Kuopion Kuntolaakso liikunnan ja urheilun keskittymä

Kymmenkunta vuotta sitten Kuopiossa alettiin pohtia, mitä pitäisi tehdä vuonna 1969 valmistuneelle uimahallille, joka oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Toisaalta Kuopion jäähalli eli Niiralan monttu kaipasi peruskorjausta. Jäähalli on valmistunut vuonna 1979.

– Päädyimme lopulta siihen, että vanha jäähalli peruskorjataan ja sitä laajennetaan. Jäähallin kylkeen rakennetaan uusi uimahalli ja kokonaisuutta palvelemaan pysäköinti­laitos, kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen Kuopion Tilapalveluista kertoo. 

Kuopiossa nähtiin myös, että suuri ja teknisesti monimutkainen rakennus­kokonaisuus on järkevä toteuttaa elinkaarihankkeena. Kuopion kaupunki solmi tilaajana palvelusopimuksen YIT Suomi Oy:n ja Caverion Suomi Oy:n kanssa. YIT ja Caverion olivat konsortiona päävastuussa hankkeen toteuttamisessa. Caverion vastaa ylläpidosta rakennusvaiheen jälkeen.

– Kiinteistöt omistaa SEB Leasing ja seuraavat 20 vuotta Kuntolaakson ylläpidosta vastaa Caverion. Sopimukseen sisältyvät muun muassa tekninen ylläpito ja puhtaana­pito, rakennuttaja Timo Tanninen Kuopion Tilapalveluista sanoo.

Kuntolaakso palvelee suurta yleisömäärää. Esimerkiksi uimahallin palveluja käyttää päivittäin noin 1 000 ihmistä. Katsojapaikkoja uimahallissa on noin 500. Uudistettuun jäähalliin puolestaan mahtuu kerrallaan noin 5 200 katsojaa. 

Kun tavoitteena on sijoittaa uimahalli, jäähalli ja pysäköintilaitos suhteellisen pienelle tontille, jossa on runsaasti korkeuseroja, voivat kokeneetkin suunnittelijat hetken ihmetellä. Viitesuunnitelman nähtyään urheilurakentamiseen erikoistuneen Arkmill Oy:n rakennusarkkitehti Esa Viitanen ja arkkitehti Tapio Antikainen lähtivät miettimään, miten liikenteellisesti haastavaan Niiralan monttuun voidaan tehdä kolme toiminnaltaan erilaista laitosta.

– Viitesuunnitelmassa pysäköintitalo oli sijoitettu tontin paraatipaikalle. Heti alkajaisiksi totesimme, että uimahallin paikka on Suokadun puolella ja pysäköintilaitoksen Hannes Kolehmaisen kadun varressa jäähallin toisella puolella. Uusi asemakaava tehtiin esityksemme pohjalta, kertoo Esa Viitanen. 

Rakennusten toimittava yhdessä ja erikseen

Arkmill lähti toteuttamaan suunnitelmaa siten, että jäähalli, uimahalli ja pysäköinti­laitos toimivat hyvin sekä yhtenä kokonaisuutena että myös erillisinä laitoksina. 

– Suunnitelmassa oli huomioitava niin ikään se, että liigajäähalli on toiminnassa koko Kuntolaakson rakentamisen ajan kesätaukoja lukuun ottamatta, Tapio Antikainen sanoo. 

Viitasen ja Antikaisen mukaan hankkeen elinkaarimalli mahdollisti sen, että jo suunnitteluvaiheessa rakentamisvaiheen ja ylläpitovaiheen asiantuntijat saattoivat pohtia parhaita toiminnallisia ratkaisuja. 

– Otimme suunnittelun lähtökohdaksi jäähallin. Paransimme hallin sisäistä toimivuutta läpikulkureittejä uudistamalla. Jääkiekkokenttää kavennettiin parilla metrillä, mikä mahdollisti noin 400 uutta katsomopaikkaa kaukalotason ringside-katsomoon, kertoo Esa Viitanen.

Jäähallin laajennusosaan sovitettiin 120-paikkainen ravintola, wc-tiloja, joukkueiden pukuhuonetiloja sekä KalPan tiloja. Toiminnallisesti ravintola ja wc-tilat on sijoitettu niin, että ne palvelevat myös uimahallin käyttäjiä. Jäähallin katsomon yläosaan rakennettiin ravintolaparvi.

Jäähallin harmaa metallinen ulkopinnoitus jätettiin ennalleen. Uimahallin julki­sivussa on ruskeanpunaista umbrakäsiteltyä betonia ja valkobetonia. Uimahallin Suo­kadun varren julkisivussa on lisäksi polttomaalattua perferoitua alumiinia, jonka takana on valaistus.   

– Punatiiltä emme julkisivuun halunneet, koska lähistön rakennuksissa sitä on käytetty runsaasti. Mielestämme urheilurakentaminen saa erottua lähialueen muusta arkkitehtuurista, Antikainen huomauttaa. 

Suomen toiseksi suurin uimahalli

Elokuussa avattu uimahalli on vesipinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin. Hallissa on 10-ratainen 50 metrin kilpauintiallas, hyppyallas kilpailutason hyppytasoineen, opetus- ja nuorisoallas, monitoimiallas, kylmäallas, poreallas ja tenava-allas.

Uima-altaiden valussa on käytetty niin sanottua VT-betonijärjestelmää, jolla on saavutettu vesitiivis rakenne. Vastaava rakenne­suunnittelija Pauli Oksman Insinööri­toimisto SRT Oy:stä kertoo, että Kuntolaakson rakenteissa ja kosteuseristyksissä on huomioitu tarkasti eri tilojen lämpötila- ja kosteusrasitukset. 

Uimahallin kellari- ja tekniikkakerroksen seinät ja katto on valettu paikallaan, kuten myös uima-altaat. 

Kellarikerroksen päälle on asennettu teräs­betonipilarit. Kellarikerroksen yläpuolella välipohjissa on käytetty ontelolaattoja.

– Pääaltaan kohdalla yläpohjassa on neljä avaruusristikkoa, joiden jänneväli on 43 metriä. Uimahallin rakenteiden toteuttaminen oli vaativaa, sillä kostea, lämmin ja klooripitoinen sisäilma rasittavat rakenteita. Esimerkiksi kiinnikkeiden valintaan kiinnitettiin erityistä huomioita, jotta ne kestävät uimahallin sisäilmastoa, kertoo Pauli Oksman.

Jäähallin muutostyöt eivät vaatineet rakenteisiin suuria muutoksia. Rakennesuunnittelijan näkökulmasta erityisen haasteellinen paikka kuitenkin oli vanhan jäähallin ja uuden uimahallin yhteinen seinälinja.

– Jotta uudelle rakennukselle saatiin riittävästi kantavuutta, jäähallin puoleisen seinän maaperä paalutettiin ja sen päälle valettiin antura. Anturan päälle tuli soratäyttö, minkä päälle vasta rakennettiin varsinainen antura, Oksman kertoo. 

Pysäköintilaitos ja jäähalli valmistuivat 2019

Jäähallin kupeessa oleva 358-paikkainen pysäköintilaitos otettiin käyttöön jo elokuussa 2019. Pysäköinnille tarvittiin tilaa, koska uimahallityömaa asettui entisen pysäköintialueen kohdalle. Rakennustyömaasta huolimatta liigaottelut pelattiin jäähallissa normaalisti. 

Pysäköintilaitos on betonielementtirunkoinen. Sen alapohja on toteutettu lämpöeristeen päälle maanvaraisena valuna. Välipohjarakenteet on tehty kuorilaatoista, jotka yhdessä pintavalun kanssa muodostavat rakenteellisesti kantavan liittorakenteen. 

Pysäköintilaitoksessa on neljä päällekkäistä tasoa. Pysäköintilaitoksen lattian kulutus­kestävyyttä on parannettu kova­betonipinnoituksella, joka on valettu erillisenä kerroksena runkobetonin päälle.   

– Meidän oli suunniteltava töiden vaiheistus siten, että jäähallin suurimmat muutostyöt tehtiin kesäisin. Pysäköintilaitoksen ja jäähallin muutostöiden valmistuttua syksyllä 2019 työt keskittyivät uimahallin puolelle, kertoo hankkeessa YIT:n projektipäällikkönä toiminut Mikko Vähämaa.

Vähämaan mukaan kokonaisuus on Suomessa ainutkertainen paitsi suuren mittakaavansa myös toteutustapansa ja toimintojen yhdistelmän vuoksi. Toista elinkaarimallilla toteutettua uimahallin, jää­hallin ja pysäköinti­laitoksen rakennuskokonaisuutta Suomesta ei löydy.

– Vaikka kyseessä oli mittava hanke, sen toteutus onnistui hyvin. Harjumuodostelman reuna-alueen hiekka- ja sorapitoinen maaperä soveltui hyvin rakentamiseen, eikä jäähallin vanhoihin rakenteisiin tullut rakentamisen aikana vaurioita, Vähämaa sanoo.

Kaikkien kolmen rakennuksen työmaat aloitettiin huhtikuussa 2018. Hanke työllisti rakennusaikana keskimäärin sata työntekijää.

Jäähallissa hiilidioksidijäähdytys

Energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ja uusin teknologia ovat Kuntolaaksossa keskeisessä roolissa. 

– Olemme hakeneet Caverionin kanssa käytönaikaista energiatehokuutta sen sijaan, että olisimme laskeneet pelkästään rakentamisen aikaisia kustannuksia. Alkuvaiheen käyttäjäkokemukset ovat olleet myönteisiä, mikä on meille hankkeessa mukana olleille merkki onnistumisesta, YIT:n Mikko Vähämaa painottaa. 

Jäähallissa ratakylmän tuotannossa käytetään uudenlaista teknologiaa, joka perustuu hiilidioksidijäähdytykseen. Laskelmien mukaan hiilidioksidijäähdytys säästää käyttöikänsä aikana yli miljoona euroa. 

– Jäähallin taloteknisiin ratkaisuihin on otettu mallia Ruotsista. Tavallisesti jäähallien jäähdytysjärjestelmissä käytetään ammoniakkia tai kylmäaineita, sillä hiilidioksidin käyttäminen merkitsee kovempia paineita putkistossa. Teknologia on kuitenkin kehittynyt ja hiilidioksidiin perustuvien järjestelmien kustannukset ovat pudonneet, kertoo vastuullinen suunnittelija Tapio Saarela Etteplan Oy:stä. 

Etteplanin suunnittelijat Tapio Saarela ja Marko Huotari pitävät hiilidioksidin hyödyntämistä jäähalliolosuhteissa hyvänä ratkaisuna.

– Hiilidioksidi on ammoniakkia ja kylmäaineita vaarattomampi ja vähäpäästöisempi aine, minkä vuoksi sen käyttö tänä päivänä on perusteltua, Huotari pohtii.

Caverionin laskelmien mukaan Suomi pystyisi vähentämään päästöjään kuusi miljoonaa kiloa vuodessa, jos noin 50 jää­halliin asennettaisiin hiilidioksidijäähdytys. Ruotsissa tekniikka on käytössä jo lähes 30 jäähallissa.

Jäähallin ja uimahallin fyysinen läheisyys mahdollistaa jäähallissa syntyvän lauhde­lämmön hyödyntämisen uimahallissa käyttöveden, lattioiden ja uima-allasveden lämmityksessä.

– Myös uimahallissa syntyvää hukkalämpöä otetaan talteen. Pesutiloissa lattiakaivoihin valuvan veden lämpö siirretään viemäriputken kierukan kautta varaajatankkiin. Lämpöpumpputeknologian avulla energiaa hyödynnetään uudelleen käyttöveden lämmityksessä. Kokonaisuutena jäähallin ja uimahallin lämmöntalteenotto ja -siirto on monimutkainen kokonaisuus, Saarela sanoo.

Uimahallin kuudessa saunassa käytetään automaattista kostutusjärjestelmää, joka osaltaan tähtää energiansäästöön. 

– Sensorit tarkkailevat saunojen kosteus­tasoa ja syöttävät kiukaisiin vettä. Kun saunan ilma on kostea, lämpötila voidaan pitää tavallista alhaisempana, mikä osaltaan vähentää energiankulutusta, Saarela tarkentaa. 

Kaikkiaan uimahallissa on iv-kanavia ja erilaisia lv-putkia noin 11 kilometriä. Jää­hallin saneerauksen yhteydessä uusia kanavia ja putkia asennettiin noin kaksi kilo­metriä. Koska uimahallin puolella ei ole alakattoa, ilmanvaihdon tulo- ja poisto­venttiilejä on piilotettu esimerkiksi ikkunapenkkien rakenteisiin. 

– Uimahallissa on kymmenkunta ilmanvaihtokonetta, joista neljä palvelee allastilaa. Jäähallissa kolme suurinta konetta hoitaa jäähallin alueen ilmanvaihdon, kymmenkunta konetta palvelee aula-, pukuhuone- ja ravintola­tiloja, Saarela kertoo.

Teksti Timo Sillanpää | Kuvat Matias Honkamaa