Viimeisimmät julkaisut

Kuuma G palvelee koko Kymenlaaksoa

Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa uudistuu kokonaan. Ensimmäisenä on valmistunut uusi 19 000 neliön G-talo. Vanhan keskussairaalan kylkeen rakennetussa ja kalliolle perustetussa G-talossa on kuuman sairaalan palvelut koko kuntayhtymän tarpeisiin.

G-talon julkisivu on dialogissa vanhojen rakennusten tiilipintojen kanssa. G:n julkisivussa on valkobetonia, lasia ja kolmea erimuotoista mutta samanväristä keraamista laattaa. Pääsisäänkäyntiä korostaa kupari.

Uuden G-sairaalan tilaaja on Kymenlaakson Kymsote-kuntayhtymän omistama yritys Carea-Sairaalat Oy. Kymsoteen kuuluvat Virolahti, Miehikkälä, Hamina, Kouvola, Kotka ja Pyhtää, ja G-sairaala tarjoaa kuuman sairaalan palvelut niille kaikille. G:ssä toimivat päivystys, leikkaukset, tehohoito, valvonta, synnytykset, äitiyspoliklinikka ja välinehuolto.

G-talo maksaa noin 60 miljoonaa euroa, jonka kuntayhtymä hoitaa Kuntarahoituksen lainalla. Rakentamiseen on saatu lupa Sosiaali- ja terveysministeriöltä; kesken­eräisen sote-lain vuoksi voimassa on rajoittamislaki, jonka mukaan lupa tarvitaan kaikkiin yli viiden miljoonan euron sote-hankkeisiin. 

Kymsotella on jo lupa seuraavaankin urakkaan: keskussairaalan F-rakennuksesta puretaan kaksi kolmasosaa, ja sen tilalle rakennetaan uusi rakennus, johon tulee vuode­osasto, logistiikkakeskus, sairaala-apteekki ja laboratorio.

Uusi G on rakennettu kiinni vanhaan keskussairaalaan. Vanhasta keskussairaalasta (takana) purettiin G:n puoleinen julkisivu kantavaan runkoon asti.

Carea Sairaalat Oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen toteaa, että monen muun sote-kuntayhtymän lailla myös Kymsoteen rakennetaan ”valtakunnallisen soten pienoismallia” järkeistämällä toimintaa ja keskittämällä eri sote-palveluja. 

G-sairaala otettiin asiakaskäyttöön kesäkuun loppupuolella. Hanke myöhästyi aikataulustaan puolisen vuotta. Kai Heiskanen toteaa, ettei myöhästymiselle ollut mitään yksittäistä suurta syytä. Heiskasen mukaan aikataulua ei kuitenkaan ryhdytty kuromaan kiinni kiireellä.

– Laadukas lopputuote on tärkeämpi. 

G-talo toteutettiin perinteisenä jaettuna urakkana. Urakan ensimmäinen vaihe oli maarakennusurakoitsija Peab Oy:n vastuulla. Se luovutti vetovastuun talonrakennusurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy:lle. 

– Tämä oli haastava hanke aikataulullisesti ja teknisesti, mutta saatiin hyvä sairaala, Skanska Talonrakennus Oy:n rakennuspäällikkö Timo Markkanen toteaa. Markkanen sanoo, että jaetun urakan sijaan nykyään sairaalarakentamisessa usein käytetyt yhteistoiminnalliset urakkamallit olisivat tuoneet hankkeeseen lisää sujuvuutta, kun tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija olisivat päässeet yhteistyöhön jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien.

G-talossa on vältetty laitosmaisuutta ja tuotu sisälle inhimillisyyttä käyttämällä luonnonvaloa, avaamalla näkymiä ympäristöön ja valitsemalla tiloihin sopivia värejä, materiaaleja ja taidetta.

Keskussairaala kalliolla

Koko Kotkan keskussairaala on perustettu kalliolle, niin uusi G-osakin. G:tä rakennettiin toimivan sairaalan vieressä.

– Olemme louhineet tuhansia kuutioita. Räjäytyksille oli päivittäin kaksi puolen tunnin aikaikkunaa, jotka olivat säde­hoitojen, magneettikuvauksien ja leikkauksien suorittajien tiedossa. Kaikki sujui yllättävän hyvin, vaikka rakennustyöstä aiheutui haittoja hoito­työlle, Kai Heiskanen toteaa. Tontilla kulkenut tekniikka siirrettiin pois uuden rakennuksen tieltä, muiden muassa pääviemäri.

– Kantavalle kalliolle perustaminen on asennusteknisesti helppo tehdä. Vaikeutta tuli perustusten tekemisestä toimivan sairaalan vieressä ja kaksi kerrosta sitä alemmaksi, rakennesuunnittelun tehneen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n yksikönjohtaja Tomi Rautiainen sanoo. Joensuulaisessa rakennesuunnittelutiimissä työskenteli keskimäärin neljä henkilöä.

Ympäristöystävällisesti kalliolouheet murskattiin tontille ja G-sairaala perustettiin murskepedin päälle. Rakentaminen alkoi joulukuussa 2017.

– Rakennuksessa on paikallavaluperustukset, samoin alimmat kerrokset on tehty paikallavaluna. Ylempänä on elementtirakenteet. Elementit tulivat meidän hankintana, ja aliurakoitsija asensi ne, Skanska Talon­rakennuksen Timo Markkanen kertoo.

– Runkorakenteet ovat perusrakenteita. Poikkeuksia ovat G-talon röntgen- ja muut säteilysuojatut tilat, niistä tuli omat haasteensa välipohjarakenteisiin. Muissa kerroksissa on ontelolaattavälipohjat, säteily­suojatuissa tiloissa kuorilaatta ja massiivibetonirakenteet, jotta saatiin riittävän paksu betonirakenne, Tomi Rautiainen kertoo.

Koko Kotkan keskussairaala on perustettu kalliolle, niin uusi G-osakin. G:tä rakennettiin toimivan sairaalan vieressä.

Rautiaisen mukaan rakennuksen pitkät jännevälit tarkoitti tarvetta työn­aikaiselle tuennalle kuorilaattavälikattojen valuvaiheessa.

– Toinen poikkeus perusrunkorakenteista on ambulanssihalli. Se on yksikerroksinen ratkaisu, jossa on reilu runkosyvyys. Hallin yläpohjassa on muista poiketen TT-laatta, Rautiainen kertoo.

Skanskan Timo Markkasen mukaan hankkeessa oli normaalia tiukemmat vaatimukset betonin kuivuudelle. 

– Seurasimme etänä kuivumista ja varmistimme, että olot kuivumiselle olivat sopivat eli riittävän kuiva ja lämmin sisäilma. Betoni­runko tehtiin ilman sääsuojaa ja vesikatto sekä ulkoseinän eristys sääsuojan alla. Sääsuoja siirtyi lohkoissa työn etenemisen mukaan, Markkanen kertoo.

Ykköskerroksessa on äitiyspoliklinikka, synnytysosasto ja 14 leikkaussalia, joista kaksi on sydänkirurgian käytössä. Salit talo- ja tietoteknisine ratkaisuineen tilattiin avaimet käteen -mallilla.

Vanhan rakennuksen ehdoilla

Uusi G on rakennettu kiinni vanhaan keskussairaalaan. Vanhasta keskussairaalasta purettiin G:n puoleinen julkisivu kantavaan runkoon asti. Vanhan keskussairaalan puolelta timanttisahattiin reiät neljästä kohtaa uuden G:n puolelle. Vain yksi liitoskohta on molemmilla puolilla samalla tasolla, muiden liitosten korkeuserot on hoidettu hisseillä, nostotasoilla ja portailla.

Uuden rakennuksen liittäminen yhdeltä sivultaan kokonaan vanhaan rakennukseen oli rakennesuunnittelijoille merkittävintä tässä hankkeessa.

– Vanha rakennus saneli reunaehdot rakennesuunnittelulle. Perustuksille on monta eri tasoa. Eri tasoissa olevissa liittymissä on erisuuruista korkoeroa, joka on hoidettu laatalla. Rungossa oli työvaraa puolen metrin kaistale kantavien rakenteiden välillä, Tomi Rautiainen kertoo. 

Rautiaisen mukaan vastaavaa hankaluutta ei synny G-talon mahdollisten laajentumisten myötä tulevaisuudessa. Tuleva uusi rakennus kantaisi itsensä, ja se liitettäisiin G-taloon liikuntasaumalla.

G-talossa on kaksi teräsrakenteista valokuilua: toinen uuden G-talon keskellä, toinen uuden ja vanhan liittymässä.

– Talon keskellä olevan valokuilun rakenteet olivat vapaasti mietittävissä, mutta vanhan ja uuden liittymässä olevan kantavat rakenteet ovat eri linjassa kahdessa rakennuksessa, Rautiainen kertoo.

Modernin sairaalan laitteet ovat aiempaa pienempiä ja usein mobiileja. Pakolliset kiinteät varustukset kiinnitetään usein kattoon.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Alakatoissa tungosta

G-talo on suhteellisen matala rakennus. Kerroksia on viisi, mutta kerroksien numeroita on vain yksi: alimpana on tekninen tunneli TT, sitten tunnelikerros T, sisääntulokerros P ja leikkaussalien kerros 1. Ylimpänä vesi­katolla ovat ilmanvaihdon konehuoneet.

T-kerroksessa sijaitsee lämmönjako­huone sekä muun muassa varavoimakoneet ja väline­huolto, jossa tullaan jatkossa huoltamaan koko Kymsote-alueen välineet.

Sisääntulo- eli P-kerroksessa on päivystys ja intensiivihoito. Ykköskerroksessa on äitiyspoliklinikka, synnytysosasto ja 14 leikkaus­salia, joista kaksi on sydänkirurgian käytössä.

Heiskasen mukaan sote-kuntayhtymän leikkaussalien taso parani uuden G-rakennuksen myötä huomattavasti. Salit talo- ja tietoteknisine ratkaisuineen tilattiin avaimet käteen -mallilla.

– Loppukäyttäjän kannalta leikkaussalien kokonaistoimitus oli hyvä ratkaisu: jatkossa on yksi numero mihin tarvittaessa voi soittaa, LVIA-suunnittelusta vastanneen Sitowisen osastopäällikkö Antti Suvanto toteaa.

Vaikka leikkaussalien hankinta kokonaistoimituksena tehtiin jo suunnitteluvaiheessa, piti leikkaussalien talotekniikkaa koskevaa suunnittelua tehdä kokonaistoimituksen kilpailuaineistoa varten.

Kokeneelle sairaalan talotekniikan suunnittelijalle G-talossa hankalinta oli talo­tekniikan mahduttaminen alakattoihin. Uudeksi sairaalaksi kerroskorkeus on pieni, koska korkeusero vanhan sairaalan kerrostasoihin on pyritty pitämään pienenä, joten mitään erityisen korkeaa tilaa ei voitu tehdä. 

Modernissa sairaalassa kiinteät sairaala­laitteet on usein ripustettu kattoon. 

Sisääntulo- eli P-kerroksessa on päivystys ja intensiivihoito. Takana näkyvät ovet avautuvat suoraan lämpimään ambulanssihalliin.

– Alakatossa on paljon kattovarsia, valaisimia ja sprinklereitä. Talotekniikan sovittaminen alakattoon oli merkittävä haaste. Kaikki tila meni, ja työmaallekin jäi mietittävää, Suvanto sanoo. 

Alakattoon mahdutetut ilmanvaihtokanavat ovat suuria.

– Isoja kanavia tarvitaan muun muassa P-kerroksen välinehuollosta syntyvän suuren kosteuskuorman poistoon. Lisäksi rakennuksessa on melko iso runkosyvyys; neliöitä on paljon joka kerroksessa, joten tekniikkaan tarvitaan pitkiä linjoja. Ilma tuodaan isoilla kanavilla kerroksiin, kun palvellaan isoa aluetta, Suvanto kertoo.

G-talossa on 20 ilmanvaihtokonetta ja niiden lisäksi salikohtaisia kiertoilmakoneita. Kokonaisilmavirta on noin 35 kuutiota sekunnissa.

Hygieenistä ja varmistettua

Antti Suvannon mukaan sairaalan käytävillä ja toimisto- sekä kokoustiloissa on normaali toimiston talotekniikka. Enemmän mietittävää oli kuuman sairaalan hoitotiloissa.

– Toimintoja on paljon, hoitolaitteita on valtava määrä ja tiloissa on paljon vaatimuksia säätötekniikalle, Suvanto sanoo.

Sairaalan laitteisto tuottaa lämpöä, joten tarvittiin jäähdytyksen hygieeninen ratkaisu. Kiertoilmajäähdyttäminen ei tullut kysymykseen.

Sairaalan käytävillä ja toimisto- sekä kokoustiloissa on normaali toimiston talotekniikka.

– Alakatoissa on paneelit jäähdytyksen ja lämmityksen jakoa varten. Loput tarvittavasta jäähdytystehosta tulee ilmanvaihdon kautta. Kylmää tuotetaan vedenjäähdyttimillä, Suvanto kertoo.

G-talon tekniikkatunnelin kautta kaukolämpöä, käyttövettä ja sairaalakaasuja jaetaan myös vanhan keskussairaalan puolelle.

– Näin on saatu lisävarmuutta vanhallekin puolelle, Suvanto toteaa.

Paineilmaa tuotetaan kahdessa eri paikassa toimintavarmuuden vuoksi. 

– Talo- ja tietotekninen vaatimustaso on erittäin korkea, projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo.

Tasaista virransyöttöä takaavat ja sähkönjakelun häiriöitä torjuvat 15, 30 ja 60 minuuttia kestävät UPS-varavirtalaitteet. Lisäksi sairaalalla on kaksi varavoimakonetta sekä kaksi omaa palvelinta.

– Vaikka valtakunnan sähköverkko kaatuisi, täällä leikkaukset jatkuisivat, Heiskanen toteaa.

G-rakennuksen keskellä olevassa avarassa valoaulassa on erillinen kuparipintainen neuvottelu- ja rentoutumistila.

Parantavaa ympäristöä

G-talon pääsuunnittelija ja vastaava rakennussuunnittelija on vuodesta 2008 sairaalasuunnittelua tehnyt Sweco Architects Oy:n arkkitehti Mikko Vuorenhela. Hän toteaa, että sairaalasuunnittelu on tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa dialogia, sillä pitkään kestävien hankkeiden aikana tilaajan toiveet ja tarpeet voivat muuttua. 

– Toiminnallisuus on ykkösasia. Arkkitehtuurissa toteutetaan mahdollisimman hyvin toiminnalliset tavoitteet taloudellisessa raamissa. 

Sairaalan henkilökunta oli mukana tilojen suunnitteluvaiheessa miettimässä sujuvan toiminnan ratkaisuja. Osana Kymenlaakson ammattikorkeakoulu XAMKin hanketta henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää VR-laseja tulevia tiloja arvioidessaan.

– Sairaala on myös kaupunkiympäristöä, ja uusi rakennus sovitetaan vanhoihin rakennuksiin. Kotkan G-rakennuksen suunnittelun yhteydessä oli mielessä myös sairaala-alueiden jatkuva muutos, ja siksi mietittiin laajentumissuuntia, Vuorenhela kertoo.

Vanhan sairaalan puolelta timanttisahattiin reiät neljästä kohtaa uuden G:n puolelle (kuvassa). Vain yksi liitoskohta on molemmilla puolilla samalla tasolla, muiden liitosten korkeuserot on hoidettu hisseillä, nostotasoilla ja portailla.

Vuorenhelan mukaan G-talon julkisivu on dialogissa vanhojen rakennusten tiilipintojen kanssa. G:n julkisivussa on valkobetonia, lasia ja kolmea erimuotoista mutta samanväristä keraamista laattaa. Rakennuksen ulkoasu muuttuu pitkin päivää valoisuuden mukaan. Sävykin näyttäisi vaihtuvan, kun valo leikkii pinnalla. Pääsisäänkäyntiä korostaa kupari, jota on vanhankin sairaalan sisäänkäynneissä.

Arkkitehdilla on myös keinoja jouduttaa potilaiden paranemista.

– Parantava ympäristö lyhentää tutkitusti sairaalassaoloaikaa, Vuorenhela toteaa.

Välinehuolto vastaa jatkossa koko Kymsoten alueen välineiden huollosta.

G-talossa on vältetty laitosmaisuutta ja tuotu sisälle inhimillisyyttä käyttämällä luonnonvaloa, avaamalla näkymiä ympäristöön ja valitsemalla tiloihin sopivia värejä, materiaaleja ja taidetta.  

– Väripaletti on harmoninen muttei tylsä. Väreissä on luonnollisuutta, ja ne tekevät tiloista helposti lähestyttäviä ja helpottavat orientoitumista. Värit on valittu yhteistyössä sisustusarkkitehtien kanssa, ja myös käyttäjiä on kuunneltu.

Kahden valokuilun kautta saadaan luonnonvaloa kerrosten läpi syvä­runkoisen rakennuksen keskelle. G-rakennuksen keskellä olevassa avarassa valoaulassa on erillinen kuparipintainen neuvottelu- ja rentoutumistila. Se on toteutettu kevytrakenteisena välipohjan päälle, tilaksi tilaan.

– Kupari on antimikrobinen materiaali ja siksi erityisesti sairaala­ympäristöön soveltuva. Vaikka kuparia on tässä kohteessa käytetty suhteellisen vähän, on sillä keskeinen rooli rakennuksen identiteetin sekä tärkeiden paikkojen korostamisen kannalta, Mikko Vuorenhela sanoo. 

Osittain maahan upotetun uuden sädehoitoyksikön katto jatkaa kalliopinnan luonnollista muotoa. Julkisivun verhomainen rakenne antaa bunkkerimaiselle rakennukselle helpommin lähestyttävän ilmeen. Havainnekuva: Sweco

Rakennus Af: Sädehoitoyksikkö laajenee

Yhtä aikaa Kotkan keskussairaalan uuden G-talon rakentamisen kanssa on tehty sädehoitoyksikön laajennusta vanhan keskussairaalan toiselle puolelle. Kun laajennus eli sairaalakampuksen rakennus Af
on syksyllä valmis, vanha osa korjataan sädehoitoyksikön muuhun käyttöön.

– Laajennukseen tulee kaksi sädehoitolaitetta, kun ennen keskus-sairaalassa on ollut vain yksi, Carea Sairaalat Oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen kertoo. Laajennuksen hinta on yhdeksän miljoonaa euroa, josta puolet on kulunut rakennukseen ja puolet laitehankintoihin.

Kymsoten ydinfyysikko Juha Korhonen on vastannut uuden sädehoito-yksikön säteilyturvallisuudesta; suunnitelmat hyväksytettiin Säteilyturvakeskus STUK:ssa. Sädehoitoyksikön seinien paksuus vaihtelee 1,3:sta 2,43 metriin. 

– Rakenteen kannattelu on hoidettu normaaliin tapaan betoni-raudoituksilla, joiden määrä on suuri mutta kuitenkin normaali betonikuutiota kohti, rakennesuunnittelun tehneen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n yksikönjohtaja Tomi Rautiainen kertoo.

Rautiaisen mukaan sädehoitoyksiön lattia ei ole tavanomaista paksumpi, ja lattiarakenteet ovat muutenkin normaalit. 

Paksujen seinien lisäksi oleellista on tiiviit läpiviennit.

– Läpiviennit on tehty sairaalan fyysikon ohjeiden mukaan. Talo-tekniikalla hoidetaan laitteiden tuottama lämpö pois, LVIA-suunnittelusta vastanneen Sitowisen osastopäällikkö Antti Suvanto kertoo.

Arkkitehdin kannalta ison potilastornin vierellä oleva sädehoitoyksikkö monine korkeuksineen ja leveyksineen oli monimuotoisuudessaan ja teknisyydessään haastava kokonaisuus. 

– Rakennusta katsellaan paljon yläpuolelta. Katto on tavallaan tämän rakennuksen tärkein julkisivu. Ajatus oli saada rakennus kuin yhden parantavan maton alle, ehjäksi, helposti lähestyttäväksi ja inhimillisen näköiseksi kovasta tekniikasta huolimatta, Sweco Architects Oy:n arkkitehti Mikko Vuorenhela kertoo.

Vuorenhelan mukaan yhtenä innoituksen lähteenä Af-rakennuksen kaarevaan kattomuotoon on ollut rakennusta ympäröivä kumpuileva kallio. Osittain maahan upotetun rakennuksen katto jatkaa kallio-pinnan luonnollista muotoa. Korkean harjan alla on ilmanvaihdon konehuone.

– Katon monimuotoisuus vaati tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut. Kattorakenne on tehty paikalla, sillä esivalmisteet eivät käyneet, Tomi Rautiainen toteaa.

Katto on maalattua peltiä. Julkisivussa on keraamisia sauvoja, joiden sävyt on otettu sairaalakampuksen vanhoista tiiliseinistä. 

 – Julkisivun verhomainen rakenne eheyttää rakennusmassaa sekä muodostaa valon ja varjon leikin. Avoimen julkisivuverhoilun tarkoituksena on antaa bunkkerimaiselle rakennukselle helpommin lähestyttävä ilme, Mikko Vuorenhela sanoo.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat Vesa Mäkinen

 

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>