Tontti on kaavoitettu alun perin isompaa koulua varten, mutta myöhemmissä selvityksissä on ilmennyt, että alueelle ei tarvita tämän isompaa koulurakennusta, toteaa Opetusviraston johtava arkkitehti Kaisa Nuikkinen.
Koulu on suunniteltu kahdelle erityisopetusryhmälle ja 120 oppilaalle. Alakerrassa sijaitsevassa päiväkodissa on tilat 63 lapselle ja henkilökunnalle. Rakennuksen tiloja voidaan käyttää iltapäivätoiminnassa sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan.
Koulun pihan ilme on urbaani vastakohtana Vuosaaren runsaasti luontoympäristöä sisältävälle lähialueelle. Myös ympäristön asukkaat voivat käyttää pihaa kouluajan ulkopuolella virikkeellisenä leikkiympäristönä.
Syvä runko
Rakennus on perusmuodoltaan kompakti suorakaide tai lähes neliö ja kauttaaltaan kaksikerroksinen. Kantavina rakenteina ovat liittopilarit ja deltapalkit sekä ontelolaattavaakatasot.
– Osa kantavista seinistä on kaarevia ja ne tehtiin paikallavaluna, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut Matti Koskinen Oy Juva Engineering Ltd:stä.
Rakennusurakoitsijana toimineen Oy Rakennuskultti Ab:n työpäällikön Jani Kuivamäen mukaan puhtaaksi valettu ruokasalin/juhlatilan kaareva seinärakenne oli runkovaiheen haastavin työosuus.
Syvärunkoisen rakennuksen keskellä oleva ruokasali/juhlatila sekä toisen kerroksen käytävä saavat epäsuoraa luonnonvaloa etelään ja länteen avautuvien kattovalolyhtyjen kautta.
Kompaktius on kustannustehokkuutta
Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n työryhmä Arto Aho, Anna Björn ja Tarmo Peltonen.
– Lähtökohtana oli, että Korttelitalo Kanava täyttää Helsingin kaupungin matalaenergiarakentamisohjeet, joissa on aika tiukat tavoitteet. Tämä onkin energia- ja tilatehokas sekä toiminnallisesti tehokas rakennus, mistä seuraa myös kustannustehokkuus rakennuttajalle ja käyttäjille, toteaa kohteen pääsuunnittelijana toiminut Tarmo Peltonen.
– Kohde pysyi hyvin kustannusarviossa, vaikka julkisivumateriaalit olivat aika vaihtelevia, mikä lisäsi haastekerrointa, vahvistaa rakennuttajatehtävistä vastanneen Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan projektinjohtaja Sauli Kivivuori.
Paitsi kustannustehokasta, kompaktius on myös toimivaa. Alakoulun ja päiväkodin yhdistämisessä on selkeitä etuja.
– Toisessa sivukoulussamme Auringonpilkussa on samanlainen ratkaisu, jossa koulu ja päiväkoti toimivat osittain yhteisissä tiloissa. Meidän mielestämme tämä on ollut hyvä ratkaisu. Kun päiväkodin lapset siirtyvät koulun puolelle oppilaiksi, he ovat jo tottuneet koulumaailmaan aivan vieressä, joten siirtymä on helpompi. Myös lapsia koskeva tiedonsiirto on helppo suorittaa tässä järjestelyssä, Aurinkolahden peruskoulun rehtori Leena Sipponen sanoo.
Koulun henkilökunta osallistui rakennuksen suunnitteluun rehtorin ja opettajien edustajan kanssa.
– Halusimme kouluun solumaailmaa, eli käytävällä on luokkien edessä solujen yhteinen tila. Koulun ruokala toimii rakennuksen kohtaamispaikkana, mikä on hyvä, Sipponen sanoo.
Koulun oppilaat kulkevat kouluun sisäpihan ramppisiltaa pitkin toiseen kerrokseen, jossa koulun opetustilat pääosin ovat. Alakerrassa on kaksi koulun erityisluokkaa. Päiväkodin sisäänkäynti on eteläsivulla, jossa päiväkodin pihakin on.
Cor-Ten-päällyskuori
Rakennuksessa on Cor-Ten-teräksestä muotoutuva päällyskuori, jonka alla varsinainen rakennusmassa on. Kattokuori muodostaa pitkiä räystäitä katu- ja pihajulkisivuille. Eteläsivulla kuori muuttuu kattorakenteista riippuvaksi aurinkosuojasäleiköksi. Pohjoisjulkisivuna on räystäätön Cor-Ten-seinä.
Cor-Ten-kuori on toteutettu avosaumalla, joten sisäpuolelle jäävän massan piti olla vedenkestävä, rakennesuunnittelija Koskinen kertoo.
Cor-Tenin lisäksi julkisivussa on valkobetonielementtipintaa, johon on elementtijaolla haettu elävyyttä. Elementtipintoja on osittain myös hiottu, mikä muodostaa kontrasteja tummalle Cor-Ten-julkisivulle. Räystäiden alapinnoissa on lisäksi käytetty paikoin puuta.
Hiekkakivipestyjen valkobetonielementtien asennus vaati huolellisuutta, ettei pintaan tullut jälkiä asennuksen yhteydessä. Pintaa on vaikea paikata siististi jälkikäteen, kohteen vastaavana työnjohtaja Kari Luoma Rakennuskultti Oy:stä toteaa.
Vähän luonnonvaloa kaipaavat tilat, kuten liikuntasali, ovat rakennuksen pohjoisjulkisivun puolella. Päiväkodin ja koulun tilat ovat rakennuksen muilla sivuilla.
Arkkitehti Peltosen mukaan yksi erityisen haastava kohta oli syvärunkoisen rakennuksen vesikaton muotoilu ja vedenpoiston järjestäminen.
– Haimme sellaista ratkaisua, jossa ylivuodon syntyminen rakennuksen sisälle ei ole mahdollista. Katon kallistukset on suunniteltu siten, että vesi valuu aina seuraavalle kattokaivolle, jos yksi kaivo menee tukkoon. Lopulta liika vesi johdetaan rakennuksen ulkopuolelle eteläjulkisivun kattolipalla olevan verkkomaisen torven kautta. Näin mahdollinen kattokaivojen tukkeutuminen tulee heti näkyviin.
Rakennus saa pääosan lämpö- ja jäähdytysenergiastaan kaukolämpöliittymän kautta. Vesikatolla on lisäksi erikoisuutena aurinkopaneeleja, joiden yhteenlaskettu teho on 17,25 kWp.
Kokoava monitoimiruokasali
Rakennuksen keskellä oleva monitoimisali on koko rakennuksen korkuinen. Salin seinissä on suuria ikkuna-aukkoja, joissa on kauniit paksut puiset puitteet.
Toisen kerroksen tasolla juhlanäyttämöä vastapäätä on erikoinen lasiparvekerakenne. Toisen kerroksen käytävää voidaan käyttää juhlasalin parvitilana, kun parven lasiovet avataan.
Toisen kerroksen luokkahuoneiden seinissä on myös suuret lasivitriinimäiset kiintokalusteseinät. Osittain lasivitriiniseinät toimivat samalla hyllytilana luokkien ja käytävän välissä ja tuovat luonnonvaloa luokkien läpi soluaulaan.
– Akustiikkaan on tässä kohteessa panostettu melko paljon. Katoissa on 25 millimetriä paksu ruiskutettu akustointiruiskupinnoite. Tämä kohde on ensimmäinen suuri rakennus, johon on tehty näin paksu akustointiruiskupinnoite. Tuote on erittäin hyvä, mutta vaatii vielä hieman kehitystä työn toteuttamisen sujuvoittamiseksi. Pinnoitteen lisäksi rakennuksessa on käytetty paikoin normaaleja akustiikkalevyjä, Oy Rakennuskultti Ab:n työpäällikkö Jani Kuivamäki sanoo.
Värikkään ja neutraalin tasapainoilua
Jokaisella koululuokalla on oma tunnusvärinsä, joten koulun yleisilme on värikäs.
– Irtokalusteiden osalta värimaailma on aika neutraali, koska kiintokalusteiden ja arkkitehtisuunnittelun valinnat ovat olleet melko värikkäitä, toteaa irtokalustesuunnittelusta vastannut sisustussuunnittelija Arja Hyvärinen HMT Arkkitehdit Oy:stä.
Kalustesuunnittelussa lähdettiin hyvin pitkälti lasten ja toiminnallisuuden ehdoilla liikkeelle. Nykyajan lapset ovat hyvin erimittaisia, minkä vuoksi kaikki kalusteet ovat korkeussäädettäviä. Muunneltavan monitoimisalin kalusteiden pitää myös olla tiiviisti pinottavia ja kytkettävissä riviin. Valitettavasti rakennuksen verhot puuttuvat vielä kokonaan tässä vaiheessa. Verhoja kuitenkin tarvitaan vähintään juhlasalin esitystilanteissa, koska juhlasalissa on paljon valoa tuovia ikkuna-aukkoja, Hyvärinen jatkaa.
