksen merkitystä ei voi väheksyä, päinvastoin. Kuten akustiikan osaltakin, arkkitehtuu- rin vähäeleisyys ei ole helpottanut valais- tuksen suunnittelua. – Yleisvalaistus on toteutettu siten, että alasvalot on upotettu alakattoon moduuli- järjestelmän mukaisesti samaan tasoon. Joissain tapauksissa olemme käyttäneet ripustettujakin valaisimia, kuten alakattojen porrastuessa lasijulkisivuja vasten. Aulassa ja kahviossa ripustetut valaisimet nou- sevat aktiiviseksi osaksi sisätilaa, Niklas Kronberg kertoo. Valaisimilla on myös esteettinen teh- tävä osana Teutorin kokonaisuutta, jopa niiltä osin, jossa valonjakopinnan taso geometrinen muoto nousee esiin rikkomat- ta silti alakaton tasomaista ilmaisua. Tästä esimerkkinä on lukusalien yleisvalaistus. Teutori, valistusta ja valoa Arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa moneen seikkaan. Uusi rakennus voi olla väistyvä tai nousta esiin uutena rakennustaiteen elementtinä kuten Teutori, joka piirtyy esiin terävänä graafisena elementtinä Kupittaan kaupunkikuvasta. Arkkitehtuuri ei kuiten- kaan ole vain estetiikkaa, se on ihmisen toiminnan puite ja samalla viesti. Teutori korostaa alueen kulttuurikerrostu- mia ja samalla siinä tarjoutuvat ilmavat sekä monipuoliset että helposti miellettävät tilat käyttäjilleen. Teutorista huokuu myös viesti sen toiminnosta. Sen lasinen julkisivu lä- päisee sisätilan valon katumaisemaan ollen kuin symboli oppimisen ja opettamisen luo- masta ihmisen sisäisestä valosta. Kiinteistö Oy Teutori Lemminkäisenkatu Turku Bruttoala Tilavuua Rakennusaika Rakennuttaja Arkkitehti-, sisustus- ja pääsuunnittelu 3 122 m² 12 422 m³ 5/2012–5/2013 Turun yliopisto Arkkitehti Schauman Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu Ins. tsto Narmaplan Oy Rakennusurakoitsija Lemminkäinen Talo Oy arkkitehdit oy arkitekter ab linnankatu 9D 20100 turku 02-2515 555 w w w. s c h a u m a n a r c h . f i Rakenne suunnittelu PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 Helsinki, puh. 0207 393 300 Narmaplan Pitkämäenkatu 4 A, 20250 Turku. Puh. 273 PL 88, Ratamestarinkatu 7a, Oy, 00521 Helsinki, puh. 0207 (02) 393 9999 300 Fax (02) 273 9966 104 Kiinteistö Oy Teutori www.fmcgroup.fi www.fmcgroup.fi www.narmaplan.fi 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Sähkösuunnittelu Olavintie 2 (Veritaksen talo), 20700 TURKU | www.instosainio.fi | p. 010 239 3550 Rakennus urakoitsija TALONRAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN TALOTEKNIIKKA KANSAINVÄLISET TOIMINNOT LEMMINKAINEN.FI 74855_LEM_projektiUutiset_148x30.indd 1 3.9.2012 15.40 Sprinkleri urakoitsija LVIA-urakoitsija a member of the NVS Group LVI-Helin Oy, Rakentajantie 1, 27510 Eura Puhelin (02) 8387 9100, Faksi (02) 8387 9110 Teräsrakenteet, vesikatto/ yhdyssilta sertifioitu organisaatio Vanha Nuorikkalantie 58, 21200 Raisio Puh. (02) 4339 888, Fax (02) 4339 881, www.tpe.fi, etunimi.sukunimi@tpe.fi PK-Valmiste Oy Vajossuonkatu 3 A 20360 TURKU p. 020 7109797 www.pk-valmiste.fi Julkisten tilojen kalusteet Lukitusjärjestelmä Digitaalinen lukitus. ei paristoja. ei kaapeleita. www.iloq.com Opasteet Loppusiivous Rakennusten loppu- siivoukset ammattitaidolla, innolla ja laadulla. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Kiinteistö Oy Teutori 105 |
| Rakennusteknisesti laitos on oma kokonaisuutensa. Pelkästään laiteperustukset ovat mittavat. Perustuksilta ylös noustaessa rakennuksen runko on pääsääntöisesti teräs betonia. Pienimpien siilojen kantavat rakenteet ovat teräs rakenteita. Siilojen kattomuoto mahdollistaa tilavuushyödyn. 106 Uudenkaupungin soijatehdas 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Finnproteinin soijajalostamo Finnprotein Oy:n rakennuttama uusi soijajalostamo Uudessakaupungissa on lajissaan Euroopan suurin. Orivon teollisuusalueelle noin kymmenen hehtaarin tontille raken- netun kokonaisuuden projektinjohtourakasta vastasi SRV. Arneborg-rahtialus rahtasi ensimmäisen 11 000 tonnin soijalastin Uuteenkaupunkiin elokuun lopulla. TEKSTI JA KUVAT: MATTI A. KALLIO F innprotein Oy:llä on laaja ja vaka- varainen omistuspohja. Yrityksen omistaa yhdessä kansainvälisen investointiyhtiö Renaissance Groupin kans- sa kotimaiset institutionaaliset sijoittajat Varma ja Etera sekä Pontos Group ja Suo- men Teollisuussijoitus. Laitos on rakennettu Uudenkaupun- gin itäpuolelle Orivon teollisuusalueelle. Rakennesuunnittelijana tuotantolaitoksen osalla on toiminut Finnmap Consulting Oy. Hankkeen arkkitehtuurisuunnittelusta vas- tasi Parviainen Arkkitehdit Oy. Alueella on yhteensä 18 erillistä raken- nusta ja rakennelmaa. Tehtaan kerrosala on 24 000m² ja korkeimmat rakennukset PROJEKTIUUTISET 4/2013 kurottavat 25–30 metrin korkeuteen. Jalos- tamo käsittelee kuukaudessa noin 20 000 tonnia soijapapua – vuositasolla 230 mil- joonaa kiloa. Kokonaistuotanto vuodes- sa on noin 90 000 tonnia soijarouhetta, 60 000 tonnia soijaproteiinikonsentraattia ja 43 000 tonnia soijaöljyä. Hyvällä asialla Finnprotein Oy:n pääasiallinen toiminta- alue pitkälle jalostetussa soijaproteiini konsentraatissa (SPC) on kalanrehutuotanto, mutta SPC soveltuu erinomaisesti myös nuorten eläinten rehun raaka-aineeksi. Soi- jarouhe perustuotteena sopii hyvin sikojen, kanojen ja nautojen rehun osaksi. Finnproteinin tehdas käyttää raaka-aineena vain geenimanipuloimatonta, vastuullisesti viljeltyä soijaa, joka on jäljitettävissä yksit- täiselle maatilalle asti. Finnprotein tekee yhteistyötä WWF Suomen kanssa kestä- vän kehityksen ja vastuullisemman soijan tuotannon puolesta. Vastuullisella viljelyllä tarkoitetaan sitä, että sillä ei vaaranneta sademetsiä ja edistetä samalla maaperän eroosiota ja aavikoitumista. Jalostamo tuottaa soijarouhetta koti- ja lemmikkieläinten rehun raaka-aineeksi ja soijaproteiinikonsentraattia kalanrehun sekä nuorten eläinten rehun raaka-aineeksi. Näi- den jalosteiden lisäksi laitoksen proses- sissa syntyy soijaöljyä, -lesitiiniä ja -melas- Finnproteinin soijajalostamo 107 |
| sia. Pavuista jäljelle jäävät kuoret voidaan esimerkiksi polttaa lämpöenergiaksi tai jatkojalostaa rehun osaksi. Järeitä rakenteita Rakennusteknisesti laitos on oma erityinen kokonaisuutensa. Pelkästään laite-perustukset ovat mittavat. – Raskaimmat prosessikoneet, kuten 120 tonnia painava ja runsaan kahdenkymmenen metrin mittainen, Tanskasta hankittu Haarslev Industries -levykuivain kuivaa soijaproteiinikonsentraat- tia uuttamossa. Sen kuljetus ja perustuksen rakenne on vaatinut erityistä suunnittelua. Myös uuttamot ovat mittavia rakenteita, kertoo projektipäällikkö Jyrki Suominen Finnprotein Oy:stä. Myös prosessin osana olevien lämmönvaihtimien kanna- tukset ovat järeitä. Lämmönvaihtimet keräävät prosessissa syntyvää energiaa talteen. – Bühler-rouhemyllyt tuottavat erilaista rasitetta eli tärinää, mikä sekin oli rakennetekninen haaste. Samanlaista värinä kuormaa rakenteisiin tuottavat seulat. Pistemäisiä kuormia taas tuottavat elevaattoritornit, papukuivain ja siilojen jalustat, summaa Jyrki Suominen. Perustuksilta ylös noustessa rakennuksen runko on pää- sääntöisesti teräsbetonia, mutta keveämmässä rakentami- sessa, kuten pienimpien siilojen osalla kantavat rakenteet ovat puhtaita teräsrakenteita. Jyrki Suominen painottaa, että tämäntyyppisen raken- nushankkeen, jossa tapahtuu sekä talonrakentamista että prosessikoneiden ja laitteiden asennusta, vaatii kaikilta osa- puolilta 110-prosenttista panostusta. Valvojien roolia ei voi kyl- lin painottaa, kuten ei eri osapuolten yhteistyötä yleensäkään. Finnproteinin tuotannonlaitos on ollut hyvä hanke myös konepajateollisuudelle, joka on toimittanut hankkeeseen 108 Finnproteinin soijajalostamo Lastaustila niin putkistoja kuin siilojakin. Antti-Teollisuus Kanungista, YIT Teollisuus, JL Metalli Kuortaneelta, Jakaja Raumalta, Amitec ja Mivepa Laitilasta, Betamet Oulusta, Viafin Porista ja mo- net muut metallialan yritykset ja laitevalmistajat ovat tuoneet ammattitaitoansa kokonaisuuteen. – Esimerkiksi Mivepa on tehnyt lukuisia tasoja, asennus- töitä ja teräsosia. He ovat tuntitöinä toteuttaneet merkittä- vän määrän erinäisiä töitä, jotta kokonaisuus etenisi, kertoo projektipäällikkö Jyrki Suominen. Laitos käyttää tuotannon prosessin energiana sähköä ja höyryä. Höyryn toimittaa Vakka-Suomen Lämpö Oy, joka ope- roi laitoksen vierellä olevaa kattilalaitosta, jossa poltetaan nes- tekaasua tai vaihtoehtoisesti raskasta polttoöljyä. Arkkitehtuurissa voimaa ja estetiikkaa Parviainen Arkkitehdit Suomessa on suunnitellut useita mit- tavia teollisuuden ja kaupan rakennuksia. Niissä kaikissa on 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Vihreä ja harmaa palastelevat tehdasrakennukset mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Värikoodaus auttaa jäsentämään tiloja. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Uudenkaupungin soijatehdas 109 |
| merkille pantavana voimakas esteettinen ote, jonka myötä mittava rakennus on mas- soiteltu sellaiseksi, että se on aidosti suuri, mutta silti visuaalisesti mielenkiintoinen. Uudenkaupungin Finnprotein Oy:n tuotannonlaitos on tuorein esimerkki siitä, että tuotannon lay out määrää muodon, jos- ta arkkitehti on osannut värein massoitella helposti hahmottuvan kokonaisuuden. Kaksi väriä, vihreä ja harmaa palas- televat tehdasrakennukset arkkitehtoni- sesti mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Mittavien turkoosinsinisten putkivetojen tukirakenteet irtoavat omaksi kokonaisuu- dekseen. Mittavien turkoosinsinisten putkivetojen tukirakenteet irtoavat omaksi kokonaisuudekseen. Finnproteinin soijajalostamo Uusikaupunki Bruttoala 22 000 m² Rakennusaika 9/2011–4/2012 Rakennuttaja Finnprotein Oy Arkkitehti Parviainen Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu Finnmap Consulting Oy Rakennusurakoitsija SRV Rakennus Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu www.parviainenark.fi Rakenne suunnittelija PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 Helsinki, puh. 0207 393 300 Teräsrakenteiden valmistus ja asennus Laitteistoasennus www.fmcgroup.fi PALVELUJAMME OVAT • vaativien teräsrakenteiden valmistus ja asennus • laiteasennukset ja siirrot • putkiasennukset (kaasu, paineilma jne.) • teollisuuden kunnossapito ja huolto Rungon paikalla- valurakenteet • UUDISRAKENNUKSET JA PERUSKORJAUKSET • UUDISRAKENNUKSET • PAIKALLAVALURAKENTEET • PERUSKORJAUKSET • VESIKATON PUUTYÖT • PAIKALLAVALURAKENTEET • TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSTYÖT • TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSTYÖT • KUROTTAJA PALVELUT • KUROTTAJAPALVELUT Koskivuorenkatu 8, 30420 FORSSA, puh. 03 433 4415, fax 03 433 4418, www.msj-rakennus.fi, juha.laaksonen@msj-rakennus.fi Teräsrakenteet Pellitystyöt Elementtiasennus sertifioitu organisaatio Vanha Nuorikkalantie 58, 21200 Raisio Puh. (02) 4339 888, Fax (02) 4339 881, www.tpe.fi, etunimi.sukunimi@tpe.fi 110 Finnproteinin soijajalostamo 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Muuraustyöt Muurausalan ammattilainen MUURAUSLIIKE SAMI VANNE OY PL 614, 20101 Turku Puh. 010 6667 171, Fax 010 6667 170 www.muurausliike.fi Betonielementti toimitukset - Se parempi vaihtoehto - Kyyjärvi | Helsinki | Hämeenlinna | Nurmijärvi | Pietari | www.betset.fi Teräsportaat Porrastornit Hoitotasot Hoitotasojen, portaiden, kaiteiden ja teräsrakenteiden suunnittelu, valmistus ja asennus Putkistotoimittaja • Teollisuusputkistot • Laiteasennukset • Kunnossapito Process Piping www.viafin.fi Sisäkatot Levyväliseinät KAARINAN PUUTYÖ OY • KAIKKI ALASLASKETUT SISÄKATOT • KATTOJEN JA SEINIEN AKUSTOIVAT VERHOUKSET • KEVYET LEVYVÄLISEINÄT Pohjanpellonkatu 10, 20780 KAARINA Email. jouko.paju@kaarinanpuutyo.fi Puh. 02-243 2317, Autopuh. 0400-520 547, Fax 02-243 3815 www.kaarinanpuutyo.fi Savunpoisto puhaltimet Savunpoisto ja ATEX-puhaltimet sekä muut erikoispuhaltimet Sodeca- ja Östberg-puhaltimet myy Turvasuihkut Saksalaiset -turvasuihkut Kattavin valikoima turvasuihkuja kaikkiin olosuhteisiin – myös ulkotiloihin Projecta Oy PROJEKTIUUTISET 4/2013 • 020 771 3306 • www.projecta.fi Finnproteinin soijajalostamo 111 |
| Tummanharmailla elementeil- lä, kuten ikkunaprofiileilla ja pellityksillä arkkitehti on terä- vöittänyt julkisivun ilmettä. – Rakennuksen julkisivuja on pehmennetty kaarevilla muodoilla, jotka sopivat mielestäni hyvin yhteen käytettyjen materiaalien kanssa ja antavat ihmisille kuvan vapaa-ajan rakennuksesta, kertoo arkkitehti Tapio Antikainen. 112 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Harjavallan liikunta- ja uimahalli Hieman kärsivällisyyttä tarvittiin – mutta kun alkuun päästiin, syntyi valmista nopeasti. Tekijät eivät olleet ensimmäistä kertaa uimahallia rakentamassa ja Harjavallan liikunta- ja uimahallia voikin kuvata hankkeeksi, joka on edennyt suunnitellusti kokeneiden ammattilaisten ohjaamana. Teksti: Kari Mäkinen Kuvat: Matti A. Kallio PROJEKTIUUTISET 4/2013 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 113 |
| Julkisivuun valitut materiaalit ovat yksin- kertaisia ja ajattomia – valkoinen rappaus ja kuultokäsitelty puupaneeli. 114 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli HUOLTOLUISKA JUOKSUSUORA 60m PITUUSHYPPY LÄMPÖ- KESKUS 123 H TENAVA- ALLAS KABINETTI MONITOIMI- ALLAS KYLMÄ- ALLAS UINNIN- VALVOMO 25 m ALLAS KAHVIO ankkeesta oli käyty keskustelua aina 1970 luvulta alkaen. Nykyi- sen hankkeen valmistelu aloitet- tiin 2008 lopulla. Pohjana käytettiin 1990 laaditun liikunta- ja uimahallihankkeen huonetilaohjelmaa, jonka tilatarpeita ja kustannuksia päivitettiin tämän päivän olosuhteita vastaavaksi. Tilat muuttuivat oleellisesti suuremmiksi. Hallille varattu tontti oli Satakunnantien ja Yhdyskadun kulmauksessa ollut valmiina jo 90-luvulta. Hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja sel- vittäneen työryhmän raportti esiteltiin päättäjille lokakuussa 2009. Pohdittava- na oli muun muassa se, rakennetaanko liikunta- vai uimahalli. Ratkaisuna oli, että harjavaltalaiset tarvitsevat molempia ja että hanke toteutetaan yhtenä kokonai- suutena. Päätös oli yksimielinen, mikä loi hyvät edellytykset hankkeen toteutuksel- le. Tukena päätökselle oli kaupungin hyvä taloustilanne. – Pienellä paikkakunnalla mittakaavaltaan tämän kokoisen hankkeen toteuttaminen on vaativa tehtävä, toteaa Harjavallan tek- nisten palvelujen toimialajohtaja Juhani Ramberg. Hänellä on takanaan erilaisissa kunnallishallinnon tehtävissä 40 vuotta. – Ennen päätöstä oli selvitetty myös käyttökustannusten vaikutus budjettiin, mikä on erittäin keskeinen asia. – Kun rakennetaan, niin rakennus kustannuksissa muutaman prosentin heit- toon harvemmin talous romahtaa. Tätäkin olennaisempaa on käyttökustannus – se, paljonko maksaa ylläpito ja miten varmiste- LIIKUNTASALI PALVELUPISTE OPETUS- ALLAS VESILIUKUMÄKI PÄÄSISÄÄN- KÄYNTI MONITOIMITILA KUNTOSALI Harjavallan Liikunta- ja uimahalli, 1. kerros taan, että toimivuus taataan yllättävissäkin tilanteissa. Uimahalli on auki joka päivä ja ih- misiä liikkuu hallissa samanaikaisesti kaikis- sa tiloissa. Tämä asettaa oman haasteensa vaikkapa siivoukselle, toteaa Ramberg. Henkilökunta työskentelee kahdessa vuorossa. Henkilökuntaan kuuluu 3 laitos miestä, 4 laitoshuoltajaa ja 4 henkilöä oh- jaajina ja uinninvalvojina. Vapaa-ajan sihtee- ri vastaa liikunta- ja uimahallin käytöstä, kun halli avataan yleisölle 17.9.2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 14,15 miljoonaa euroa. Valtio on myöntä- nyt hankkeelle 1,2 miljoonan euron avus- tuksen. Kustannuksiin sisältyvät myös rakennukseen sisältyvän lämpökeskuksen rakenteet, johon Harjavallan Kaukolämpö Oy rakensi viiden megawatin varalämpö- laitoksen. Hankesuunnitelman jälkeen tapahtunut noin neljän prosentin tilojen kasvu muo- dostui lähes kokonaan muutoksista, joilla 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| 25 metrin pääallas. haluttiin varmistaa tilojen esteettömyys. Tämä on otettu tilojen suunnittelussa huo- mioon esimerkillisesti. Kokeneet tekijät Harjavallan liikunta- ja uimahallia voi kuva- ta hankkeeksi, joka on edennyt suunnitel- lusti kokeneiden ammattilaisten toimesta. Rakennuttajapalvelut ostettiin Porin kau- pungilta, jossa pari vuotta sitten valmistui uusi uimahalli. Suunnittelusta vastasi Arkki tehtuuritoimisto Arktes Oy. Rakenne- ja geo- suunnittelijana toimi Ramboll Oy ja LVIA- ja sähkösuunnittelijana Satakunnan Insinööri- keskus Oy. Allaslaitteet on suunnitellut Suo- men Kylpyläsuunnittelu Oy. Urakka käyn- nistyi huhtikuun alussa 2012. Kaikki urakat kilpailutettiin samanaikaisesti. Referenssit tuli määrittää jo suunnitteluvaiheessa. – Suuri osa tekijöistä oli ollut toteuttamassa Porin uimahallia, jolloin toimintatavat olivat hi- outuneet, yhteistyö toimi ja työt sujuivat. Ra- kennuttamispalvelujen ostaminen Porin kau- pungilta oli järkevä ratkaisu, toteaa Ramberg. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Lastenallas. Kaareva muoto toistuu myös katossa. Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 115 |
| Tenava-altaassa on vettä 10 senttimetriä. sali ja monitoimisali–tanssisali, joilla on myös omat pukuhuonetilansa. Ajatuksia suunnittelunäkökohdista Kylmäallas. Vasemmalla on uinninvalvomo, josta on hyvä näköala kaikille altaille. – Kestävät materiaalit, selkeät tilaratkai- sut ja käyttäjien tarpeiden huomioon otta- minen olivat ohjenuorana. Kiirettä on toki pitänyt, myöntää Ramberg. Monikäyttöinen Hallissa on viisi allasta: 25 metrin pää allas, invahissillä varustettu monitoimiallas, opetusallas, tenava-allas ja kylmäallas. Va- rustelun huippuna on 34 metrin vesiliuku mäki, joka ”koukkaa” halliin ulkokautta. Materiaalit ovat korkealuokkaisia ja ra- kenteissa on käytetty perinteisiä, tunnet- 116 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli tuja ratkaisuja. Sisääntulon yhteydessä on 50-paikkainen yrittäjävetoinen moni puolinen avara kahvio. 12-paikkaiseen ka- binettiin voi varata kokoustilaa liikunnalli- sen päivän lomaan tai vaikkapa tilat lasten synttärikutsuihin. Liikuntahallin voi jakaa kolmeen osaan, esimerkiksi kun hallissa on yhtä aikaa usei- ta koululuokkia. Jokaiselle on käytössään omat pukutilat. Liikuntahallissa on liikutel- tava katsomo 160 henkilölle. Hallin perältä löytyy pituushyppypaikka ja varsinaiseksi vetonaulaksi voi ennakoida liikuntahallin yhteyteen tehdyn 60 metrin mittaisen mondo-radan. Tiloista löytyy lisäksi kunto – Olen funktionalisti siinä mielessä, että rakennusta suunnitellessani lähtökohta- ni on sama kuin funktionalismin periaate ”Form follows function” eli muoto seuraa tarkoitusta, sanoo hankkeen pääsuunnit- telija arkkitehti Tapio Antikainen Arkki tehtuuritoimisto Arktes Oy:stä. – Tärkein asia minulle on saada rakennuk- sesta toimiva – asiakkaita ja henkilökuntaa mahdollisimman hyvin palveleva kokonaisuus sekä saada monipuoliset toiminnot kytkettyä yhteen sellaiseen muotoon, että liikkuminen rakennuksessa olisi selkeää, helppoa ja tur- vallista. Tämä edesauttaa myös liikunta- ja toimintarajoitteisten kulkua hallissa. Sisääntuloaula, kahvio ja palvelupiste on sijoitettu keskelle rakennusta. Nämä tilat jakavat rakennuksen kahteen toiminnalli- seen osaan – uimahalliin ja liikuntahalliin. Näin myös asiakasliikenteen valvonta on- nistuu hyvin keskeisellä paikalla olevalta palvelupisteeltä. Uimahalliosassa altaat on sijoitettu si- ten, että jokaisella altaalla on oma rau- hallinen tilansa allashuoneessa. Kaikkien näiden keskellä on uinninvalvomo, josta on hyvä näkyvyys kaikille altaille. Liikuntahalliosassa on kahdeksan puku huonetta, joista kaksi on mitoitettu pyörä tuoliasiakkaita ajatellen. Näitä pukuhuoneita on mahdollista jakaa eri toimintojen kesken – kolmeen osaan jaettava liikuntasali, monitoi- mitila, kuntosali, juoksusuora/pituushyppy. Toisessa kerroksessa on vielä niin sanot- tu harrastetila, johon tulee spinning-tila ja muu osa voi toimia esimerkiksi urheilijoi- den lämmittelyalueena. – Mielestäni suunnittelussa ei voi koskaan ottaa liikaa huomioon liikunta- ja toiminta rajoitteisia asiakkaita, sanoo Antikainen. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Monitoimiallas. Vasemmalla ikkunasta näkyy 34 metrin vesiliukumäki, joka ”koukkaa” halliin ulkokautta. Monitoimialtaalla ja 25 metrin altaalla on nostopohjatekniikalla toimivat tasonostimet suihkutuolilla altaaseen menoa varten. Altaassa on vinoja ja pystysuoria otetankoja. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 117 |
| Liikuntasalissa on seinältä alaskäännettävä katsomo 160 henkilölle. Tarvittaessa saliin voi laittaa paikat 700 henkilölle. Monipuolisen liikunta salin kalusteet toimitti Kerko Sport Oy. 118 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Heitä palvelevia ratkaisuja onkin raken- nuksessa monia ja niitä on käsitelty jäljem- pänä tässä artikkelissa. Lisäksi kahviosta on käynti erilliseen pukuhuoneeseen, joka palvelee tilanteis- sa, joissa avustaja on eri sukupuolta kuin avustettava. – Tilojen väreissä olen pyrkinyt selkeisiin rauhallisiin väripintoihin, joissa on kuiten- kin kontrastia tarkoituksenmukaisissa pai- koissa ajatellen näkörajoitteisia asiakkaita, kertoo Antikainen. – Rakennuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen akustiikkaan – tai melun vaimentamiseen. Liikuntasalin seinille on asennettu Topakustik-paneelit, joiden taka- na on vielä Ewona-äänenvaimennuslevyt. Salin alakatto muodostuu puurimaosioista ja Barrisol Trempo -alakatosta, joka kääntyy seinälle päädyissä. – Allashuoneissa akustointi onkin sitten haastavampaa, koska pehmeitä materi- aaleja ei voi tuoda kovin alas. Akustoivi- na kenttinä allashuoneissa on käytetty puurimaverhousta, jonka takana on myös Ewona-äänenvaimennuslevyjä. Lisäksi katos- sa ja seinillä on käytetty mikroperforoitua PROJEKTIUUTISET 4/2013 Barrisol Stretch -materiaalia, jolla saadaan aikaan rauhallisia yhtenäisiä pintoja. Ma- teriaali on myös hyvä pinta allashuoneen epäsuoralle valaistukselle. 25 metrin altaan tilassa on käytetty myös ratkaisua, jossa toinen pitkistä seinistä on kallistettu 6 astetta. Tämä ratkaisu estää ns. tärykaiun muodostumisen ko. tilassa. Liikuntasalin ja juoksuradan väliseen seinään on sijoitettu pieniä pyöreitä lasitiili- ikkunoita, jotka eivät häiritse liikuntasalin toimintaa, mutta niiden kautta on henkilö- kunnan helppo havaita, jos juoksuradalla on toimintaa. – Kun rakennusta katsotaan ulkoa, niin poikkeuksena funktionalismin suosi- miin tasakattoihin tässä kohteessa oli jo alusta asti rakennuttajan vaatimuksena rakennuksen ulkopuolinen vedenpoisto. Se antaa oman haasteensa massoitte- luun, kun kyseessä on tämän kokoluokan rakennus. Julkisivuun valitut materiaalit ovat yksinkertaisia ja ajattomia – valkoi- nen rappaus sekä kuultokäsitelty puu paneeli, joita terävöittämässä on käytet- ty tummanharmaita elementtejä, kuten ikkunaprofiileja sekä pellityksiä. Raken- nuksen julkisivuja on pehmennetty kaa- revilla muodoilla, jotka mielestäni sopi- vat hyvin yhteen käytettyjen materiaalien kanssa ja antavat ihmisille kuvan vapaa- ajan rakennuksesta, kertoo arkkitehti Tapio Antikainen. Rakennesuunnittelu Rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy. Kyseessä oli uudisrakennus, jonka plussaksi voi mainita ihanteelliset perustamisolosuhteet, sanoo toimiala päällikkö Timo Turunen. – Kohteessa käytettiin koeteltuja ratkai- suja: betonirakenteinen runko ja yläpohja betonia. Tuulettuva rakenne yläpohjassa ja ulkoseinässä on rakennusfysikaalisesti toi- miva ratkaisu. Uimahallien rakenteet ovat Liikuntahallin sivulla on 60 metrin mondo- rata. Liikuntasalin ja juoksuradan väliseen seinään on sijoitettu pyöreitä lasitiili-ikku- noita, joista voi seurata, onko juoksuradalla toimintaa. Rambollille tuttuja, myös Porin uimahallin rakennesuunnittelu oli Rambollin työtä. Vankkaa kokemusta Harjavallan liikunta- ja uimahallin pääurakoit- sijana on toiminut MVR-Yhtymä Oy, jonka työtä oli myös edellisessä numerossa esitel- ty Euran uimahalli-urheilutalon peruskorjaus ja laajennus sekä myös Porin uimahalli. Monipuolisesti erilaisia rakennushankkeita toteuttaneen yrityksen työlistalla oleva uima- hallien ”suma” ei liene pelkkää sattumaa. – Jokaisesta urakasta käydäänkin tiukka kilpa, toteaa MVR-Yhtymän toimitusjohtaja Rami Viitasaari. – Uimahallirakentaminen on erikoisraken- tamista. Rakenteisiin kohdistuvat kosteusr asitukset ja vesitiiveyttä edellyttävät valut ovat esimerkkejä, jotka lisäävät uimahalli rakentamisen vaativuutta. Hankittu koke- mus on kartuttanut osaamispääomaa, jonka voi hankkia vain rakentamalla, sanoo Rami Viitasaari. – Harjavallan osalta voi kuitenkin todeta, että toimintatavat ja tavoitteet olivat selvät, toteaa Viitasaari. Rakennuttajapalvelut oli hankittu Porin kau- pungilta. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija olivat samoja yrityksiä kuin oli ollut Porin ui- mahallissakin. Aliurakoitsijoina toimi useita satakuntalaisia yrityksiä. Kokeneiden am- mattilaisten käsissä hanke eteni sujuvasti. Työsuunnittelussa lohkotus, aikataulutus ja betonointi olivat keskeisiä. Rami Viitasaari toteaakin, että huolellinen töiden suunnit- telu palkitsee moninkertaisesti. Itsekin pienten lasten isänä Viitasaari kiittää tilasuunnittelun selkeyttä ja moni- käyttöisyyttä. Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 119 |
| Pesuhuoneissa on istumapesupaikka sekä erillinen invapesutila. Pukuhuoneissa on tilat pyörätuolien säilytykselle ja va- rustettu inva-wc:llä sekä invamitoitetulla erillisellä puku- tilalla. Osa pukukaapeista on laskettu alemmas ajatellen pyörätuolin käyttäjiä. Ovissa on käytetty alaslaskettavia tiivistekynnyksiä. Toinen sauna on tehty pyörätuolimitoituksella. Lauteiden kohdalla on pystytolppa helpotta- massa lauteille nousua. – Pienellä, mutta harkitulla lisäpanostuksella saatiin tilat useille liikuntalajeille. Uimavalvoja voi seurata koko hallin ta- pahtumia. Uima-altaat palvelevat koko perhettä. Lastenaltaan ja tenava-altaan läheisyys antaa mahdollisuuden seurata ta- pahtumia molemmissa altaissa. Esteettömyys Harjavallan liikunta- ja uimahalli on malliesimerkki kohteesta, jossa liikunta- ja toimintarajoitteiset asiakkaat on otettu huo- mioon tilojen suunnittelussa. Pysäköintialueella on kahdeksan invapaikkaa sijoitettuna pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Sisäänkäynnille ohjaava laatoitus poikkeaa muusta kiveyksestä, mikä auttaa näkövammaisia. Pääsisäänkäynnissä on automaattiliukuovet. Kaikki asiakastilat sijaitsevat yhdessä tasossa. Liiken- teellisesti hallin pohjaratkaisu on selkeä ja kulkuyhteydet suoria. Sisäopasteet ovat selkeitä, mustapohjaisia valkoi- sin tekstein ja symbolein. Kulkureittien osoittamisessa on käytetty ohjaavia valoramppeja katoissa ja liikkumista on helpotettu ovien, sisäänkäyntien, porrasaskelmien, altaan 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| reunojen, pystykulmien, lasiseinien ja lasiovien väreillä ja jyrkkäkontrastisilla opasteilla. Ovissa on käytetty kynnykset- tömiä oviratkaisuja. Kulkuväylillä on käsi- johteita ja penkkejä levähtämistä varten. Aulassa on sähköpyörätuolin latauspiste ja erikorkuisia penkkejä. Tilojen muusta varustuksesta voidaan mainita vielä erilliset inva-wc-, puku- ja pesutilat, pyörätuolimitoitettu sauna, kah- teen altaaseen asennettu tasonostin suihkupyörätuoleille, istumapesupaikat ja monitoimialtaan muotoiltu vesivoimistelu tanko sekä induktiosilmukat. Harjavallan Liikunta- ja uimahallissa käyttäjien tarpeet ovat muutoinkin ohjan- neet suunnittelua kautta linjan. Voikin vain arvailla, minkälaisen vilskeen hallin moni puoliset liikuntamahdollisuudet saavat ai- kaan, kun ovet avataan. Harjavallan Liikunta- ja uimahalli Yhdyskatu 3, Harjavalta Kokonaispinta-ala Huoneistoala Tilavuus Kokonaiskustannus Rakennusaika Tilaaja / Rakennuttaja 6 458 m² 5 838 m² 38 670 m³ 14,15 milj. euroa 4/2012–8/2013 Harjavallan kaupunki Rakennuttamispalvelut Porin Tekninen palvelukeskus Arkkitehti Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Tapio Antikainen Rakenne- ja geosuunnittelija Ramboll Finland Oy Rakennusurakoitsija MVR-Yhtymä Oy Rakennusurakointi Pääurakoitsija LVIS-suunnittelu Sähköurakka SÄHKÖURAKOINTIA- JA SUUNNITTELUA 30 VUODEN KOKEMUKSELLA. ASEMATIE 1 29600 NOORMARKKU | UNTO RANTANEN 0400-524466 RAJA-HILTANTIE 1 28600 PORI | VILLE JUHALA 040-5727026 Putkiurakka Vesi-Lammela Oy www.vesi-lammela.fi Muurausalan ammattilainen MUURAUSLIIKE SAMI VANNE OY PL 614, 20101 Turku Puh. 010 6667 171, Fax 010 6667 170 www.muurausliike.fi PROJEKTIUUTISET 4/2013 Muuraustyöt Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 121 |
| Julkisivurappaus SL Rappaus Oy - Julkisivun rappaustyöt - Sisäpuoliset tasoite- ja maalaustyöt - Nostolava-auto sekä Saxi-nostin vuokrausta - Julkisivusaneerausta pääurakointina taloyhtiöille Laatoitus Pohja- ja vedeneristystyöt 050-598 1144 sami.lankinen@slrappaus.fi www.slrappaus.fi Mestarilaatoitus www.mestarilaatoitus.fi L A A D U N J Ä L K E Ä J O V U O D E S TA 1 9 8 2 Betonilattiaurakka BETONILATTIAT HIEKKAPINNASTA VALMIISEEN PINTAAN Kauttamme myös betonikoneet myynti ja vuokraus. www.betonikoneet.com Puh: 050 566 1932 betonilattiatpeltonen@gmail.com www.betonilattiatpeltonen.fi Pellitysurakka Konesaumakatot Julkisivupellitykset Sadevesijärjestelmät Kattoturvatuotteet Kaikki rakennuspeltityöt www.peltipori.fi Alakatot Akustiset seinäverhoukset Maalausurakka TASOITE JA MAALAUSTYÖT Maalausliike Altti Rintala Oy Mikkolantie 37, Pori | TPE Spirit -elementit sertifioitu organisaatio Vanha Nuorikkalantie 58, 21200 Raisio Puh. (02) 4339 888, Fax (02) 4339 881, www.tpe.fi, etunimi.sukunimi@tpe.fi Liitososat ja liittopalkit Peikolta löydät laajan valikoiman betonielementteihin ja paikallavaluun soveltuvia liitososia sekä liittorakenteita. Lue lisää: www.peikko.fi 122 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Vedenkäsittely laitteistot Lähtötelineet Rataköydet Allasnostin Allasimuri Puh. 020 720 9292 www.suomenallaslaite.fi Metallikiillotus Vesa Virta • Metallityöt • Metallikalusteiden valmistus • Metallien hionta ja kiilloitus • Kaiteet ja käsijohteet Kaasmarkuntie 547, 29310 Kaasmarkku Gsm: 0400-816 215 Tel/Fax: 02-538 0600 www.metallikiillotusvesavirta.fi HST-peilikiillotetut putkikaiteet Käsijohteet Allastikkaat ja nousutuet ym. • RST- ja messinkityöt Liikuntasalin kalusteet Urheilun huippuhetkissä jo 95 vuotta Pienteollisuustie 3, 06401 Porvoo Puh. 020 7739 700 www.kerkosport.com Lujitemuoviovet KESTÄVÄT JA HYGIEENISET LAMI-OVET MUOVILAMI OY | puh. 0207 281 828 lamidoors@lamidoors.com | www.lamidoors.com Keraamiset laatat ja laastit ABL Finland Oy Kirkonkyläntie 103 00740 HELSINKI Puh. (09) 350 8700 www.abl.fi, abl@abl.fi Keraamiset laatat ja luonnonkivet, uima-allaslaatat, julkisivujärjestelmät ja laatoitusaineet. Kalusteurakka Opasteet PROJEKTIUUTISET 4/2013 Harjavallan Liikunta- ja uimahalli 123 |
| Jyväskylän ala- ja yläkoululaiset pääsivät syksyllä täysin uusittuun Mankolan kouluun. Vasemmalle avautuva uusi siipi nivottiin osaksi vanhempaa rakennusta. Mankolan koulu Jyväskylässä Uusi puumerkki pitkään koulutustraditioon Mankolan moderni koulu kunnioittaa 1930-luvulle yltäviä koulutusperinteitä. Järvimaisemaan istuva koulu kenttineen ja pihoineen palvelee noin 500 oppilasta ja työntekijää sekä laajaa joukkoa iltakäyttäjiä. TEKSTI: TOMMI SALO KUVAT: MARTTI KAPANEN 124 Mankolan koulu 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| M ankolan koulun oppilaat as- telivat elokuussa uuteen kou- luun, joka yhdistää valtavan pitkän koulutustradition ja modernin koulu rakentamisen. Jyväskylän Mankolassa on käyty kou- lua jo 1930-luvulta lähtien. Nyt se toimii ala- ja yläkoulun oppilaiden sekä kahden yksilöllisen pienryhmän ja yhden joustavan perusopetuksen (jopo) ryhmän opinahjona. Yhteensä koulussa on oppilaita noin 440 ja henkilökuntaa noin 60. Keski-Suomen emäntäkoulun päärakennus rakennettiin Mankolan koulun tontille jo vuonna 1932. Se toimi vuosikymmenten ajan Keski-Suomen kotitalousopistona ja Keski-Suomen kotitalousopettajaopistona. Välillä sotasairaalanakin toiminut rakennus peruskorjattiin nyt alakoulun käyttöön. Yläkoulun käyttöön tulleet tilat ovat pal- velleet vuosien saatossa ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja peruskoulun väistö tilojen opiskelijoita ja oppilaita. – Koulutarveselvitys kertoi, että Nelos- tien länsipuolelle tarvittiin yksi tällainen koulu. Mankolan koulun suunnittelu aloi- PROJEKTIUUTISET 4/2013 tettiin keväällä 2010, koulun rakennuttajan Education Facilities Oy:n rakennuttaja päällikkö Pentti Arjotie taustoittaa. Mankolan koulun uudistaminen käsitti emäntäkoulun ja myöhemmin valmistu- neen rakennuksen peruskorjaukset sekä uudisosan rakentamisen puretun siiven paikalle. – Laskelmien jälkeen päätettiin purkaa 1960-luvulla rakennettu siipi ja uudistaa ja modernisoida muut tilat koulukäyttöön, Arjotie summaa. – Tämä paikka on nähnyt monta elä- mää. Nyt se toimii ensimmäisen kerran varsinaisena peruskouluna. Emäntäkoulu on jo kirjoittanut oman tarinansa, ja me tuomme siihen nyt oman puumerkkimme, Mankolan koulun rehtori Pipsa Teerijoki miettii. Kasvihuone ja jalkapallokenttä mahtuivat mukaan Vanhan emäntäkoulun rakennukseen perus korjattiin tilat 1.–6. luokkien oppilaille ja jopo-ryhmälle. Lisäksi rakennukseen si- joitettiin oppilashuollon ja iltapäivähoidon Emäntäkoulu on ehtinyt kerätä Mankolassa koulutushistoriaa jo 1930-luvulta lähtien. Nyt se on kunnostettu alakoululaisten moderniksi kouluksi. Rakennus on suojeltu julkisivuiltaan sekä aula- ja käytävätiloiltaan. tilat sekä koko koulun musiikin ja kuvaama taidon opetuksen tilat. Uudistetussa päärakennuksessa ovat hallintotilat, yläkoulun luokkatilat, ruoka sali, liikuntasali, auditorio ja kirjasto. Koulun yhteyteen kuuluu myös kasvihuone ja sen viereen uudelleen rakennettu huolto rakennus. Kasvihuonerakennus ei aluksi kuu- lunut hankesuunnitteluun, mutta se haluttiin kunnostaa ja saada koulun käyttöön. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan ei- vät kuuluneet myöskään tekonurmikenttä ja pukukoppirakennus, mutta ne päätettiin ra- kentaa koulun yhteyteen käyttäjien toiveesta. – Kyseessä on yksi Jyväskylän upeim- mista koulutonteista. Sillä on järvet mo- lemmin puolin ja paljon puistomaista pihaa. Suunnittelussa haluttiin säilyttää ole- massa oleva maisema, pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pekka Paavola Arkki- tehtitoimisto Pekka Paavola Oy:stä kertoo. Mankolan koulu 125 |
| – Yksi projektin haaste oli säilyttää hieno miljöö siten, että pihalle saadaan sijoitet- tua kaikki modernit toiminnot, rakennut- tajakonsultin ISS Proko Oy:n aluepäällikkö Pertti Hasala lisää. Emäntäkoulun riskipaikat selvitettiin tarkasti Päärakennuksen tilat modernisoitiin koulukäyttöä varten. Rakennuksessa opiskelevat Mankolan koulun yläkoululaiset. Uudistettuun päärakennukseen tehtiin myös pieni kirjasto. 126 Mankolan koulu Emäntäkoulun rakennuksessa on kellari- kerroksen lisäksi kolme kerrosta. Raken- nus on suojeltu julkisivuiltaan sekä aula- ja käytävätiloiltaan. Hasala sanoo, että emäntäkoulussa kar- toitettiin tarkasti mahdolliset riskitekijät. Rakennuksesta aukaistiin ja putsattiin kaik- ki välipohjat. – Emäntäkoulun osalta Museoviraston kanssa puhuttivat eniten rakennuksen ilmanvaihtoratkaisut. Asia ratkaistiin teke- mällä molempiin päätyihin tuloilmakammi- ot, Hasala kertoo. Ulospäin emäntäkoulun rakennus näyt- tää varsin samalta kuin ennen. Sisällä teh- tiin sen sijaan isoja muutoksia. Huonejako muutettiin kokonaan, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin modernin koulun tarpeita. Hissille löytyi tasan yksi paikka. Vanhaan kylmään ullakkotilaan ra- kennettiin uusi ilmastointikonehuone. – Tekniikan mahduttamisessa vanhaan rakennukseen on aina haasteensa. Aula tilat, kolmannen kerroksen käytävä ja seinä maalaukset olivat suunnittelijalle mukavia herkkupaloja, Paavola miettii. Uudesta ruokalasta avautuu näkymä sisäpihalle. Taustalla näkyy emäntäkoulun rakennus. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Puuttuvat perustukset yllättivät tekijät Yläkoulun käyttöön tullut, vuonna 1995 rakennettu osa perus- korjattiin kokonaan. Talon auditorio modernisoitiin, kun sen lattia ja osa seinistä uusittiin, uudet kalusteet asennettiin pai- koilleen ja vanhat ilmakammiot tiivistettiin. Seiniä kaatamalla tehtiin rakennukseen koulun tarvitsemia tilamuutoksia. Lähes kaikki sisäpinnat uusittiin. Myös vesi katto tehtiin melkein kokonaan uudelleen, ja vesikatolle sijoi- tettiin IV-konehuone. Peruskorjatun osan kyljestä purettiin huonokuntoiseksi to- dettu kaksikerroksinen osa ja sen paikalle rakennettiin uudis siipi. Uuteen siipeen sijoitettiin liikuntasali, ruokala, keittiö, koululuokkia (muun muassa teknisen työn tilat) sekä IV- konehuone. – Harvoin tulee vastaan näin monipuolista kohdetta. Urak- kaan kuuluivat melkein kaikki talonrakentamisen muodot purkamisesta maanvaihtoon ja peruskorjauksesta uudis rakentamiseen, pääurakoitsijan SRV Rakennus Oy:n työmaa- päällikkö Petteri Savola sanoo. Rakennustyön aikataulu piti suunnitellusti, ja koulu-urakka oli valmis alkuvuodesta 2013. Sen jälkeen koulua päästiin ka- lustamaan ja tuulettamaan alkusyksyyn saakka. – Suurimmat yllätykset tulivat vastaan emäntäkoulussa. Rakennuksen siipiosalla ei esimerkiksi ollut ollenkaan perus- tuksia. Emäntäkoulun rakenteita oli korjattu vuosien saatossa moneen kertaan, eikä kaikista muutostöistä ollut jäänyt doku- mentteja. Myös maanvaihtotöitä tehtiin Mankolassa aiottua enemmän, Savola laskee. Iltakäyttäjät saivat paljon uutta Arkkitehti Paavola sanoo, että uudisosassa haluttiin jatkaa ole- massa olleen rakennuksen funkkismaista tyyliä. Uuden osan huonekorkeutta kasvatettiin vanhaan nähden, jotta se vastaa paremmin nykyajan koulutarpeisiin. Uuden rakennuksen ulkoväritys mukailee vanhan raken- nuksen valkoista rapattua pintaa. Uudisosassa on myös suu- ria lasipintoja. Uusi koulusiipi rakennettiin betonirunkoisena. Sisäväritys on suhteellisen neutraalia, harkituilla tehostevä- reillä korostettuna. – Materiaalimaailma mukailee pitkälti nykyistä koulu rakentamista. Mankolassa käytettiin vähäpäästöisiä ja kes- täviä materiaaleja, muun muassa kuivapuristelaattaa ja muovimattoja. Pinnoissa on tärkeää, että ne kestävät kovaa Luokkatilat syntyivät useiden huonejärjestysten muu- tosten jälkeen. Koulun tekstiilit toimitti Eurokangas Pro, kuvan verhot ovat paloturvallista Lehmus-kangasta. Alakoulun puolella on myös vapaamuotoisempia tiloja, esimerkiksi iltapäivätoiminnan käyttöön. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Auditorio koki täydellisen muodonmuutoksen. Istuinten lisäksi uusittiin lattia ja osa seinistä. Mankolan koulu 127 |
| kulutusta, ovat helposti siivottavia eivätkä ole liukkaita, Paavola korostaa. Uudisosaan tuli täysimittainen liikunta sali, joka palvelee koulun lisäksi iltakäyttäjiä. Liikuntasalissa on alueena joustava lattiara- kenne ja pinnassa joustava muovimatto. Teerijoki muistuttaa, että liikuntasalin ohella muitakin kuin koulukäyttäjiä ilah- duttavia paikkoja ovat auditorio, jalkapallo kenttä ja pihan ulkoilualueet. Hän kannat- taa myös uusien tilojen kesäkäyttöä. Mankolan koulu rakennettiin Terve Talo -perusteiden mukaisesti. Rakentamisen aikanakin noudatettiin S1-luokan puhtaus- tasoa. Halutun lopputuloksen varmistamisek- si Mankolan koulun alueella tehtiin varsin massiivista massanvaihtoa. – Nykyisessä Mankolan koulussa ko- rostuvat yhteisöllisyys ja yhteys luontoon. Saimme monikäyttöiset puhtaat tilat ja erinomaiset piha-alueet, rehtori Teerijoki summaa käyttäjien näkökulmaa. Emäntäkoulun sisääntuloaulassa kohtaavat uusi ja vanha koulumaailma. Mankolan koulu Saarijärventie 21, Jyväskylä Bruttoala Rakennusaika Kustannukset Rakennuttaja Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Paavola Rakennuttajakonsultti ISS Proko Oy Pääurakoitsija SRV Rakennus Oy 9 257 m² 7/11–1/13 14,8 milj. euroa Education Facilities Oy Rakennuttaja Education Facilities Oy Lyseonkatu 4 40100 Jyväskylä Puh. 014-266 8233 Fax 014-266 8226 www.educationfacilities.fi Rakennuttaja konsultti LVIA-suunnittelija LVIA-suunnittelua Erikoisosaamista vaativien perusparannuskohteiden LVIA-suunnittelusta esimerkkejä: • • Jyväskylän Tietotalo (Alvar Aalto, entinen Poliisitalo) Jyväskylän Virastotalo (Alvar Aalto) • JAMK, Rajakadun pääkampus (oppilaitokset) JAO, Viitaniemen kampusalue (oppilaitokset) • Jyväskylän uimahalli (Alvar Aalto) • Ukonniementie 19, 40250 JYVÄSKYLÄ www.mittatyo.com 128 Mankolan koulu 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| AV-suunnittelu akukon AKUKON OY Hiomotie 19, 00380 Helsinki AKUKON OY AV-SECTOR AKUSTIIKKA AUDIOVISUAL MELU Polttolinja 1, 40100 Jyväskylä Valtakunnallinen vaihde 010 3200 700, www.akukon.fi LVI-eristykset LVI-eristykset ja maarakennustyöt Koukkuniemenkatu 16 44150 Äänekoski | 044 2716 881 | www.koskeneristys.com Elementtitoimitus Puh. 0207 931 400 • info@mh-betoni.fi • www.mh-betoni.fi Muurausalan ammattilainen MUURAUSLIIKE SAMI VANNE OY PL 614, 20101 Turku Puh. 010 6667 171, Fax 010 6667 170 www.muurausliike.fi SUPUSA KY Sammonkatu 4 A 14 40100 Jyväskylä Puh. 0500-921 647 Muuraustyöt Väliseinä muuraukset Maalaus- ja tasoitetyöt Julkisivurappaus TJ. Tapio Maunuaho 010 3220 411 TP. Raimo Immonen 010 3220 412 TP. Kari Liikanen 050 5665804 HB-BETONITEOLLISUUS OY Laastitie 1, 40320 Jyväskylä Puh. 020 788 1800 • • • • • harkot pihapäällysteet portaat mosaiikkibetoni valmisbetoni Portaat ja mosaiikki betonituotteet Valaisimet Laatuvalaisimia vaativiin olosuhteisiin 14500 IITTALA - Puh. 010 446 6600 - Fax 010 446 6500 Ruutumainos.indd 1 PROJEKTIUUTISET 4/2013 29.6.2012 10:47:40 Mankolan koulu 129 |
| 130 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Kahvion puoleisessa päädyssä on terassi, jossa voi nauttia Savonlinnan kesästä kahvion antimia nauttien ja tutustuen vaikkapa päivän lehtiin. Julkisivun puuta ei ole käsitelty ja lehtikuusi harmaantuu ajan myötä. Savonlinnan uusi pääkirjasto JOELI Kotoisa paikka, jossa kaikki viihtyvät Uuden ohitustieltä johtavan sisääntuloväylän varrella oleva kirjastotalo viestii jo olemuksellaan kulttuurirakennuksesta. Kosketus ympäröivään maisemaan on koettavissa myös kirjaston kaikissa kerroksissa, joista on näkymä Haapaveden suuntaan avautuvalle Saimaalle. – Savonlinnan kirjasto on kotoisa paikka, johon on helppo tulla ja siellä voi viihtyä, tiivistää kirjastotoimenjohtaja Tapani Boman. TEKSTI: KARI MÄKINEN KUVAT: PENTTI POTKONEN PROJEKTIUUTISET 4/2013 Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli 131 |
| Graafikko Aimo Katajamäen suunnittelema alumiininen teos verhoilee julkisivua. Teokseen on kirjailtu Savoon, Savonlinnaan ja Saimaaseen liittyviä kuvia: oopperalaulaja, soittaja, balettitanssija, tervahöyry, saimaan- norppa, Olavinlinna, soutuvene ja pässinpää. Aimo Katajamäki kertoo, että tarkkanäköinen saattaa löytää teoksesta myös Savon vaaku- nan jousen ja kirjaimet ”SAVO”. K irjastopalvelujen käytön lisäänty- minen, kokoelmien määrän kas- vaminen ja palvelujen monipuolis- tuminen olivat jo aikaa sitten osoittaneet vanhan kirjaston tilojen ahtauden. Keskei- nen uutta kirjastoa puoltava asia oli myös sen liikkumista hankaloittava sijainti jyrkän mäen päällä, Nälkälinnanmäellä. Käynnistymisprosessi oli pitkä, mihin vaikutti osaltaan se, että päädyttiin monien selvittelyjen jälkeen uudisrakennukseen, joka vaati kaavajärjestelyjä valituksineen. Ensimmäiset päätökset tehtiin jo 2005, kun kaupunginjohtaja asetti hankeryhmän selvittämään kirjaston tilavaihto htoja. e Työryhmän muodostaman kannan, että oli edullisinta rakentaa uusi pääkirjasto, ja- koivat myös Itä-Suomen lääninhallituksen 132 Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| tarkastajat. Hankkeen liikkeelle lähdön kannalta oleellista oli, että Savonlin- nan pääkirjasto pääsi opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan, kertoo toimitila- päällikkö Paula Kokkonen. Hanke käynnistettiin 2008. Asemantien varrelle määritelty sijainti oli hyvin keskei- nen. Kaupunginhallituksen perustama raken- nustoimikunta ryhtyi nyt viemään hanketta eteenpäin. Hankkeen pääsuunnittelijaksi valittiin Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen- Komonen Oy ja projektin vetäjäksi Pöyry CM. Kirjaston ensimmäiset luonnokset jul- kistettiin 2010. Nimeä ”Muikku” kantava suunnitelma osoittautui kuitenkin liian kal- liiksi urakkatarjousten ylittäessä kustannus arvion. Tämän jälkeen suunnitelmia karsit- PROJEKTIUUTISET 4/2013 tiin jonkin verran. Kaareva muoto muuttui kulmikkaaksi ja pinta-alaa pienennettiin. – Kompromissit kuitenkin pyrittiin teke- mään tinkimättä rakennuksen toiminnalli- suudesta, kertoo Kokkonen. Syksyllä 2011 pyydettiin uudet urakka- tarjoukset, jotka pysyivät kustannusarvi- on puitteissa. Tekninen lautakunta valit- si pääurakoitsijaksi Lemminkäinen Talo Oy:n ja urakkasopimukset allekirjoitettiin joulukuussa töiden käynnistyessä maalis kuussa 2012. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 7,7 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 3,6 miljoonaa euroa. – Matkan varrella syntyneet pienet poikke- amat on kiritty kiinni ja hanke toteutuu lähes alkuperäisessä budjetissa, kertoo Kokkonen. – Lopputuloksen kannalta hyvin myön- teinen asia oli se, että hanketyöryhmä saat- toi esityksillään olla mukana päätöksen teossa, esimerkkinä vaikkapa julkisivun suunnittelu. Puun käyttö julkisivumateriaalina ker- too puun merkityksestä alueen elinkeino elämälle. Siperianlehtikuusta oleva rimoi- tus on käsittelemätöntä puuta. Uuden kirjaston pinta ala on 2600 m², mikä on liki kolme kertaa enemmän kuin vanhassa kirjastossa. Kulttuurirakennus näkyvällä paikalla Hankkeen suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuri toimisto Heikkinen-Komonen Oy ja pääsuun- nittelijana toimi arkkitehti Markku Puumala. Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli 133 |
| – Uuden kirjaston rakentaminen tarjosi ainutkertaisen mahdollisuuden vahvistaa Savonlinnan kulttuuri-identiteettiä ja kirjas- tolle tulikin antaa selkeä kulttuurirakennuk- sen olemus, sanoo Puumala. Sijainti antoi tähän hyvät edellytykset, jolloin arkkitehtuurin tehtävänä oli sijoittaa rakennus kauniiseen ympäristöönsä. Uu- den läntisen sisääntulotien kautta tuleva kohtaa kirjaston porttina kaupunkiin tulta- essa. Kirjaston pääsisäänkäynti sijoittuu Asemantien puolelle, josta käynti käy van- haa jalavakujaa pitkin. Jalavakuja ja alueen eteläpäässä oleva avokallio säilytettiin kes- keisinä maiseman yksityiskohtina osana kirjaston ympäristöä. Pitkänomaisessa rakennuksessa huo- mio kiinnittyy puiseen julkisivuun ja Sai- maalle ja kaupungin suuntaan avautuvan suuren lasisen seinän eteen ripustettuun välkehtivään, metallista tehtyyn verkko- maiseen teokseen. Markku Puumala ker- too, että teräsverkosta ja alumiinisäleistä koostuva verkko on osaltaan muistuma en- simmäisestä suunnitelmasta ja nyt muikun hopeinen kylki kiiltää julkisivussa. Onhan Saimaan muikku käsite ja voissa paistet- tuna herkku. Graafikko Aimo Katajamäen tekemällä ”Muikkuverkoksi” luonnehdi- tulla teoksella on myös toinenkin kiinne- Pääporras oli rakennusteknisesti vaativa työ. Seinän vierustalla on useita istuinryhmiä. Kohteen akustiikkasuunnittelun on tehnyt Akukon. 134 Savonlinnan pääkirjasto 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| kohta paikalliseen elämään. Siihen on kir- jailtu kuva-aiheita, jotka liittyvät läheisesti Savonlinnaan, Saimaaseen ja Savoon. – Suunnittelun edetessä taustalla oli luonnollisesti tietty kustannuspaine, mut- ta tästä huolimatta lähtökohtana oli se, että kirjaston toimintaa ei tule vaarantaa ja ratkaisu tuli löytää samasta toiminta konseptista, sitä tehostamalla ja hieman supistamalla, sanoo Puumala. – Tässä yhteydessä myös puu tuli en- tistä vahvemmin julkisivun materiaaliksi. Käsittelemätön lehtikuusi saa ajan myötä harmaantua, eikä vaadi myöskään huoltoa. Oman vaatimuksensa tilakonseptille asetti tontin pitkä muoto. Rakennuksen eri osat on sijoitettu niin, että ne voivat toimia tarvittaessa itsenäisesti, eri aukiolo aikojen mukaisesti. Yleisötilojen sijoittami- sella kahteen tasoon on saatu vähennettyä osastojen välistä läpikulkua. Tekniset tilat, henkilökunnan työhuoneet ja varastot si- jaitsevat omana vyöhykkeenään rakennuk- sen kolmannessa kerroksessa. Sisätilojen seinä- ja kattopintoja hallitsee luonnollisten perusmateriaalien, puun ja be- tonin, kontrasti, mutta samalla myös harmo- ninen tasapaino. Arkkitehtuuriin ja toiminnal- lisuuteen keskeisesti liittyvä taide-elementti ja kiintopiste on tilan keskellä kohoava porras. – Olohuoneen tuntu on luotu värikkäillä kalusteilla, jotka luovat saaria kirjaston va- loisalle ulapalle, kuvaa Puumala suunnitte- lun lähtökohtia. Hankkeen sisustusarkkitehtina on toimi- nut arkkitehti Karola Sahi. – Tavoitteena ovat olleet ratkaisut, jotka tu- kevat ajatusta kirjastosta kaupunkilaisten viih- tyvään oleiluun houkuttelevana olohuoneena. – Pään tasalta näkymät ovat avarat hylly- korkeuden ollessa kautta linjan 1400 mm. ”Kortteleittain” asemoitujen hyllykalusteiden irtokalustemaisuutta korostaa avosokkeli ja kalustekohtainen ledivalonauhavalaistus. Korttelit rajaavat rauhallisia lukupaikkoja. Infopiste-kalusteet on toteutettu huomio värillä. Muut kiintokalusteet ovat kautta linjan vaaleita. Pehmustettujen istuskelupaikkojen väritys on kirkas, kertoo Karola Sahi. Palvelupisteiden erottuminen on varmistettu käyttämällä niissä limen vihreää väriä. Kirjastohyllyt, joihin on sijoitettu aikuisten kirjat ja tietokirjallisuus, ovat suhteellisen matalat, jolloin tilan avaruus säilyy. Hyllyt eivät ole viivasuorassa. Niiden väliin jää oleskelutilaa ja rauhallisia nurkkauksia. Rakennesuunnittelu Savonlinnan kirjaston rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tanskanen Oy. – Rakennus on kokonaisuudessaan pe- rustettu teräsbetonisten tukipaalujen va- raan. Toimisto- ja sosiaalitila on kolmannen kerroksen lattiatasoon toteutettu betoni elementtirakenteisena ontelolaattaväli pohjilla. Kolmannen kerroksen seinät ja katto ovat puisia rankaelementtejä. Betoni- rakenneosa toimii omalta osaltaan raken- nuksessa jäykistävänä rakenteena siirtäen vaakakuormat perustuksille, kertoo Jouko Tanskanen toteutetuista ratkaisuista. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli 135 |
| – Kirjasto-osan ensimmäisen kerroksen katto on osittain TT-laattaa ja osittain avoin puurakenteiseen vesikattoon saakka. Ulko seinä on kokonaisuudessaan puuelemen- teistä. Jäykistävä osa ulkoseinästä on CLT-elementtejä. Yläpohjaelementtien ala- pinnassa oleva 100 mm:n CLT-levy toimii kantavan rakenteen palosuojana ja siirtää yläpohjan vaakakuormia pystyrakenteille. Erikoisuutena rakennuksessa on teräs betoninen paikalla valettu porras, joka te- kee 270 asteen kierroksen siirryttäessä ensimmäisestä kerroksesta toiseen ker- rokseen. Yksilöllisiä ratkaisuja Savonlinnan kirjaston urakoinnista vasta- si Lemminkäinen Talo Oy. Rakentaminen on urakoitsijan ydinliiketoimintaa ja työ päällikkö Timo Määttänen nostaakin kohteesta esille yksityiskohtia, joita ei ole tullut aikaisemmissa työkohteissa vastaan tai ovat poikkeuksellisen vaativia. Tällainen oli julkisivun taideteos. – Alupron tehtaalla ”kudottu” taideteos toimitettiin paikalle rullatavarana, jossa se ripustettiin räystäsrakenteesta ”kuin ryijy”, kuvaa Määttänen asennusta. – Vastaavaa, yhtä mittavaa kokonaisuutta ei ole toteutettu Suomessa aikaisemmin. Myös runkorakenteessa ja julkisivussa käytettyjen materiaalien osalta rakennus poikkesi tavanomaisesta. Betonivalussa oli otettava huomioon, että betonipinnat jää- vät näkyviin sisustuksellisena pintana, ja niihin on tehty vain pölysidonta. Vaativana työnä Määttänen tuo esille jo pariinkin ot- teeseen tässä artikkelissa mainitun raken- nuksen keskellä olevan vain alaosastaan rakenteisiin tukeutuvan portaan valun. Yhteinen olohuone – Kirjasto on asiakkaita varten – se ei ole kirjavarasto, toteaa kirjastotoimenjohtaja Tapani Boman. 136 Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli Pyrkimyksenä on ollut luoda kirjastosta kotoisa yhteisöllinen tori, johon voi tulla ta- paamaan vaikka tuttaviaan. – Pääsymaksua ei pyydetä. Siellä voi lukea, leikkiä, opiskella, työskennellä, seu- rustella, esiintyä, kuljeskella tai vaikkapa vain katsella, sanoo Boman. Kirjaston kokoelmat ja palvelut ovat asi- akkaita varten ja asiakaslähtöisyys on ollut yksi suunnittelun keskeinen periaate. Uuden kirjaston myötä kirjastopalvelui- den saavutettavuus muuttui tyystin. Suun- nittelussa on otettu huomioon esteettömyy- den vaatimukset. Paikalle on helppo tulla jalkaisin, polkupyörällä tai omalla autollakin. Vieressä on linja-autoasema, jolloin kyytiä odotellessa voi ajan käyttää hyödyksi. Ohitustien ja keskustan liittävä väylä kul- kee kirjaston toisella sivustalla. Sen taakse jäävä vanha teollisuusalue tulee vastaisuu- dessa uudistumaan. Kirjastoa vastapäätä Asemantien toiselle puolelle on valmistu- nut juuri päiväkoti ja läheisyydessä on usei- ta kouluja, joiden käyttäjistä voi ennakoida tulevan kirjaston vakioasiakkaita. Yleisötilat sijoittuvat kahteen alempaan kerrokseen. Alin kerros on ajateltu yhtei- seksi olohuoneeksi, jossa on useita oles- keluryhmiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden istahtaa valoa tulvivan suuren lasisen sei- nän ääreen lukemaan lehtiä tai vaikkapa työskentelemään läppärin kanssa. Katu- tasoon sijoittuu myös lasten ja nuorten osasto. Jokaisella ikäryhmällä on nyt omat alueensa. Lasten askartelua varten on mo- nitoimihuone. Pelihuoneessa on mahdolli- suus pelata liikunnallisia konsolipelejä. Toisessa kerroksessa on aikuisten osas- to, jossa kokoelmat jakautuvat kauno kirjallisuuteen ja aiheenmukaisesti ryh- miteltyyn tietokirjallisuuteen. Tilan perällä on musiikkiosasto kuuntelupaikkoineen ja äänieristetty harjoitteluhuone. Eri puolilla taloa on useita työasemia, lukupaikkoja ja istuinryhmiä. Kolmanteen kerrokseen sijoittuvat henkilö kunnan tilat sekä aineiston korjaamiseen tarkoitettu työtila. Pelihuone, äänieristetty huone musiikin- harjoittelua varten ja itsepalveluperiaatteel- la toimivat laitteet mikrofilmien lukemista ja digitointipalveluja varten ovat uusia palveluja. Nykyaikaa ovat myös lainaus- ja palautusautomaatit, jotka vapauttavat henkilökunnan aikaa rutiinitehtävistä asia- kaspalveluun ja opastamiseen. Vanhassa kirjastossa ei myöskään ollut kahviota. Kahviosta on välitön yhteys rakennuksen päädyssä olevalle terassille, joka kesäai- kaan arvatenkin muodostuu suosituksi pai- kaksi – nauttia kahvion antimia ja tutustua vaikkapa päivän lehtiin. Uutisalueen yhteydessä on kokous- ja ryhmätyöhuone, jossa opastetaan esimer- kiksi koululuokkia kirjastopalvelujen käyt- töön. Tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille. Kirjailijavierailut, pienimuotoiset konser- tit, valokuva- ja akvarellinäyttelyt sekä las- ten osaston nukketeatteriesitykset kuulu- vat niin ikään tulevaisuuden suunnitelmiin. – Savonlinnassa on useita harrastaja yhdistyksiä ja kerhoja sekä yhteistyö kumppaneita, joiden kanssa kirjaston moni- puolisuutta tältä osin on luonteva rakentaa, sanoo Boman. Savonlinnan 37 000 asukasta asuvat laajalla alueella. Savonlinnaan kuuluvat nykyisin myös Kerimäki ja Punkaharju, joissa toimivat edelleen omat kirjastot. Kirjastoauto, jolle uusi kirjasto muodostaa tukikohdan, on tärkeä side palveluihin. Alu- eella, jossa maayhteydet ovat rakentuneet monimuotoiseen vesistöjen sokkeloon, pisimmät kirjastoauton reitit ovatkin sadan kilometrin mittaisia. Kirjaston nimeksi valittu Joeli viittaa luonnollisesti kirjailija Joel Lehtoseen, jon- ka tunnetuimman teoksen, Putkinotkon, syntysijoihin voi tänäänkin käydä tutustu- massa. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli Asemantie 5, Savonlinna Pinta-ala Tilavuus Kokonaiskustannus Rakennusaika Rakennuttaja 3 680 brm² 18 235 m³ 7,7 milj. euroa 3/2012–4/2013 Savonlinnan kaupunki / Toimitilapalvelu Projektinjohto Pääsuunnittelu Sisustussuunnittelu Rakennesuunnittelu Pöyry CM Oy Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy / arkkitehti Markku Puumala Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy / arkkitehti Karola Sahi Insinööritoimisto Tanskanen Oy Pääurakoitsija TALONRAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN TALOTEKNIIKKA KANSAINVÄLISET TOIMINNOT LEMMINKAINEN.FI 74855_LEM_projektiUutiset_148x30.indd 1 3.9.2012 15.40 Kiinteistöjen ja infran suunnittelu, konsultointi ja projektinjohto Projektinjohto LVI-, automaatio- ja sprinklerisuunnittelu www.poyry.fi Sähkösuunnittelu Ulkolasiseinät Teräsprofiiliulko- ja sisäovet Osastoivat EI30- teräsprofiililasiovet 81280 UIMAHARJU Puhelin (013) 771 245, Telekopio (013) 771 251 jsprofiili@telemail.fi, www.js-profiili.fi Sprinkleriurakka Jypro Oy Kalarintie 9 40800 Vaajakoski puh.044 757 8230 fax.014 337 2501 www.jypro.fi Tasoite- ja Rappausliike Arppeentie 26, 82500 KITEE pro-pinnoitus@co.inet.fi Matkapuh. 0500-675 123 Ari Karhinen 0500-342 309 Aimo Karhinen Suoritamme • Kone- ja käsinrappaukset • Lämpörappaukset • Tasoite- ja maalaustyöt • Betoninkorjaustyöt Maalaus- ja tasoiteurakka Kalusteet PROJEKTIUUTISET 4/2013 Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli 137 |
| Logistiikkakeskuksen vieressä on Ponssen Eteläjulkisivu on pelkistetty. Uusi Ponssen logistiikkakeskus poikkeaa korkeudeltaan ja kooltaan ympäristöstä. 138 Ponssen logistiikkakeskus 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Ponsselle uusi logistiikka keskus Ponsse uskoo tulevaisuuteen, vaikka yritys pitääkin tämänhetkistä markkinatilannetta haasteellisena. Yritykselle on valmistunut Iisal- meen uusi logistiikkakeskus. Se on kooltaan 4500 m² ja tilavuudel- taan 42 000 m³. Kohteen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. Uudesta logistiikkakeskuksesta lähtee vuodessa yli 100 000 erillistä lähetystä. Ponssessa todetaankin puolileikillisesti, että ”uusi kone myydään varaosina ja huoltopalveluina elinkaarensa aikana 2–3 kertaan uudelleen”. Uusi keskus palvelee jo asiakkaille toimitettuja koneita. Tuotannon logistiikka hoidetaan edelleen Vieremän tehtaalla. TEKSTI JA KUVAT: PEKKA AGARTH P ääosan logistiikkakeskuksesta muo- dostaa varaosavarasto, jonka arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Siellä on 22 000 tuotenimikettä. Varaston suun- nittelu lähti trukkilavasta, niitä sopii uuteen keskukseen 7000. – Näin suuri tavaravirtojen määrä vaatii te- hokkaan tietojärjestelmän, kertoo Ponssen logistiikkapäällikkö Jussi Kärkkäinen. Hän suunnitteli toiminnan layoutin ja kiinteistöpäällikkö Tapio Janatuinen rakennusteknisen hankesuunnitelman. – Markkinoilta ei löytynyt valmista meil- le sopivaa tietojärjestelmää, vaan meille räätälöitiin oma jo markkinoilla olevan poh- jalta. Se käyttää huipputeknologiaa, jatkaa Jussi Kärkkäinen. Uusi varastonhallinta järjestelmä mahdollistaa myös automaatio asteen asteittaisen nostamisen tarpeen mukaan. Uusi logistiikkakeskus on tilavuudeltaan kolminkertainen entiseen verrattuna. Se toimii myös Vieremän tehtaan varmuus- PROJEKTIUUTISET 4/2013 varastona. Keskus työllistää 25 henkilöä. Lavoja käsitellään ihmisen ohjaamilla tru- keilla, jotka yltävät 12 metrin korkuisiin hyllyihin. Varaosien nopea ja luotettava saatavuus on metsäkoneyrittäjälle elin- ehto. Kone ei voi seistä tuottamattomana päiväkausia. Suunnittelu toiminnan ehdoilla Logistiikkakeskuksen arkkitehti- ja rakenne suunnittelusta on vastannut Insinööri toimisto Savolainen Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Katja Lintunen. Hän korosti, että kohteen suunnittelun lähtökohtana oli logistiikan toiminta kustannukset ja tulevaisuuteen varautumi- nen. Logistiikkakeskus toimii myös portti rakennuksena Ponssen kampukselle ja uudistuvalle teollisuusalueelle. Tavaran tulee liikkua nopeasti ja luotet- tavasti. – Haluamme panostaa asiakkaidemme palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Il- man investointeja emme voi pysyä kilpailu- kykyisinä, Ponssen myynti- ja markkinointi- johtaja Jarmo Vidgrén kertoo. Maalämpöä ja ekologiaa Uudessa logistiikkakeskuksessa erityis- tä huomiota on kiinnitetty ympäristö ystävällisiin lämmitys- ja kierrätysrat- kaisuihin. Kohteen lämmityksessä oli vaihtoehtoina kauko- ja maalämpö. Energi- an hinnan huonon ennustettavuuden täh- den päädyttiin maalämpöön. LVI-suunnitte- lijana toimi Insinööritoimisto A Mustonen. Maalämpötekniikan toimitti Gebwell Oy. Logistiikka eskus lämmitetään maaläm- k möllä. Tässä vaiheessa asennettiin kolme maa- lämpömoduulia yhteisteholtaan 180 kW. Lämpö varastoidaan 3000 ja 1000 litran varaajiin. Järjestelmässä on varauduttu kahteen uuteen lämpömoduuliin, jolloin ko- konaisteho on 300 kW. Laajennus on huo- mioitu tilavarauksena teknisessä tilassa ja Ponssen logistiikkakeskus 139 |
| putkistojen kokomitoituksessa. Laajennus on mahdollista toteuttaa katkaisematta ny- kyistä järjestelmää. 200 metriä syviä ener- giakaivoja porattiin 30 kappaletta. Kaikkiin on jo lämpöpumppu asennettuna. Jatkossa voidaan lisätä vielä kaksi pumppua. Asen- nusmuutokset voi suorittaa teknisessä ti- lassa. Piha-alueisiin ei tarvitse koskea. Asennusaikataulun kireyden tähden lämpöpumput asennettiin ensin tehtaal- la toimivaksi kokonaisuudeksi, testattiin ja siirrettiin Iisalmeen. Kokemukset tästä tavasta osoittautuivat hyviksi. Vastaavien putkistojen tekeminen ahtaisiin paikkoi- hin, kuten laitteiston ja seinän väliin, olisi vienyt kentällä rakennettaessa monin kertaisen ajan. Nyt laitteiston asennus ete- ni ennätysnopeudella työmaalla. Tiivis rakennus Pääurakoitsijana toimi Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Vastaava työnjohtaja Sauli Harmanen piti kohdetta ”normaalina tiukka-aikatauluisena”. Lattioiden tasaisuu- den vaatimukset olivat korkeat, johtuen varastokorkeudesta. Lattiat toteutettiin ker- tavaluna. Kulutuskestävyyden lisäämiseksi pintaan tuli sementtipohjainen vaalea Mas- tertop-käsittely, jotta siitä heijastuu hyvin katosta tuleva valo. Nykyisin rakennuksilta vaaditaan energia taloudellisuuden tähden tiiveyttä. Huolelli- sesti asennettuna Ruukin ulkoseinäelemen- tit läpäisivät ongelmitta alipainemittaukset. Valaistus väyläohjauksella Kohteessa harkittiin led-valaistusta, mutta päädyttiin vielä perinteisiin monimetalli valaisimiin, kertoi DI Mikko Murtola Ii- salmen Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Oy:stä. Yritys toimi logistiikkakeskuksen sähkösuunnittelijana sekä sähkötöiden- valvojana. Suurin osa talon valaistukseno- hjauksesta on toteutettu väyläpohjaisella KNX-tekniikalla. Langatonta valaistuksen ohjausta Mikko Murtola ei pidä riittävän luotettavana teollisuusympäristössä. Mikko Murtolan mukaan KNX-väylä tekniikan edut ovat kiistattomat. Se on Hyllyissä on 7000 trukkilavapaikkaa. Valaistusta ja muutakin talotekniikkaa ohjataan KNX-taloautomaatiotekniikalla. 140 Ponssen logistiikkakeskus 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| kansainvälisesti standardisoitu, nopea suun- nitella, asentaessa taloudellinen, se voidaan liittää myös helposti muihin järjestelmiin ja sen muunneltavuus on erinomainen. Kohteen korkeiden tilojen pistemäiset palonilmaisimet on korvattu näytteenotto Ponsse uskoo tulevaisuuteen ilmaisimilla. Yli 100 perinteisen pistemäisen ilmaisimen sijaan logistiikkakeskuksen kor- keissa tiloissa on vain kolme näytteenotto ilmaisinta. Näytteenottoilmaisimien huollon tarve on vain murto-osa sadan pistemäisen ilmaisimen vastaavasta tarpeesta. Uusi logistiikkakeskus on kapasiteetiltaan kolminkertainen edelliseen verrattuna. Silti kohteessa on varauduttu jo laajennukseen. Yritys uskoo kilpailukykyynsä. Ponssen logistiikkakeskus Iisalmi Pinta-ala Tilavuus Rakennusaika Kustannusarvio 4500 m² 42 000 m³ 9/2012–6/2013 6 milj. euroa Rakennuttaja Arkkitehti- ja rakenne- suunnittelu Pääurakoitsija Ponsse Oyj Insinööritoimisto Savolainen Oy / pääsuunnittelija arkkitehti Katja Lintunen Rakennusliike U. Lipsanen Oyj Arkkitehti suunnittelu Rakenne suunnittelu Valvonta Rakennuttaminen INSINÖÖRITOIMISTO SAVOLAINEN OY Papinkatu 30, 74120 IISALMI Navitas 1B, 78250 VARKAUS Volttikatu 7, 70700 KUOPIO SUUNNITTELUA VUODESTA 1960 Pääurakoitsija Rakennusliike U. Lipsanen Oy Myllykatu 14 76100 Pieksämäki Puh. 0403 000 500 www.lipsanen.com LV I KAJAANI * INSINÖÖRITOIMISTO LVIA-suunnittelu A. MUSTONEN OY VARKAUS * KUUSAMO * OULU Oy Steelpro Ltd Lasikaiteet Lasikaide- ja porrasjärjestelmät Kylänpääntie 4 01750 Vantaa 0400 815 452 www.steelpro.fi Kuormalavahyllyt Tornado-varasto- automaatit Constructor Finland Oy PROJEKTIUUTISET 4/2013 Ponssen logistiikkakeskus 141 |
| Vaikka tilan luonne on hyvin avotoimistomainen, siellä on paljon sivuttaisia ääniä blokkaavia elementtejä kuten lasiseinät, sermit, paneeliverhot eli vei-verhot. Jokaisella tiimillä on oma loosinsa, joiden välissä on lasiseinillä eristettyjä pienempiä looseja eli lasiakvaarioita. Toimistotiloja on rytmitetty mattojen väriskaalalla, mikä tekee tilasta mielenkiintoisemman. Kaikkialla avotilassa on parhaan vaimennuskertoimen omaava moduulivillakatto. 142 Pirkanmaan Osuuskauppa 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Pirkanmaan Osuuskaupan toimisto Edustava olematta hienosteleva Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy suunnitteli Pirkanmaan Osuus kaupan toimistotilat Tampereen Koivistonkylässä sijaitsevan Pris- man kakkoskerrokseen. Sisustuksesta vastasi Protest Design Oy. Haastavaan vanhaan tilaan syntyi valoisa ja moderni avokonttori. TEKSTI: ANNE KORKALA KUVAT: ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY P irkanmaan Osuuskaupan väki on enemmän kuin tyytyväinen uusiin toimitiloihinsa. Modernissa ja valoi- sassa konttorissa on rauhallinen ja levolli- nen tunnelma, vaikka tiimit paiskivat töitä ripeään tahtiin. Suunnitelman teki Tähti-Set Oy Tampe- reelta, ja sieltä arkkitehti Toni Väisänen. Sisustussuunnittelusta vastasi sisustus arkkitehti Marko Nenonen Protest Design Oy:stä. Tilaaja halusi työtilat noin 100 hengelle, sekä näitä palvelevat neuvottelu-, kopio-, wc-, tauko- ja arkistotilat. Lisäksi rakennet- tiin atk- ja koulutusluokat. Kokonaisuuden haluttiin olevan inspiroiva. Avokonttorissa olevien työpisteiden ha- luttiin ryhmittyvän erilaisten työskentely- tiimien mukaisesti, joiden suhde toisiinsa tuli myös olla tarkoituksenmukainen toi- minnan kannalta. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Työurallaan 25 vuotta omassa työ huoneessa istunut Pirkanmaan Osuus- kaupan talousjohtaja Jouni Uusi-Seppä myöntää muutoksen olevan suuri, mutta pelkästään positiivinen. – Olemme olleet tyytyväisiä, ja etenkin informaation kulku on parantunut. Toiminta on mutkattomampaa, kun näkee suoraan onko joku paikalla. Koppikonttorissa kyn- nys siirtyä tilasta toiseen oli korkeampi. Tii- mit on erotettu toisistaan lasiseinillä, jolloin näkyvyys on hyvä, mutta muiden työnteki- jöiden liikkuminen ei häiritse niitä, joilla on stabiilimpi työnkuva, Uusi-Seppä kertoo. Uusi toimistotila löytyi Koivistonkylän Prisman yläkerrasta. Vuonna 1977 valmis- tunut rakennus oli aikoinaan Suomen en- simmäinen automarket, jossa sijaitsi alun perin Koivistonkylän Eka-market. Toisen kerroksen tilat olivat pääosin alkuperäiskunnossa. Muutaman vuoden käyttämättömänä olleessa tilassa oli ai- kaisemmin ollut monimuotoista toimintaa urheiluseuroista varastotilaan. – Pirkanmaan Osuuskaupalla oli joka tapauksessa vuokravastuu tiloista, joten tyhjä konttoritila kannatti hyödyntää, Uusi- Seppä kertoo. Säästöjä urakan pilkkomisella osiin Saneerausalueen laajuus oli yhteensä noin 2 500 brm². Projektissa limittyi sekä rakennustekniset uudistukset että sisus- tuksen uusiminen. Ajan säästämiseksi rakennustyöt jaettiin kolmeen vaiheeseen: purku-urakkaan, pää- urakkaan ja sisustusurakkaan. – Kokonaiskonseptin hyväksymisen jälkeen eri urakoille laadittiin aikataulut ja suunnitelmaluettelot. Visualisointia käytet- tiin hyväksi suunnitelmia esiteltäessä sekä tilaajalle että käyttäjille, mutta myös työ- Pirkanmaan Osuuskauppa 143 |
| maalle niiden hyväksymisen jälkeen, Toni Väisänen kertoo. Suurimpina haasteina arkkitehti Väisänen piti tilan muotoa ja vähäistä luonnonvaloa. Myös rakennuksen talotekniikka oli osit- tain vanhentunut. – Kenkälaatikon muotoiseen halliin saa- tiin luonnonvaloa vain kahdelta sivulta, mikä tuntui henkilömäärään nähden riittä- mättömältä, Väisänen kertoo. Tatit jakavat yleisen ja yksityisen tilan Suunnittelun päälähtökohdiksi Väisänen lis- taa luonnonvalon lisäämisen, tilahierarkian luomisen ennalta hallimaiseen geometriaan, äänenvaimennuksen ja -eristyksen huomi- oinnin sekä viihtyisyyden tuomisen tilaan. Ensin etsittiin konseptia, jolla ratkaistai- siin tilaajan toiveet käytettävän tilan reuna- ehdot huomioiden. – Ratkaisu löytyi siten, että mahdolli- simman moni työntekijä sijoitettiin lähelle luonnonvaloa, ”kenkälaatikon” kahta ik- kunallista sivua. Tämä ohjasi suunnittelua 144 Pirkanmaan Osuuskauppa avokonttoriratkaisuun. Työskentelyaluetta ympäröivät vapaamuotoiset ”tatit”, joihin on sijoitettu työntekijöitä palvelevat tilat kuten neuvotteluhuoneet, kopio-, puhelin- ja wc- tilat. Tatit paitsi palvelevat työskentelytilojen tarpeita, niiden rimoitetut kaarevat sivut antavat toisaalta luonnetta niiden vastak- kaisella puolella sijaitseviin avoimiin odo- tus- ja ruokailutiloihin; ne toimivat filtteri kerroksena siirryttäessä tilahierarkiassa julkisemmasta yksityiseen ja päinvastoin. Lasiseinäloosit jakavat tiimit toisistaan Arkkitehti Väisäselle ja sisustusarkkitehti Marko Nenoselle yhteistyö oli jo tuttua ja sujuvaa aikaisemmista projekteista. – Tässä kohteessa teimme yhteistyötä jo ensimmäisistä luonnoksista lähtien: luonnokset sisälsivät alusta alkaen pait- si kokonaisuuden konsepti-idean, myös layout-ehdotuksen ja alustavat sisustuk- sen pääsuuntaviivat väreineen ja materiaa- leineen. Tämä oli hyvä toimintatapa, koska sekä arkkitehti- että sisustusarkkitehti tukivat toisiaan projektin joka vaiheessa. Lopputuloksesta saatiin näin eheämpi ko- konaisuus. Materiaalit ja värit tukevat toi- saalta tilojen hierarkiaa, toisaalta ne mää- räytyivät myös teknisten ominaisuuksien mukaan ko. toiminnassa, Väisänen jatkaa. Sisustusarkkitehti Marko Nenonen teki mittavan taustatyön realisoimalla kaikki vanhan toimiston kalusteet ja vuosikym- menten aikana hankitun taiteen. Vanhat rulokaapistot levytettiin ympäriltä yhtenäiseksi ja siirrettiin uuteen konttoriin. Myös siniset työtuolit muuttivat mukana, ja niiden sävymaailmaan yhdisteltiin sekä ko- kolattiamatot että uudet kalustehankinnat. Toimiva akustiikka tärkeä Akustiikkasuunnittelu oli tärkeässä osas- sa hanketta, ja siitä vastasi akustikko Eija Halme-Salo Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy:stä. Kaikkialla avotilassa on parhaan vaimennus kertoimen omaava moduulivillakatto. Neu- vottelu- ja puhelinhuoneissa katot ovat rei’itettyä kipsiä ja märkätiloissa vinyylikipsiä. 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Sivusuuntaista äänen kulkeutumista estetään ääntä eris- tävin lasiseinäloosein, vaimentavin verhoin ja lopulta työ pisteiden pehmeiden sermien avulla. – Toimistoon on varattu runsaasti puhelinkoppeja keskus- telua varten, mutta käytännössä akustiikka on niin hyvä, että täällä pystyy käymään puhelinkeskusteluja omalla paikallaan- kin, Uusi-Seppä kehuu. Kaarevat ulkoseinät julkiselle alueelle päin on rimoitettu valkolakatuilla, molempiin suuntiin viistetyillä koivurimoilla. – Rimojen tarkoitus on toisaalta tehdä vapaamuotoisista kappaleista julkisivuiltaan homogeenisia ovien ja ikkunoiden jäädessä yhtenäisen rimoituksen taakse, toisaalta niiden viis- tot reunat antavat kappaleille pyöreyttä myös vertikaalisuun- nassa. Rimoitus estää myös äänen heijastumista hajottaen ääntä eri suuntiin, Väisänen kertoo. Avotoimistolooseihin päin tattien seinät ovat valkoisia, rimoit- tamattomia lohkopintoja – siellä interiöörin luonne muodostuu pikemminkin värikkäistä työpisteistä, matoista ja ihmisistä. Työskentelyloosien lattiamateriaalina on muovimattoa enemmän askelääntä vaimentava kokolattiamatto. Väriskaala vaihtelee tiimien vaihtelun mukaan sinisestä lilaan. Riittävästi neuvottelutilaa Lopputuloksena on tilasarja, jossa on miellyttävä olla. Arkki- tehdin sanoin toimistotila on edustava olematta hienosteleva, rauhallinen olematta tylsä. – Aiemmin erillistoimistoissa työskennelleiden käyttäjien palaute on ollut positiivista. He ovat kiittäneet tilan valoisuut- ta, hiljaisuutta ja viihtyisyyttä. Luonnonvalon tarvetta priorisoi- tiin työpisteiden läheisyyteen. Neuvotteluhuoneissa pärjätään loistevalolla, sekä lasiseinillä ja -ovilla, arkkitehti Toni Väisänen summaa. Konttorissa on Pirkanmaan Osuuskaupan kaikki tukitoimin- not, eli markkinointi, palkanlasku, henkilöstöhallinto, kirjan pito, sisäinen tarkastus, keskijohto eli ryhmäpäälliköt sekä koko johtoryhmä ja luottamusmiehet. – Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olemme kaikki samas- sa kiinteistössä ja jopa kerroksessa. Ainakaan kymmeneen vuoteen ei ole tarvetta uusille tiloille. Tässä on laajentamisen varaa uusille työpisteille, ennakoi Uusi-Seppä. Tilahierarkiassa julkinen tila erotetaan tateilla tai filttereillä yksityisestä toimiston puolesta. Tateissa on tiloja, jotka toiseen suuntaan palvelevat aulatiloihin päin, muun muassa vastaan otto. Kattoikkunan ansiosta tilassa on hieno ylävalo, joka osak- si mahdollisti ruokailutilan oheen tehdyn galleriaseinän. PROJEKTIUUTISET 4/2013 Pirkanmaan Osuuskauppa 145 |
| A ABL Finland Oy 123 I Ilma-Tarve Oy 111 n LVI-Helin Oy 105 n A-Insinöörit 75 n Airam Oy 89 n Akukon Oy 129 n AL Design Oy 56 n Alppilux Oy 87 n Alupro Oy 2 n Amitec Oy 108 n Anja Pesola Oy 11 n Are Oy 53 n Arkk.tsto Sigge Oy 75 n Arkk.tsto Tähti-Set Oy 145 n Arkval Arkkitehdit Oy 64 n Arkkitehtiruutu Oy 51 n Arkval Arkkitehdit Oy 61 n Asennuspalvelu Huuhka Oy 48 n Auran ST-Team Oy 57, 63, 87 n Iloq Oy 7, 87, 105 n Inlook Oy 29 n Ins.tsto Konstru Oy 64 n Ins.tsto Mittatyö Timo M Maalaamo MTW Oy 65 B Basf Oy J Jaatimet Oy 76 n Betoco Oy 48 n Betonilattiat Peltonen Oy 122 n Betset Oy 7, 76, 111 n Bluebeam Software 9 n Burgerclean Oy 77, 105 C Constructor Finland Oy 141 D Debreta OÜ 86 n Design Connection Oy 64 E Education Facilities Oy 128 n EFG Toimistokalusteet Oy 3 n Enco Oy 39, 48 n Esasähkö Oy 48 n Etelä-Suomen Imubetoni Oy 48 n Etteplan Oyj 137 n Eurokangas Oy 127 F Finnmap Consulting Oy 56, 110 Holopainen Ky 128 n Ins.tsto Mäkeläinen Oy 47 n Ins.tsto Narmaplan Oy 104 n Ins.tsto Savolainen Oy 141 n Ins.tsto Stacon Oy 28 n Ins.tsto Tanskanen Oy 28 n Ins.tsto Unto Rantanen Oy 121 n Insinööritoimisto A. Mustonen Oy 141 n Interior Partners Oy 14 n Intervent Oy 87 n ISS Proko Oy 128 n I-Valo Oy 129 49 P Palosuojamaalarit Suomessa Oy 56 n Kaarinan Puutyö Oy 111 n Karkkilan Sisäverhous Oy 49 n Katehuolto Oy 75 n Kauko Hakkarainen Oy 86 n Kenset Oy 21 n Kerko Katsomot Oy 87 n Kerko Sport Oy 123 n Kinnarps Oy 29 n Knauf Oy 5 n Kosken Eristys Oy 129 n Kouvolan Kiinteistömaalaus Oy 86 n KT Interior Oy 91 n Parviainen Arkkitehdit Oy 110 n Peikko Finland Oy 76, 122 n Peltineloset Oy 56 n Pelti-Pori Oy 122 n Pemco Oy 46 n Piha- ja puistosuunnittelu n Suomen Messut 93 n Suomen Saneerausmestarit Oy 76 n Supusa Ky 129 n Sähköins.tsto Pasi Sainio Oy 105 n Granlund Oy n Lahden Messut Oy 83 n Lasimyynti Tammela / 146 Chemicals Oy 56 K Kaakelikeskus Helsinki Oy 49, 57, 77 n Helsingin Lasimarkkinointi Oy 57 n Helvar Oy 29, 77 n Hesapro Oy 65 n Hyvinkään Puuseppien Oy 65 O Optiplan Oy 38 G Geberit Oy 7 n Lahden Lattia- ja Seinäpäällyste Oy 86 K ja R Tammela Oy 65 n Lemminkäinen Infra Oy 87 n Lemminkäinen Talo Oy 105, 137 n LS Special Peltitekniikka Oy 87 N NCC Rakennus Oy 38 S Saint-Gobain Weber Oy Ab 9, 57, 148 n Satakunnan Insinöörikeskus Oy 121 n Scan-Mikael Oy 35 n Schauman Arkkitehdit Oy 104 n Siemens Osakeyhtiö 45 n Sika Finland Oy Ab 11 n Siskon Siivous Oy 57 n Sisustus-Nummi Oy 122 n Sisuwood Oy 137 n SL Rappaus Oy 122 n SRV Yhtiöt Oyj 43 n Steelpro Oy Ltd 39, 141 n Structor Construction n Normek Oy L Lahden Hallit Oy 86 H HB-Betoniteollisuus Oy 129 liike Maunuaho Oy 129 n Maalausliike Altti Rintala Oy 122 n Majoituspalvelu Forenom Oy 37 n Meksport Oy 39 n Messe Frankfurt 13 n Mestarilaatoitus Oy 122 n Metallikiillotus Vesa Virta 123 n MH-Betoni Oy 49, 129 n Mivepa Oy 110 n MM Yritysrakentaja Oy 55 n Modeo Oy 16 n Muovilami Oy 123 n Muurausliike P. Syrjänen Ky 48 n Muurausliike Sami Vanne Oy 121, 129 n MVR-Yhtymä Oy 121 n JS-Profiili Oy 137 n Juha Punta Oy 120 n Jypro Oy 137 n Finnsuper Oy 39 n Ford Oy Ab 147 47 n Maalaus- ja Kunnostus- n Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy 110 n Rakennusliike U. Lipsanen Oy 141 n Restamaster Oy 65 n RPT Docu Oy 99 56, 76 Hanna Hentinen 48 n PK-Valmiste Oy 105 n Pohjolan MK-Lattiatyö Oy 86 n Porin Puukaluste Oy 123 n Porvoon Vaskisepät Oy 71 n Premekon Oy 111 n Projecta Oy 111 n Projectus Team Oy 29, 56, 64 n Pro-Pinnoitus Oy 137 n Pukkila Oy Ab 77,87 n Puumeka Oy 57 n Puuteos Nurmi Ky 29 n Pöyry CM Oy 6, 75, 137 Q Quattroservices Oy n Suomen Allaslaite Oy 123 n Suomen Lämpöpumppu- tekniikka Oy 29 T Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy 49 n Teräsrakenne Toivonen Oy 39 n TPE Turun Pelti ja Eristys Oy 48, 76, 105, 110, 122 n TR Saumaus Oy 49 V Vantaan Tiililattiat Oy 29, 39, 57 n Verkkosuomi Oy 65 n Versaali Oy 77, 105, 123 n Vesi-Lammela Oy 121 n Viafin Process Piping Oy 111 n Voller Sisustus OÜ 39 n Vestoppi Oy 33 n Voller Sisustus Oy 35 n VRJ Länsi-Suomi Oy 77 W WSP Finland Oy 86 Y YIT Rakennus Oy Helsinki 28 39 R Raision Puusepät Oy 49 4/2013 PROJEKTIUUTISET |
| Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (+ toim.kulut 600 €) . Tervetuloa koeajolle. Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (autoveroton suositushinta 29.170 € + arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 166 g/km 3.102,59 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO 2 -päästöt 166–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013. ford.fi/hyotyajoneuvot |
| Vihreämpi Vetonit Me Weberillä olemme sitoutuneet kaikessa toiminnassamme kestävää kehitystä edistävään rakentamiseen. Tuotekehityksemme tuloksena weber.vetonit S100 Kuivabetoni kuormittaa ympäristöä nyt aiempaa vähemmän hiilidioksidipäästöjen pienentyessä. Valitse ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto – tunnistat sen oheisesta merkistä! Weber ja kestävä elinympäristö, lue lisää: e-weber.fi |
