Lahden Launeen Prisma
Jokainen neliömetri on nyt rakennettu Lahden Launeen Prisman liki viiden hehtaarin tontilta. Enää laajentumisen mahdollisuutta ei olisi kuin ylöspäin. Vuoden 2008 lopusta Prismaa on laajennettu pala palalta, vaihe vaiheelta. Myös uusi, kaksikerroksinen pysäköintilaitos on rakennettu vanhan pysäköintipihan päälle.
Hypermarketin laajennus on vaikuttanut myös liikennejärjestelyihin: kaupunki on rakentanut Launeen marketaluetta halkovaan Uudenmaankatuun Prisman kohdalle lisäkaistan, ja kokonaan uusi yhteys puhkaistiin Uudenmaankadulta Varakadulle helpottamaan ajamista uuteen pysäköintilaitokseen.
Kokonaisinvestointi on Päijät- ja Kanta-Hämeessä toimivan S-ryhmän Osuuskauppa Hämeenmaan suurin: 35 miljoonaa euroa. Laajennusosan kokonaisala on liki 13 000 neliömetriä, ja koko Prisma-talon kokonaisala on yli 29 000 neliömetriä. Pysäköintilaitoksen laajuus on 30 200 neliömetriä.
– Päätavoitteena oli saada lisää myymäläpinta-alaa yhteen tasoon ja suurempi tavaravalikoima niille kolmelle miljoonalle asiakkaalle, jotka Launeen Prismassa vuosittain käyvät, Hämeenmaan market- ja rautakaupan toimialajohtaja Timo Kyllönen sanoo.
Launeen Prismasta tuli Hämeen suurin ruokakauppa, ja se on yksi Suomen suurimmista Prismoista. Vaikka liike on niin suuri ruokakauppa, laajennuksen pinta-alasta suurin osa käytettiin käyttötavaroiden tarjonnan parantamiseen. Kaikkiaan valikoimissa on 170 000 artikkelia.
Prisma-keskuksen avattiin lahtelaisille uutuutena kauneuden ja hyvinvoinnin myymälä Emotion. Palvelua täydentäviä pienempiä liikkeitä on noin 20.
Kauppa ei päivääkään kiinni
Alun perin Prisma avattiin Launeelle vuonna 1997. Ensimmäinen suurempi laajennus oli vuonna 2001. Lisätilan tarve oli jatkuvasti ilmeinen, ja ensimmäisiä luonnoksia edelleen laajenemisesta on olemassa vuodelta 2003. Kaupungin kanssa ryhdyttiin neuvottelemaan kaavamuutoksista 2006.
Rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2008, ja palapeli oli kokonaan valmis elokuussa 2012.
– Olemme alusta asti nähneet, että tämä paikka on mahdollisuuksien paikka: pysyvä ja hyvä kauppapaikka lahtelaisittain ja päijäthämäläisittäin. Lahden kaupallinen keskusta on siirtynyt tänne Launeelle, ja sijainti paranee entisestään, kun Lahden eteläinen kehätie rakennetaan, kiinteistöjohtaja Reijo Aaltonen Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:stä sanoo.
– Ei tietenkään ole ollut halvin tapa rakentaa vaiheittain, mutta olemme halunneet toimia varman päälle ja rakentaa silloin, kun taloudellinen tilanne on ollut suotuisa.
Haasteena nyt loppuun saatetussa laajennuksessa on ollut, että sitä ei ole tehty yhteen kohtaan, vaan talo on kierretty joka puolelta, ja liki joka reunaan on tullut jonkinlaista laajennusta. Kaupungilta on ostettu kaikki muutaman metrin pientareet, jotka suinkin ovat irronneet.
– Suuri haaste laajennuksessa on ollut se, että kauppaa ei ole suljettu päiväksikään rakentamisen takia. On vaatinut paljon suunnittelua, miten tämä pystytään toteuttamaan niin, että Lahden suurimman marketin asiakkaat, kaupan työntekijät ja rakentajat pystyvät siirtymään paikasta toiseen ja tekemään työtään turvallisesti ja että energiaa ja valoa riittää kaikille, Aaltonen sanoo.
– Kaikesta selviydyttiin turvallisesti ja kunnialla, ja olemme tyytyväisiä suunnittelijoiden ja rakentajien työhön ja lopputulokseen.
Lisätiloja moneen tarkoitukseen
Pääsuunnittelijana hankkeessa muuten paitsi pysäköintilaitoksen osalta toimi rakennusarkkitehti AMK Jani Talonpoika A1 Arkkitehdit Oy:stä.
– Vaiheistamista pyöriteltiin moneen kertaan uuteen uskoon kaupankäynnin ja turvallisuuden ehdoilla. Kaikki sujui yllättävän hyvin, vaikka välillä oli kolmekin laajennuslohkoa yhtä aikaa käynnissä, Talonpoika sanoo.
Viimeiseksi valmistui elokuussa rakennuksen eteläsivulle myymälän laajennus, johon sijoittuu puutarhamyymälä. Sen päälle kakkoskerrokseen valmistui Hämeenmaan konttorin laajennus.
Laajennustyö alkoi uusien varasto- ja lastaustilojen rakentamisella talon eteläsivulla. Vanhat varastotilat saatiin myymäläkäyttöön. Isoin laajennus kohdistui myymälään ja ravintolaan rakennuksen itäsivulle. Kellarikerrokseen niille main tuli henkilökunnan pysäköintitilat noin 100 autolle.
Pohjoispuolella tilaa rakennettiin lisää siten, että oheisliikkeet ja kassalinja siirtyivät laajennukseen ja siten Prisma sai myymäläpinta-alaa lisää. Jani Talonpojan mukaan myös oheisliikkeet suurenivat: aiemmin tilojen syvyys oli viisi metriä, nyt ensimmäisessä kerroksessa 11 metriä ja toisessa 8,5 11 metriä.
Taloa on laajennettu myös Alkon kulmauksesta pohjoispuolelta.
Pysäköintilaitos suunniteltiin ja rakennettiin erillisenä urakkana muiden laajennusten rinnalla vanhan pysäköintipihan päälle talon pohjoispuolella. Se rakennettiin kiinni Prisma-taloon, joten pääsisäänkäynnit ovat ikään kuin piilossa pysäköintilaitoksessa. Kevyen liikenteen väylät on uudistettu siten, että niiltä kuitenkin pääsee suoraan Prisma-talon vieritse pääsisäänkäynneille.
Modernimpaa ilmettä
Jani Talonpojan mukaan laajennuksessa uusi sovitettiin vanhaan. Soveltuvin osin ilmeeseen haettiin kuitenkin modernimpaa otetta, esimerkiksi kassakäytävällä, jonka varteen oheisliikkeet sijoittuvat kahteen kerrokseen.
Kassakäytävällä haettiin perushypermarketin ja ostoskeskuksen välimuotoa. Katossa on kaarevia osia, ja käytävään laitettiin marketille epätyypillisesti verkkokatto, joka peittää yläpuolella olevaa tekniikkaa. Myös väriä käytettiin jonkin verran, ei pelkkää valkoista ja harmaata. Lisäksi pienliikkeissä on käytetty paljon lasiseinää.
Julkisivut menivät käytännössä uusiksi kaikkialta paitsi näkyvimmältä osuudelta Uudenmaankadun puolelta. Siellä on nähtävissä alkuperäisestä Prismasta peräisin oleva ritiläaihe. Ritiläaihe otettiin nytkin käyttöön pysäköintilaitoksessa, jossa Alupro Oy:n toimittamilla alumiiniritilöillä on paitsi arkkitehtoninen, myös savunpoistoon liittyvä funktio.
Muutoin julkivisut ovat Paroc- eli pelti-villa-peltielementtiä, jota peltikasetointien lisäksi rytmittää siellä täällä verhomuurauksena tehty tiiliverhoilu. Tiili on Tiileri Oy:n kirjavaa ja rosopintaista Ruukin tiiltä, josta saadaan yhtenäisen näköinen pinta.
Liittymärakenteet teettivät työtä
Laurellin mukaan kaikki laajennukset ovat teräsrunkoisia. Rungot toteutettiin kukin erillisenä tuoteosakauppana. Teräsrungon palosuojaukset on toteutettu pääsoin sprinklausta hyödyntäen. Runko on perustettu paalujen varaan; lattiat sen sijaan ovat pääosin maanvaraisia.
Marketin alla menee kaupungin iso sadevesiviemäri. Sen olemassaolo tiedettiin, mutta sijainti tuli joiltain kohdin yllätyksenä. Perustusratkaisuissa viemäri jouduttiin kiertämään, Laurell kertoo.
– Vanhaan rakennukseen liityttiin lähes joka puolelta. Liittymät vanhoihin rakenteisiin vaativat aina lisätyötä verrattuna uudisrakentamiseen. Mitat eivät aina täsmää, ja on mietittävä liittymärakenteita. Vanhoilla ulkoseinillä olleet jäykistysosat tulevat seinän purkautuessa esiin, ja niille on keksittävä korvaavia rakenteita. Osa tällaisista vinositeistä on jätetty paikoilleen, Laurell kertoo.
Kaupan sisustaminen kärsii aina, jos keskelle laitetaan kantavia pilareita ja tuulisiteitä.
– Niiden sovittelu on ollut tarkkaa. Esimerkiksi ravintolalaajennuksen päällä on konehuone. Sen alle ei saanut kovin monta pilaria tulla. Rakenteista tulee tällaisissa kohdissa järeitä ja hankalia.
Myymälän ja ravintolan alle rakennettu henkilökunnan pysäköintitila rakennettiin talvityönä savimaahan pohjaveden pinnan alapuolelle.
– Talvi oli erityisen hankala, ja routimisvaara suuri. Rakennesuunnittelussa ja työmaalla pohdittiin monta kertaa suojausratkaisuja ja työjärjestystä.
Kokonaisuutena projekti sujui Laurellin mukaan hyvin ja joustavasti.
Töitä yöaikaan
Pääurakoitsijana laajennuksessa toimi Retatec Oy. Urakoista osa oli kiinteähintaisia, osa projektinjohtourakoita.
– Kaupankäynti ei keskeytynyt rakennustöiden takia päiväksikään. Laajennukset toteutettiin asiakkaan toiveiden mukaisesti normaalista poikkeavalla aikataululla ja työajalla, mikä merkitsi myös yötöitä, rakennuspäällikkö Seppo Savolainen sanoo.
Esimerkiksi kassojen toiminta siirrettiin uuteen paikkaan laajennusosaan yhden yön aikana. Operaatio oli Savolaisen mukaan vaativa, ja se vaati onnistuakseen hyvää valmistelua.
Työmaalla keskivahvuus oli Savolaisen arvion mukaan yli 20 työntekijää, korkeimmillaan yli 50.
– Olennainen asia projektin onnistumisessa oli se, että rakennuttajaorganisaatio oli ammattilaisia. Projekti ei olisi onnistunut ilman, että rakennuttajaorganisaatio kykenee nopeisiin päätöksiin.
Pysäköintilaitos asiakkaan ehdoilla
Prisman laajennus- ja muutostöiden yhteydessä rakennettiin entisen parkkialueen päälle kokonaan uusi pysäköintilaitos kahteen kerrokseen. Parkin laajuus on 30 200 neliötä, ja parkkiruutuja on 1 250.
Ensimmäiseksi pysäköintilaitoksen ajaja huomaa valo-opastejärjestelmän, joka näyttää, missä on vapaita paikkoja. Toiseksi huomio kiinnittynee parkkiruutuihin, joiden koossa ei ole pihtailtu: leveys on 2,85 metriä. Myös ajoväylät ovat leveät, selkeät, turvalliset ja kaksisuuntaiset. Pilarit eivät missään vaiheessa estä näkyvyyttä. Toiseen kerrokseen on suorat rampit.
– Kauppias oli kaukonäköinen ja halusi pysäköintilaitoksen suunniteltavaksi asiakkaan ehdoilla. Olennaista on, miten käyttäjä kokee pysäköinnin: sen pitää tuntua helpolta ja turvalliselta, DI, toimialajohtaja Heikki Solarmo Pöyry Finland Oy:stä sanoo.
Solarmo toimi pysäköintilaitoksen pääsuunnittelijana ja rakennesuunnittelijana.
Pysäköintilaitoksen runkoratkaisuna on kahteen suuntaan rasvapunoksin jälkijännitetty, paikalla valettu palkkilaatasto. Rakennus on perustettu kitkapaaluille. Paloturvallisuuden eteen tehtiin suunnitteluvaiheessa paljon töitä. Savunpoistoa mallinnettiin, ja kriisitilanteessa toimivat savunpoistopuhaltimet. Parkkihallin ulkoseinissä on avoimet alumiiniritilät, joiden kautta savu poistuisi.
Pysäköintilaitoksen KVR-urakoinnista vastasi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Talotekniikasta vastasi YIT Kiinteistötekniikka Oy.
– Kun työmaa-alue oli samalla alueella kuin asiakaspysäköinti, työmaan logistiikalle aiheutui normaalia enemmän haasteita. Työmaan tukialue oli vähäinen, ja asiakasliikenteen reitit oli turvattava, projektipäällikkö Jukka Viinamäki sanoo.
Viinamäen mukaan työmaan vaiheista tehtiin suunnitelmat, ja ne käytiin läpi rakennusviranomaisten, rakennuttajan ja kaupan edustajan kanssa. Rakentamisen vaiheistus mahdollisti sen, että parkki myös pystyttiin ottamaan käyttöön vaiheittain.
– Paikalla valettu jälkijännitetty runkoratkaisu soveltui kohteeseen hyvin, Viinamäki sanoo.
