Kunnille yleisohje ilmanvaihdosta palvelurakennuksissa

Suomen suurimpien kuntien sisäilma-asiantuntijat ovat julkaisseet yleisohjeen ilmanvaihdon käytöstä julkisissa palvelurakennuksissa. Tavoitteena on parantaa sisäilman laatua sekä kehittää ja vakiinnuttaa tutkimustietoon pohjautuvia toimintatapoja.

Kuntien sisäilmaverkosto julkaisi torstaina 14.3.2019 ilmanvaihdon yleisohjeen, jonka tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa ilmanvaihtokäytäntöjä kouluissa, päiväkodeissa, virastoissa ja muissa ei-jatkuvassa käytössä olevissa palvelurakennuksissa eri puolilla Suomea. Ohje on suosituksellinen, eli kukin kunta päättää omalta osaltaan sen noudattamisesta. Samassa yhteydessä julkaistiin Sisäilmayhdistyksen Hyvä Sisäilma -suositus.

Kuntien yleisohjeen valmistelua ovat ohjanneet Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkien kiinteistö- ja sisäilma-asiantuntijat. Sen laatimiseen ja kommentointiin on osallistunut asiantuntijoita myös Sisäilmayhdistys ry:stä, muista kunnista, tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja sisäilma-alan konsulttiyrityksistä.

Ilmanvaihtojärjestelmien säätäminen on olennaista

Suomen kunnat omistavat yhteensä tuhansia kiinteistöjä, ja niiden ikä, käyttötarkoitus, kunto ja tekniset järjestelmät vaihtelevat suuresti. Uuden ohjeen keskeinen tavoite on, että kunkin rakennuksen ilmanvaihto toimii olosuhteiden kannalta ihanteellisella tavalla.

Ohjeen noudattaminen tarkoittaisi pääsääntöisesti ilmanvaihtojärjestelmien entistä aktiivisempaa seurantaa. Ilmavirrat tulee säätää siten, että paine-ero rakennuksen sisäilman ja ulkoilman välillä on mahdollisimman pieni. Näin ehkäistään haitallisten aineiden kulkeutumista sisäilmaan. Ohjeessa kehotetaan kiinnittämään huomiota myös siihen, että tuloilman lämpötila on kaksi astetta sisäilman tavoitelämpötilaa matalampi, jotta tuloilma sekoittuu tehokkaasti huoneilmaan.

Ilmanvaihto päälle oikeaan aikaan 

Kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikein ja tehokkaasti, ilmanvaihtoa tarvitaan yleensä vain silloin, kun rakennusta käytetään. Jotta epäpuhtaudet saadaan huuhdeltua hengitysilmasta, kuntien sisäilmaverkoston suositus on, että päivittäinen ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen rakennuksen käytön alkamista. Ilmanvaihto tulisi pitää päällä 1–2 tuntia rakennuksen käytön jälkeen.

Joissakin tiloissa ilmanvaihto on syytä pitää käynnissä aina. Jos rakennuksessa on esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioita, ilmanvaihto on hyvä pitää päällä jatkuvasti sen jälkeen, kun on varmistettu ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus rakennuksen paineolosuhteisiin ja ilmavirrat tarvittaessa säädetty tasapainoon. Näissä erikoistapauksissa sisäilma-asiantuntija määrittää ilmanvaihdon käytön.

Sisäilmaverkosto suosittaa lisäksi, että vastavalmistuneissa rakennuksissa ilmanvaihto pidetään päällä tauotta vuoden ajan, jotta uusien materiaalien päästöt saadaan huuhdeltua ilmasta pois.

Uusia ja vakiintuneita käytäntöjä 

Rakennusten ilmanvaihdon säätäminen tilojen käyttöaikojen mukaan on jo nykyisin yleinen käytäntö monissa Suomen kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla näin on toimittu jo pitkään. Käytännöt kuntien välillä kuitenkin vaihtelevat.

Ilmanvaihdon käyttö rakennuksen käyttöaikojen mukaisesti säästäisi merkittävästi energiaa ja pienentäisi kiinteistöistä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Tutkimustiedon mukaan ilmanvaihdon jatkuvalla käytöllä ei saavuteta parempia sisäilmaolosuhteita kuin käytönaikaisella ja jaksottaisella ilmanvaihdon ohjaamisella.

Suosituksen laatimisesta on vastannut vuonna 2018 perustettu kuntien sisäilmaverkosto. Siihen kuuluu jo kymmenen kuntaa. Sisäilmaverkoston tavoitteena on käsitellä kuntien sisäilmaongelmiin liittyviä haasteita, jakaa käytännön kokemuksia sekä kehittää ja yhdenmukaistaa toimintatapoja. Kunnat jatkavat yhteisten sisäilmakäytäntöjen kehittämistä myös tulevaisuudessa.