• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Kouvolan Ratamo: 70 miljoonan euron sote-keskus

Kouvolan Ratamo: 70 miljoonan euron sote-keskus

02/03/2022

Ratamokeskuksen valmistelu aloitettiin Kouvolassa kymmenkunta vuotta sitten. Tammikuussa valmistuneeseen sote-keskukseen siirtyvät kevättalven aikana kaikki toiminnot Pohjois-Kymen sairaalasta sekä monilta terveysasemilta. Ratamossa on myös erikoissairaanhoidon palveluja, mutta vaativimmat toimenpiteet on keskitetty Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan.

Syvärunkoisen rakennuksen julkisivuun jännitettä tuovat arkkitehtoniset ulokkeet. Julkisivun punaruskea materiaali on profiloitua keraamista suurlaattaa. Puna­ruskean kanssa vuorottelee valkoinen; sisäänkäyntien kohdalla on vaaleaa sementtikuitulevyä.

Ratamokasveja on käytetty luonnonlääkinnässä muun muassa ihotulehduksiin ja haavoihin. Terveyden­hoitoon liittyvän käyttötarkoituksensa vuoksi ratamo-sana päätyi Kouvolan tammikuussa valmistuneen sote-keskuksen nimeksi.

– Ratamo-brändi hyväksyttiin vuonna 2011 Kouvolan kaupunginhallituksessa. Ratamokeskus palvelee pääasiassa Kouvolan seutua. Pelkästään Kouvolan kaupungissa on lähes 82 000 asukasta, jotka muodostavat uuden sote-keskuksen suurimman väestö­pohjan, kertoo Kymsote-Kiinteistöt Oy:n muutosjohtaja Sami Loimas.

Kymsote-Kiinteistöt on Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten omistama kiinteistökehitysyhtiö.

Ratamokeskuksen suunnittelu aloitettiin Kouvolassa kymmenkunta vuotta sitten.

– Alkujaan siitä piti tulla Kouvolan kaupungin yksikkö, mutta sosiaali- ja terveysalan organisaatiomuutokset, sote-uudistuksen valmistelu ja keskittämisasetus muuttivat suunnitelmia. Nyt valmistuneen Ratamo­keskuksen suunnitteluvaihe alkoi 4–5 vuotta sitten, kertoo projektijohtaja Kai Heiskanen Kymsote-Kiinteistöt Oy:stä.

Hankkeen vauhdittamiseksi Ratamokeskuksen maanrakennus- ja paalutustyöt toteutettiin erillisurakkana 2018–2019. Haastavan maaperän vuoksi tontin maa­pohjaa vahvistettiin syvä- ja massa­stabiloinnilla. Lisäksi rakennuksen pohja paalutettiin keskimäärin 20 metrin pituisilla teräsbetonipaaluilla.  

Suunnittelun kantavia teemoja ovat olleet esteettömyys ja luonnonvalo sekä pohjaratkaisun selkeys, jotta palveluiden löytäminen olisi vaivatonta.

– Uuden sote-keskuksen sijainti Koti­harjun alueella keskustan ja valtatie 6:n kupeessa on loistava, Heiskanen huomauttaa.

Ratamokeskus luovutettiin tilaajalle tammikuun lopussa, minkä jälkeen alkoi noin 3–4 kuukautta kestävä valmisteluvaihe, johon sisältyvät muun muassa sairaalan kalustaminen ja laiteasennukset.

– Suurimmat Ratamokeskukseen siirtyvät yksiköt ovat Pohjois-Kymen sairaala Kuusan­koskelta ja Kouvolan pääterveysasema. Lisäksi keskukseen siirtyy monia pienempiä yksiköitä Kouvolan keskustan alueelta, Sami Loimas kertoo.

Ratamokeskukseen siirtyvät kaikki Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon toiminnot. Vaativimmat erikoissairaan­hoidon palvelut on keskitetty jo aikaisemmin Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan. Lisäksi Ratamossa on tiloja sosiaalipalveluille kuten sosiaali- ja kriisipäivystykselle. 

Ratamokeskus luovutettiin tilaajalle tammikuun lopussa. Nyt on käynnissä 3–4 kuukautta kestävä valmisteluvaihe, johon sisältyvät muun muassa sairaalan kalustaminen ja laiteasennukset.

Varmaksi koettuja rakenneratkaisuja

Ratamo-hanke keskeytettiin kesällä 2019, koska hankinnasta saatiin vain yksi hyväksyttävä tarjous. Tämän jälkeen tilaaja ryhtyi valmistelemaan yhteistoiminnallista projektin­johtourakkaa, jossa hanke toteutetaan 68 miljoonan euron tavoitekustannuksilla. Hinta­lappuun eivät sisältyneet kiinteät sairaalalaitteet eikä esimerkiksi irtokalusteita. 

Lujatalo Oy:n työpäällikkö Matti Ainasoja näkee, että yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka oli oikea ratkaisu Ratamo­keskuksen toteuttamiseen. 

– Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka on tavallaan allianssin ja perinteisen kilpailutuksen välimuoto, joka soveltuu hyvin Ratamokeskuksen kaltaisiin kohteisiin. Ratamoa oli Kouvolassa suunniteltu pitkään ja sen perusratkaisut olivat hyvin selvillä, Ainasoja kertoo.

Projektin kehitysvaihe toteutettiin syksyllä 2019. Tuolloin Lujatalo, tilaaja ja suunnittelijat tarkensivat suunnitelmia.

Rakennuksen oli tarkoitus olla kaksi kertaa nykyistä suurempi, mutta sote-järjestelyjen vuoksi erikoissairaanhoidon toimintoja keskitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan ja uudisrakennuksen tilantarve Kouvolassa väheni. Haastavan maaperän vuoksi tontin maa­pohjaa vahvistettiin syvä- ja massa­stabiloinnilla. Lisäksi rakennuksen pohja paalutettiin keskimäärin 20 metrin pituisilla teräsbetonipaaluilla.

– Kehitysvaiheessa voidaan karsia päällekkäisyyksiä ja tehdä muutoksia esimerkiksi suunniteltuihin materiaaleihin, taloteknisiin ratkaisuihin ja arkkitehtisuunnitteluun kustannustavoitteen saavuttamiseksi. Päätösvalta kaikissa asioissa on tilaajalla, mikä on julkisen hankinnan näkökulmasta järkevä lähestymistapa. Vasta kehitysvaiheen jälkeen tilaaja ja urakoitsija tekevät varsinaisen urakka­sopimuksen, Ainasoja sanoo.

Lujatalo aloitti rakennustyöt helmikuussa 2020. Rakennusvaihetta nopeutti se, että tontin maapohja oli stabiloitu. 

– Meidän työmme alkoi perustusten tekemisestä. Perustusten anturat ja rakennusta jäykistävät porraskuilut tehtiin paikallaan valuna, muuten käytettiin elementtejä. Rakennuksessa on hyödynnetty kustannustehokkaita materiaaleja ja rakennusmenetelmiä, kuten pilari-palkkirunkoa ja ontelolaattoja. Julkisessa kohteessa on perusteltua käyttää toimiviksi ja aikaa kestäväksi havaittuja ratkaisuja. Kokeellisen rakentamisen paikka on muissa yhteyksissä, Ainasoja toteaa.

Lujatalon omia työntekijöitä hanke työllisti toimihenkilöt mukaan lukien noin 30. Kokonaisvahvuus työmaalla oli pitkälti yli sata.

Toisessa kerroksessa on muun muassa kuntoutuksen, erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon tiloja.

Punaruskea väri männyn rungosta

AW2 Arkkitehdit Oy teki Ratamokeskuksen ensimmäisen tilaohjelman vuonna 2013. Alkujaan rakennuksen oli tarkoitus olla kaksi kertaa nykyistä suurempi, mutta sote-järjestelyjen vuoksi erikoissairaanhoidon toimintoja keskitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan ja uudisrakennuksen tilantarve Kouvolassa väheni.

– Kun nykyistä Ratamokeskusta lähdettiin suunnittelemaan, tavoitteena oli noin 20 000 bruttoneliömetrin uudisrakennus. Tilaohjelma supistui ensimmäisestä versiosta, mutta käyttäjien toiminnalliset tarpeet pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin, arkkitehti Kyösti Meinilä kertoo.

Arkkitehtisuunnittelun näkökulmasta rakennus on samankaltainen kuin ensimmäinen versio. Syvärunkoisen rakennuksen julkisivuun jännitettä tuovat arkkitehtoniset ulokkeet. 

– Tavoitteena oli tehdä näyttävä rakennus, ei pelkkää laatikkoa, Meinilä toteaa.

Alun perin suunnitelmissa oli, että rakennuksen julkisivun hallitseva sävy olisi musta. Suunnittelun kuluessa musta vaihtui kuitenkin punaruskeaan sävyyn, johon inspiroivat lähimetsien mäntyjen runkojen väri.

Puuta on käytetty niin paljon kuin tiukka budjetti on sallinut: aulan katot ovat tammipaneelia ja ovissa on tammipinta.

– Julkisivun punaruskea materiaali on profiloitua keraamista suurlaattaa. Yhden laatan koko on 0,3 x 1,5 metriä. Puna­ruskean kanssa vuorottelee valkoinen. Esimerkiksi sisäänkäyntien kohdalla on vaaleaa sementtikuitulevyä. 

Sisätilojen yleistunnelmaa luonnehtivat vaaleat sävyt ja luonnonvalo. Tehosteseinillä on abstrakteja luontoon viittaavia kuva­pintoja. Lisäksi puuta on käytetty niin paljon kuin tiukka budjetti on sallinut: aulan katot ovat tammipaneelia ja myös ovissa on tammipinta.

Sote-keskuksen käytössä on neljä maanpäällistä kerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee päivystysosasto sekä vastaanotto­huoneita. Päivystyksen vieressä on kuvantamisen tiloja sekä laboratorio. Lisäksi ensimmäisestä kerroksesta löytyvät ravintola, keittiötilat sekä väestösuoja ja teknisiä tiloja. 

Vastaanottotilat jatkuvat toisessa kerroksessa, jossa on muun muassa kuntoutuksen, erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon tiloja. 

– Potilashuoneille varatut kolmas ja neljäs kerros ovat lähes identtisiä. H:n muotoisen pohjaratkaisun keskialueelle on keskitetty asiakas- ja huoltoliikenne, kahvila, isompi pesutila, kuntoutushuone ja muita kerroksen yhteisiä toimintoja. Keskialueelta kuljetaan potilashuonesiipiin. Potilashuoneita on kaikkiaan 116, joista puolet on yhden, puolet kahden hengen huoneita, Meinilä kertoo. 

Sisätilojen yleistunnelmaa luonnehtivat vaaleat sävyt ja luonnonvalo. Tehosteseinillä on abstrakteja luontoon viittaavia kuva­pintoja.

Suunnittelun kantavia teemoja ovat olleet esteettömyys ja luonnonvalo sekä pohjaratkaisun selkeys, jotta palveluiden löytäminen olisi vaivatonta. Rakennuksen kantavien rakenteiden pitkät jännevälit ja kevyet väliseinät antavat mahdollisuuden muunnella tiloja tarpeiden muuttuessa.

Tontilla on otettu huomioon erilaiset liikennevirrat. Rakennuksen eteläpuolella on 208 pysäköintipaikkaa asiakkaille. Henkilökunnan paikoitustilat sijaitsevat hieman kauempana hyppyrimäkien puolella.

Kyösti Meinilän mukaan ambulanssi- ja huoltoliikenne kulkevat eri reittejä kuin asiakasliikenne. Liikennesuunnittelussa on otettu huomioon myös kevyt liikenne sekä hyvä saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä.

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Tekniikan rooli lisääntyy 

Meinilä luonnehtii tämän päivän sairaala­rakennuksia eräänlaisiksi terveystehtaiksi, joissa tekniikan rooli kasvaa koko ajan. 

– Riittävät tilavaraukset talotekniikalle ovat keskeinen osa myös arkkitehtisuunnittelua. Esimerkiksi ilmanvaihtotekniikan roolia korostaa vaatimus mahdollisimman hyvästä sisäilmasta.

Ratamokeskuksesta löytyy myös tila hiljentymiselle.

Talotekniikan suunnittelusta vastanneen Granlund Lahti Oy:n toimitusjohtaja Pertti Ihalainen sanoo, että talouden raamit sanelivat Ratamokeskuksen valintoja.

– Suunnitteluvaiheessa pohdittiin esimerkiksi energian talteenottoa jätevedestä, mutta siihen liittyvän tekniikan takaisinmaksu­aika olisi ollut liian pitkä. 

Ratamokeskuksessa on kuitenkin ajateltu energiatehokkuutta. Aurinkopaneeleille on tehty asennusvalmius ja jäähdytystä vaativista tiloista otetaan talteen lauhdelämpö hyödynnettäväksi kiinteistön ja käyttöveden lämmityksessä. 

– Lauhdelämmön kierrätys on taloudellisesti järkevä ratkaisu, koska sen vaatiman tekniikan takaisinmaksuaika on vain alle neljä vuotta, Ihalainen toteaa.

Syvärunkoisessa talossa on useita ilmanvaihdon konehuoneita. Talon viidennessä kerroksessa oleva konehuone palvelee rakennuksen itäpäätyä ja alapuolisia tiloja. Länsi­puolella on pienempi konehuone. Lisäksi kahdessa kerroksessa olevien potilashuone­tilojen sakaroissa on potilashuoneita palvelevat konehuoneet, kaksi molemmissa kerroksissa. 

Ratamokeskus on visuaalisesti näyttävä ja täyttää teknisesti tämän päivän sairaalarakentamisen tason. Talotekniikassa on otettu huomioon myös muuntojoustavuus tulevaisuuden tarpeita varten.

– Ilmanvaihtotekniikan sijoittelu eri puolille rakennusta mahdollisti sen, että viidennen kerroksen konehuone jäi maltillisen kokoiseksi, Pertti Ihalainen toteaa.

Kaikkiaan rakennuksessa on 34 ilmanvaihtokonetta, joista kymmenkunta on pienempiä laitteita. Ne palvelevat lähinnä porrashuoneiden kaltaisia tiloja. Tulo- ja poistoilman sekoittuminen on haluttu estää, minkä vuoksi lämmöntalteenotossa on vain muutamia pyöriviä lämmönsiirtimiä. Rakennuksen alapohjaan tehtiin erillinen tuuletusjärjestelmä, jossa hyödynnetään myös ilmankuivainta.

– Vaikka Ratamokeskuksen budjetti oli tiukka, rakennus on visuaalisesti näyttävä ja täyttää teknisesti tämän päivän sairaalarakentamisen tason. Talotekniikassa on huomioitu myös muuntojoustavuus tulevaisuuden tarpeita varten, Ihalainen sanoo.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • SRV rakentaa Supolle 130 miljoonan euron toimitilat

    Senaatti-kiinteistöt on valinnut SRV:n toteuttamaan Suojelupoliisille uudet toimitilat Helsingin Kaartinkaupunkiin. Rakennustyöt käynnistyvät välittömästi ja uuden…

  • VVO-konsernille 170 miljoonan euron rahoitus Euroopan investointipankilta

    VVO Kodit Oy ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat sopineet yhteensä 170 miljoonan euron pitkäaikaisesta rahoituksesta,…

  • Laukaan koulukeskuksen miljoonan euron sähköurakka Bravidalle

    Laukaan kunta on valinnut talotekniikkayritys Bravidan sähköurakoitsijaksi Koulunmäen koulukeskuksen ensimmäisen vaiheen uudistus- ja laajennushankkeeseen. Sopimuksen…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 1 - 2022, PU 2022 Avainsanoilla: aurinkopaneelit, AW2 Arkkitehdit Oy, energian talteenotto, energiatehokkuus, erikoissairaanhoito, Granlund Lahti Oy, ilmanvaihtotekniikka, Julkisivu, Kai Heiskanen, konehuone, Kotka, Kouvola, Kouvolan Ratamo, Kymenlaakson keskussairaala, Kymsote-Kiinteistöt Oy, Kyösti Meinilä, Lujatalo Oy, Matti Ainasoja, Pertti Ihalainen, perustus, Pohjois-Kymen sairaala, Potilashuone, Projektinjohtourakka, Ratamokeskus, Sami Loimas, sote-keskus, suurlaatta, terveysasema, Timo Sillanpää, Vesa Voitto Sakari

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Marko Liikanen A-Insinöörien ympäristöyksikön johtoon

Jari Kivistö Rockfonin ja Parafonin myyntipäälliköksi

A-Insinöörien Mikko Tarrille ja Saija Varjoselle uudet johtajapestit

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Marko Liikanen A-Insinöörien ympäristöyksikön johtoon
  • Fagerhult: Puinen Kvisten
  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä keväänä
  • Onninen ostaa norjalaisen sähkötuotteiden jakelija Elektroskandia Norgen
  • Tuusulan Rykmentinpuiston kampus toteutetaan elinkaarihankkeena

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy