Rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, ja kunnossapidon vajeeksi on arvioitu vuositasolla 12 % verrattuna kestävään tasoon. Vaikka korjausrakentamisen arvo on jo useiden vuosien ajan ylittänyt uudisrakentamisen volyymin, asuntojen ikärakenteesta johtuen rakennuskannassa on edelleen runsaasti korjattavaa.
Tutkimustiimin päällikkö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Havahtuminen energiatehokkuusparannuksiin on tärkeää juuri nyt, kun rakentamisen ”hullujen vuosien” suuret massat ovat tulossa korjausikään. 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen kerrostalojen osuus suomalaisten kerrostalojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta on yli 40 %. Nämä rakennukset edustavat toisaalta energiatehotonta rakennuskantaa, mutta myös teollisesti toteutettuina muodostavat teollisille korjausmenetelmille potentiaaliset markkinat. Koska tämän aikakauden kerrostaloissa on käytetty keskenään samantyyppisiä rakenteita ja järjestelmiä, niiden korjaamiseen kehitetyillä menetelmillä on merkittävä toistopotentiaali sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Korjausrakentamisen prosessin tärkeimmät vaiheet ovat suunnittelu rakennettavaksi ja rakentaminen suunnitelmien mukaisesti. Tässä korostuvat pääsuunnittelijan ja työmaan vastaavan mestarin vastuut. Prosessin hallinta on haastavaa, koska korjaushankkeen onnistuneeseen läpivientiin tarvitaan mukaan monia eri palveluntarjoajia arvioimaan, suunnittelemaan, rakentamaan ja valvomaan toteutusta. Houkuttelevuutta haittaavat myös kustannukset, prosessien pitkä kesto ja epävarmuus lopputuloksesta. Jotta korjausrakentamisen prosessi olisi sujuva, on käytettävien ratkaisujen oltava toistettavia (kokemusten karttuminen) sekä helposti asennettavia ja tuotteistettuja ratkaisuiksi (työmaan sujuvuus).
Niin asuinrakennusten omistajien ja käyttäjien kuin palveluntarjoajienkin kannalta olisi edullista kehittää menettelytapoja, jotka helpottaisivat korjaamiseen ryhtymistä ja lisäisivät sen houkuttelevuutta. Markkinoilla on jo ituina ja yksittäisinä konsepteina useita ratkaisuja, jotka yhdistettyinä voisivat merkittävästi parantaa korjaushankkeiden kannattavuutta ja lopputuloksen laatua sekä omistajien että palveluntarjoajien näkökulmasta. Myös muista Euroopan maista kuten Hollannista on löydettävissä hyviä malleja ja esimerkkejä esivalmistettuja elementtejä hyödyntävästä teollisesta korjausrakentamisesta.
Teollisia korjausmenetelmiä on Suomessa jo pilotoitu mm. Innova- ja RenZero-hankkeissa. Innova-hankkeen tärkeimpiä tuloksia oli korjausrakentamiseen soveltuvan, työmaavaiheeltaan olennaisesti nykyistä lyhytaikaisemman vaippakorjausmenetelmän kehittäminen ja pilotointi vuonna 1975 rakennetussa kerrostalossa. Vaipparakenteeseen esivalmistusvaiheessa integroidut tuloilmakanavat tekivät ilmanvaihdon korjauksen toteuttamisen mahdolliseksi ilman mittavia rakennusteknisiä töitä rakennuksen sisätiloissa. RenZero-projektissa kehitettiin ja pilotoitiin pientaloille, paritaloille ja rivitaloille soveltuva lähes nollaenergiatason korjauskonsepti. Esivalmistuksen hyödyntäminen vaatii tarkempaa ja pidempää suunnitteluvaihetta. Tällöin tuloksena saadaan lyhyempi työmaavaihe. Tietomallinnusta tulisi hyödyntää suunnittelun lisäksi myös työmaalla, käyttöönotossa, ylläpidossa ja kohteen seurannassa.
Energiatehokkuusparannusten kustannuksia voidaan pienentää ryhmittelemällä sekä korjaustoimenpiteitä että korjattavia rakennuksia. Investointikustannusten tai takaisinmaksuaikojen sijasta tulisi myös tarkastella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia sekä huomioida korjauksen tuoma asuinviihtyvyyden ja rakennuksen arvon nousu. Hyvin eristetyt, ilmatiiviit rakenteet ja energiatehokkaat ikkunat vähentävät vedon tunnetta ja lämpötilavaihteluja vuorokauden- tai vuodenajasta riippumatta sekä ympäristöstä kantautuvaa melua. Energiatehokas, säädettävä ilmanvaihtojärjestelmä vähentää lämmityskustannuksia ja lisää asumisviihtyvyyttä varmistamalla hyvän sisäilman laadun ja vähentämällä riskejä rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin.
Energiatehokkuuden parannuksista ja sitä kautta aikaansaaduista päästöjen vähennyksistä tarvitaan lisää hyviä, toimivia ja kustannustehokkaita esimerkkejä. Etenkin kasvukeskuksissa on tärkeätä säilyttää nykyinen asuntokanta käytössä. Energiatehokkuusparannusten lisäksi korjaushankkeilla voidaan luoda viihtyisämpää asuinympäristöä, joka osaltaan korjaa vinoutuneita sosiaalisia rakenteita.
Lyhyellä aikavälillä korjausrakentaminen on tehokkain keino pienentää rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kaikkiin korjaushankkeisiin tulisikin mahdollisuuksien mukaan liittää rakennuksen energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisääviä toimenpiteitä.
Riikka Holopainen, ROTI 2017-hankkeen Rakennukset-paneelin jäsen
Tutkimustiimin päällikkö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi
