Kiseleffin-Sunnin talojen peruskorjaus

Kiseleffin ja Sunnin talot sijaitsevat Helsingin Aleksanterinkadun, Sofiankadun, Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun rajaamassa korttelissa. Kauppiastavaratalo Kiseleffissä oli ylimmissä kerroksissa kaupungin virastoja samoin kuin Sunnin talossa.

Torikortteleiden hallinnoinnista vastaa Helsingin Leijona Oy. Toimitusjohtaja Kari Tohmo kertoo, että useassa vaiheessa peruskorjattavat korttelit tulevat tarjoamaan tilat lähes sadalle yritykselle.

[Best_Wordpress_Gallery id=”89″ gal_title=”Kiseleff 4-2011″]

Historiallisesti merkittävä

Kiseleffin talon Senaatintorin puoleisen osan historia ulottuu 1770-luvulle, jolloin talon rakennutti Johan Sederholm. Nykyinen, Carl Ludvig Engelin suunnittelema ulkoasu on vuodelta 1818, jolloin taloon valmistui siipi Unioninkadun puolelle.

Käytössä olevan nimensä rakennus sai kauppias Kiseleffin mukaan, joka jatkoi talossa olleen sokerinpuhdistamon toimintaa. Vuonna 1879 omistus siirtyi Stockmannille, joka tilasi myymälähallin piirustuksen Lars Sonckilta. Tavaratalo toimi rakennuksessa vuoteen 1930 saakka. Myöhemmin Kiseleffin talo on ollut muun muassa poliisilaitoksen käytössä.

Vuosina 1984–1985 Kiseleffin talo peruskorjattiin kauppiastavarataloksi arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalainen suunnitelman mukaan. Tuolloin rakennukseen liitettiin Sofiankadun puolella oleva Stockmannin aikana valmistunut piharakennus. Kyseinen Sofiankadun puoleinen osa on nykyään Helsingin kaupunginmuseon käytössä.

5G1D0549

Keskustan turistialueella

Kiseleffin-Sunnin talojen peruskorjauksen suunnitteluvaiheessa painittiin LVIS-tekniikan sijoittamisen, sekä paloteknisten- ja esteettömyysasioiden kanssa. Talotekniikan osalta tavoiteltiin ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat monipuolisen liiketoiminnan huomioiden samalla rakennussuojelulliset näkökulmat. Kaikkia suunnittelun aikana esiin tulleita kiinteistökehitystoiveita ei luonnollisesti voitu täysimääräisinä toteuttaa.

Kohde osoittautui ennakoitua huonokuntoisemmaksi, mikä ei peruskorjauskohteissa liene varsinainen yllätys. Vanhoihin rakenteisiin, kuten kiviladelmaperustuksiin, tehtävät korjaukset toivat lisää mietittävää rakennusvaiheeseen.

HKR-Rakennuttajan projektinjohtaja Jukka Vierros kertoo, että Kiseleffin-Sunnin talon peruskorjaus oli jo teknisesti vaativa hanke, jonka haasteellisuutta lisäsi muutostöiden runsaus.

– Lopulliset käyttäjäkonseptit vahvistuivat vasta myöhäisessä vaiheessa, sillä seurauksella että liiketilakohtaisiin muutostöihin päästiin viivästyneinä. Laajahkoja selvitystöitä ja talotekniikan ja rakenteiden muutoksia jouduttiin tekemään vielä töiden loppuvaiheessa.

5G1D0426

Muutoksia vanhaan

Peruskorjauksessa Sunnin ja Kiseleffin talot erotettiin teknisesti omiksi kiinteistöikseen. Molemmille rakennuksille tuli oma sähköpääkeskus, lämmönjakohuone sekä ilmastointikonehuone.

Peruskorjaus täytyi aloittaa Kiseleffistä, koska sitä palveleva IV-konehuone Sunnin talon ullakolla voitiin kytkeä pois vasta, kun uusi konehuone oli valmistunut.

Kiseleffin katutason ja toisen kerroksen toiminta kauppiastavaratalona säilyi ennallaan, ja liiketilaa hieman kasvatettiin. Unioninkadun puolelle tehtiin uusi, osastoitu uloskäytäväporras. Se toimii samalla kulkureittinä talojen kellarissa oleviin teknisiin tiloihin. Rakennuksen kellariin avattiin uusi sisäporrasyhteys, ja kellarikerrokseen tuli myös liiketilaa.

Sunnin talossa vanhat huonekokonaisuudet pyrittiin palauttamaan mahdollisuuksien mukaan, ja avoportaasta rakennettiin osastoitu uloskäytävä. Molempiin taloihin rakennettiin uusi hissi, sekä parannettiin tilojen esteettömyyttä. Kaikissa kerroksissa uusittiin wc- ja keittiöjärjestelyt.

Kiseleffin basaarihallin kattoikkunat vaihdettiin uusiin, mutta muita vanhoja ikkunoita kunnostettiin. Säilyneitä koristemaalauksia puhdistettiin ja täydennettiin, ja joitakin pintoja tehtiin kokonaan uudelleen.

Lähtötiedoista poiketen

Kiseleffin ja Sunnin talojen peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Pääsuunnittelija Jukka Turtiainen yhtyy rakennuttajan ajatukseen rakennusten talotekniikan uusimisen haasteellisuudesta.

– Tavoitteena oli säilyttää suojeltavat seinäpinnat, ja tilojen hahmot. Tekniset järjestelmät tuli sovittaa siten, että vanhoja rakennusosia ja rakenteita puretaan mahdollisimman vähän. Toisin sanoen pyrimme välttämään alakattoja ja suuria kotelointeja, sekä kaapeleiden roiloamista seiniin, täsmentää arkkitehti Turtiainen.

5G1D0481Iso haaste oli myös poistumisteiden, ja niihin liittyvien palo-osastointien saaminen vastaamaan nykyisten rakentamismääräysten vaatimuksia. Rakennusten välipohjat ovat suojeltuja, joten niihin ei voinut lisätä levytystä. Tiivis yhteistyö Helsingin kaupunginmuseon kanssa ulottui suunnittelun alusta aina työmaan loppuvaiheeseen asti.

Kiseleffin talon kaksi alinta kerrosta ja kellari olivat olleet suunnitteluvaiheen ajan vielä käytössä, joten rakenteiden avaaminen ja tutkiminen jäi riittämättömäksi. Työmaavaiheessa eteen tulikin liuta tilanteita, jotka poikkesivat lähtötiedoista.

– Yksilöllisten suunnitteluratkaisujen kehittäminen työllisti huomattavan paljon, ja nopea reagointi työmaalla esille tulleisiin ongelmiin oli ehdottoman tärkeää, vahvistaa pääsuunnittelija Turtiainen.

Vanhan kohteen monet rakennus- ja korjausvaiheet näkyivät työmaalla vaihtelevina huonekorkeuksina ja rakenteina. Koska talotekniikan tarvitsema tila on moninkertaistunut entiseen nähden, aukkojen tekemistä vanhoihin rakenteisiin ei voitu välttää. Toisaalta joitakin 1980-luvulla tehtyjä ratkaisuja voitiin Kiseleffin-Sunnin taloissa palauttaa varhaisempaan asuunsa.

Seinä- ja kattovärien määrittelyn pohjana käytettiin Rakennuskonservointi Tiina Sonnisen tekemää väri- ja pintatutkimusta. Säilytettäviä ja korjattavia väripintoja oli vain osassa tiloja, eikä entistäminen sisältynyt rakennuttajan alkuperäiseen ohjelmaan. Pienessä määrin tähän kuitenkin jouduttiin.

Jokainen pinta ja värisävy haettiin mallien avulla arkkitehdin ja kaupunginmuseon rakennuskonservaattori Jaana Perttilän voimin. Esimerkiksi Kiseleffin basaarihallin kohdalla päädyttiin julkisivun keltaiseen väriin, sillä 1900-luvun alkupuolelle saakka paikka oli ulkotilaa.

5G1D0490Muutoksia vanhoihin rakenteisiin

Rakennesuunnittelusta vastanneen HKR:n diplomi-insinööri Tuula Aho-Parkkila kertoo, että osassa Kiseleffin korttelia rakennettiin vanhojen perustusten alapuolelle, jolloin jouduttiin vahvistamaan myös viereisten seinien perustuksia.

– Kiseleffin talon kellariin oli jäänyt rakentamatonta tilaa. Siihen rakennettiin nyt porrasyhteys. Sunnin uuden portaan ja hissin rakentamisen yhteydessä osa kiviladelmaa korvattiin betoniseinällä.

– Toista uutta kellarin porasta rakennettaessa vanhan seinän suojelemiseksi jouduttiin turvautumaan tavanomaista hankalampiin rakenteisiin. Toisaalla ulkoseinän perustus oli oletettua ylempänä, joten seinälle jouduttiin valamaan uusi perustus pala kerrallaan. IV-konehuoneen lattiassa uudet teräspalkit piti sovitella vanhoja puupalkkeja ja uusia IV-kanavia väistellen.

Ison kiitoksen tekniikan onnistuneesta mahduttamisesta Aho-Parkkila antaa työmaan mittamiehelle, joka sovitti tarkasti yhteen suunnitelmat ja käytännön työmaatoteutuksen ennen varsinaisia asennustöitä.

Arkeologisia esiintymiä

Työpäällikkö Juha Korkiakoski NCC Rakennus Oy:stä kertoo rakennussuojelullisten näkökohtien vaikuttaneen urakointiin alusta alkaen.

– Sopimuksessamme oli maininta, että urakka-alueelta voi löytyä arkeologisia esiintymiä. Tämä tarkoitti sitä, että varauduimme kohteessa tehtävään inventointiin rakentamisen aikana. Keskeytys olisi voinut olla pitkäkin, mutta alueelta tehdyillä löydöillä ei tällä kertaa ollut vaikutusta työmaahan.

Työmaan keskeisen sijainnin ja tontin rajallisuuden takia työmaalle ei voitu varastoida materiaaleja. Rakennustarvikkeet tuotiin paikalle pienissä erissä, ja asennettiin välittömästi paikalleen.

Vilkkaan ajoneuvoliikenteen sujuvuus sekä raitiovaunujen esteetön kulku piti turvata, joten joitakin nostoja päädyttiin tekemään yöaikaan.

– Kun työmaan välittömässä läheisyydessä liikkui lisäksi runsaasti jalankulkijoita, voi sanoa, että peruskorjausta tehtiin rakentamisen kannalta erittäin vaativassa paikassa, toteaa Korkiakoski.

Kävelykeskusta etenee

Torikortteleiden peruskorjaus liittyy osaltaan laajempaan Helsingin kävelykeskustahankkeeseen. Aleksanterinkadun jalkakäytävän levennys mahdollisti myös Kiseleffin korttelin ravintoloille terassialueen.

Torikorttelien ykkösvaiheen valmistuttua on jo aloitettu seuraava peruskorjaustyö: Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa olevan Goviniuksen talon peruskorjauksen on määrä valmistua ensi keväänä.

 

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.