Espoon Tapiola on saanut uuden näyttelyrakennuksesta ja asuinkerrostalosta muodostuvan rakennuskokonaisuuden. Näyttelytila Kulttuuriloisto on muuntojoustavaa, viereisen Näyttelykeskus Weegeen kanssa samanhenkistä tilaa. Asuinrakennus Kulttuurimajakka istuu hyvin Tapiolan vanhaan rakennuskantaan.
Näyttely- ja asuinrakennuskokonaisuuden paikalla Espoon Tapiolassa oli aiemmin kaksi vanhaa toimitilarakennusta, jotka eivät olleet ympäristölleen eduksi. Rakennukset purettiin tulevan uudisrakennuksen tieltä ja alueelle tehtiin kaavamuutos.
Uudisrakennuksessa on näyttelytiloja noin 1000 neliötä. Kokonaisuuden bruttoala on 5650 neliötä.
– Rakennustontti oli suhteellisen ahdas uudisrakennukselle. Espoon kiinteistötoimen kaavoittajien lähtökohtana oli, että Weegee-talon eteen ei sovi asuinkerrostaloa, jonka pihat avautuisivat Weegeen suuntaan. Totesimme, että voimme tehdä tästä ensimmäisen kerroksen osalta kulttuuria palvelevan rakennuksen ja sen päälle asuinrakennuksen, jonka pihatoiminnot ovat kulttuurirakennuksen katolla. Tämä sai kiinteistötoimen ja museoviranomaisten hyväksynnän, ja siitä hanke lähti etenemään aikaisempien kaavaongelmien jälkeen, kohteen rakennuttajana toimineen Merimieseläkekassan projektipäällikkö Matti Jokinen kertoo.
Näyttelyrakennus sai nimen Kulttuuriloisto, ja sen päälle tehty seitsemän asuinkerrosta käsittävä kerrostalo on Kulttuurimajakka.
– Rakennuskokonaisuus toteutettiin allianssiurakkamallilla, mikä on harvinaista asuinrakentamisessa. Hanketta kehitettiin yhteisvoimin tilaajan, rakennus- sekä talotekniikkaurakoitsijan ja keskeisten suunnittelijoiden kesken, rakennusurakoitsijana toimineen Fira Oy:n projektipäällikkö Jyri Kauppinen sanoo.
Viereisen WeeGee-talon päätyyn tuli erillisenä hankkeena parkkihalli, jonne käynti tapahtuu uudisrakennuksen tontin reunalta. Itse parkkihalli sijaitsee naapuritontilla. Näin Weegeen pihasta voidaan tehdä ulkonäyttelyalue.
Muuntojoustava näyttelyrakennus
Kulttuuriloiston rakennusosa avautuu selkeästi sekä Weegeen että Tapiolan keskustan suuntaan. Näyttelytila on erotettu liikuntasaumalla asuintalosta. Kulttuuriloiston ensimmäisiksi vuokralaisiksi tulevat Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo.
– Kulttuuriloiston perustus ja kantava runko on kalliovarainen, ja kalliota jouduttiin paikoin louhimaan. Maantason alla on kellaritilaa ja osin tuulettuvaa alapohjaa. Kantava runko on pääsääntöisesti paikallavalua, lukuun ottamatta välipohjan ontelolaattatasoa. Yksi seinusta on rakennettu teräspaalujen varaan, koska vieressä olevia puita haluttiin säästää, kohteen rakennesuunnittelijana toiminut Ideastructura Oy:n Jani Paajanen kertoo.
Maanpäälliseltä osaltaan näyttelyrakennuksen julkisivu on lähes kokonaan lasipintaa. Sisältä näyttelytila on tehty mahdollisimman yleispäteväksi ja muuntojoustavaksi tilaksi, jotta se pystyy vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Tilassa on muun muassa varsin pitkät jännevälit. Sisätilojen betonipinnat jätettiin näkyville, niihin tehtiin ainoastaan pölynsuojakäsittely. Näin tila mukailee viereisen Weegee-talon ratkaisuja.
Museotoiminnassa on usein herkkiä ja arvokkaita esineitä ja olosuhdevaatimuksia kosteudelle, lämpötilalle ja niiden pysyvyydelle.
– Niitä pyritään hallitsemaan LVI-tekniikalla ilmanvaihdon kuivatuksella sekä tarkoitukseen suunnitelluilla vakioilmastointikoneilla, jotka pitävät olosuhteet valittujen raja-arvojen sisällä. Ilmanvaihtokoneet on sijoitettu korkeaan parvitilaan, jolloin ne eivät vie vuokrattavaa pinta-alaa, LVI-suunnittelusta vastannut Tapani Idman Granlundilta kertoo.
– Lähtöajatuksena oli, että tila pitää pystyä jakamaan neljään eri liiketilaan, joissa on hajautettu ilmanvaihto, neljällä pienemmällä ilmanvaihtokoneella toteutettuna. Yhtä hyvin järjestelmää voidaan käyttää myös yhden vuokralaisen kanssa, Idman toteaa.
Laadukas asuinkerrostalo
Kulttuuriloiston päälle tehty asuinkerrostalo Kulttuurimajakka menee rakenteiltaan tavallaan näyttelyrakennuksen läpi kellariin asti. Asuinrakennuksessa on paikallavaletut välipohjat, seinät ovat elementtirakenteisia.
Asuintalossa on poikkeuksellisen pitkät ulokeparvekkeet, ja rakennuksen yläosaan tuli näyttäviä teräsrakenteisia räystäsosia. Julkisivuelementeissä käytettiin valkobetonia.
– Tällä rakennuksella ei ole oikeastaan etu- ja takapihaa, vaan näkymät ovat hyvät joka suuntaan. Siksi rakennus kiertyy avautuen eri suuntiin. Kohteessa on aika tapiolalainen aikaa kestävä perusarkkitehtuuri, jossa on isot parvekkeet, näyttävä huippu ja kattoterassit, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Sarlotta Narjus kertoo.
Laatua kuvaa myös paikallavaluvälipohjat, joihin on sijoitettu asuntojen lattialämmitys ja -viilennys. Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja -kylmään.
Asuinkerrostalon ilmanvaihto on toteutettu asuntokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joissa on myös viilennysmahdollisuus. Kiinteistön kaukolämpö ja -kylmä on toteutettu yhteen yhteiseen lämmönjakohuoneeseen, josta ne jaetaan eri rakennusosiin omine eriytettyine järjestelmineen.
Akustikkoa tarvittiin
– Näyttelytila voi toimia myös esiintymistilana, minkä vuoksi sen akustiikkaan panostettiin tavallista enemmän. Selvitimme ilmastointilaitteiden melupäästöt taajuuskaistoittain ja rakenteet mitoitettiin huolellisesti sen mukaan, akustiikkasuunnittelusta vastannut Timo Huhtala A-Insinööreistä kertoo.
Akustikkoa tarvittiin myös asuinkerrostalon puolella, koska rakennuksen eteläpuolella on varavoimalana toimiva vanha lämpövoimala, joka tuottaa pienitaajuista melua ajoittain toiminnassa ollessaan. Tällainen melu on tavallista hankalampaa torjuttavaa.
A-Insinöörien akustiikkatiimillä oli käytössään uusi digitaalinen akustiikkalaboratorio, jolla pystytään luotettavasti ja nopeasti arvioimaan erilaisia rakennekokonaisuuksia ja niiden akustisia ominaisuuksia.
– Meluntorjunnassa on ratkaisevaa, että rakenteille on tiedossa taajuuskaistaiset suoritustasot. Pystymme laskemaan mallillamme vaikka minkälaisen seinän äänieristävyyden. Esimerkiksi monikerroksisen ulkoseinärakenteen taajuuskaistaääneneristävyyttä voidaan vertailla eri rakennuslevy- ja lämmöneristevaihtoehtojen osalta. Myös eri rakennekerrosten kytkeytyminen toisiinsa on mahdollista ottaa huomioon laskentamallissa, Huhtala sanoo.
– Tässä kohteessa meidän piti ensin selvittää voimalan vaikutukset suunnitellun rakennuksen kohdalla, eli teimme mittauksia ja mallinnuksia melupäästöistä. Sen pohjalta pystymme laskemaan kerroksittain melutasot eri julkisivuille ja mitoittamaan äänieristyksen taajuuskaistoittain. Meluntorjunta vaikutti myös ikkunaratkaisuihin ja parvekevyöhykkeiden hyödyntämiseen melun ehkäisyssä. Parvekepieliä sovitettiin yhteen ja optimoitiin mallinnuksen avulla ulkomelua ehkäisemään, Huhtala kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
