− Lappeenrannan keilahalli-urheilutalon peruskorjaushanke on hyvä esimerkki siitä, miten hyvällä suunnittelulla myös peruskorjaushankkeesta saadaan toimiva, energiatehokas ja esteetön kokonaisuus, rakennusneuvos Erja Metsäranta opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Vuonna 1982 rakennetun liikuntapaikan peruskorjauksessa remontoitiin keilahalli, lajiharjoittelutilat sisäsoutualtaineen, voimistelusali, toimistot, palloiluhalli, yleisurheilun juoksurata sekä alimman kerroksen sisäampumarata.
– Perusparannushanke onnistui hyvin perusteellisissa kuntotutkimuksissa, joiden avulla hankkeelle saatiin tarkka kustannusarvio ja hankesuunnitelma. Eri lajien urheiluseuroja ja muita urheilutalon käyttäjiä kuultiin puolestaan toiminnallista suunnitelmaa laadittaessa ja näin pystyttiin ottamaan huomioon myös heidän ehdotuksensa ja tarpeet, kertoo kaupungin liikuntapaikkarakentamisen hankesuunnittelija, projektijohtaja Ilkka Oksman.
Remontissa 8500 neliömetrin kokoisen keilahalli-urheilutalon katolle asennettiin 229 aurinkopaneelia.
− Koska Lappeenranta haluaa olla edelläkävijä kestävässä kehityksessä, saimme myös urheilutaloon aurinkopaneelit tuottamaan kestävää energiaa talon käyttöön, Lappeenrannan kaupungin liikuntajohtaja Pasi Koistinen kertoo.
Vuoden Liikuntapaikan valitsee opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies. Kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin sen käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta ja se on samalla tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja kohteeseen jäävän pienoismallin lahjoittaa Tampereen Messut Oy.
Aiemmin palkitut: Joensuu Areena (2005), Kemiön Amospuisto (2006), Ylöjärven Liikuntakeskus (2007), Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke (2008), Vantaan Energia Areena (2009), Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto (2010), Oulun Hovinsuon skeittipuisto (2011), Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli (2012), Espoon Honkahalli (2013), Harjavallan liikunta- ja uimahalli (2014), Kontiolahden Ampumahiihtokeskus (2015), Tampereen uintikeskus (2016), Ahveniston maauimala (2017), Turun Kupittaan palloiluhalli (2018), Pälkäneen Kostia Areena (2019).
LISÄTIEDOT:
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Erja Metsäranta, rakennusneuvos, puh. 050 405 9337
Lappeenrannan kaupunki: Pasi Koistinen, liikuntajohtaja, puh. 040 682 0227
Tampereen Messut Oy: Nelly Rauhala, viestinnän asiantuntija, puh. 044 484 2910
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
