Sekä Kirsikassa että Kiteessä on kummassakin 41 huoneistoa. Valmistuneet asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, pinta-alaltaan 35,5–75,5 neliöisiä. Kuva: Mangrove

Kirsikka vai Kide, puu vai betoni?

Turun Hirvensaloon tammikuussa valmistuneet kerrostalokaksoset Kirsikka ja Kide tarjoavat vertailutietoa puu- ja betonitalon rakentamisen eroista ja ilmastovaikutuksista.

Sekä Kirsikassa että Kiteessä on kummassakin 41 huoneistoa. Valmistuneet asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, pinta-alaltaan 35,5–75,5 neliöisiä. Kuva: Mangrove

Samaan pihapiiriin valmistuneet kaksi kerrostaloa ovat ulkonäöltään, pohjaratkaisultaan ja pinta-alaltaan samanlaisia, mutta eroavat toisistaan rakennusmateriaalien osalta: Kirsikka on CLT-rakenteinen puukerrostalo, Kide betonirakenteinen.

Rakennuskohteeseen valmistui TVT Asunnot Oy:lle 82 uutta vuokrakotia. Rakennushankkeen urakoinnista vastasi turkulainen Mangrove Oy.

– Rinnakkain rakentamisen avulla kahdesta hyvin erilaisesta rakennusmateriaalista on saatu vertailutietoa, jota TVT Asunnot voi hyödyntää tulevissa rakennuskohteissa, sanoo kehittämispäällikkö Johannes Malmi TVT Asunnot Oy:sta.

Projektin aikana on laskettu kohteiden hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin vaikuttavien valintojen merkitys ja positiivisista ilmastovaikutuksista kertova hiilikädenjälki. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus.

– Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo osoittaa laskennallisesti olevansa ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, joka aiheuttaa suuremmat päästöt. Vastaavasti puukerrostalo Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, toimitusjohtaja Antti Lundstedt Mangrovelta kertoo.

Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Molempien rakennusten lämmönlähde on Turku Energian kaukolämpö, joka tuotetaan 80-prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä kuten hukkalämmöllä ja biopolttoaineella.

Rakennusmateriaalien erot ovat Magroven mukaan näkyneet puurungon ripeämpänä rakentamisena. Lisäksi puukerrostalon rakentamista nopeutti mahdollisuus käyttää sääsuojaa talvikuukausina.

– Puuelementtien käsittely on kevyempää ja kiinnittäminen sekä mittamaailman hallinta helpompaa, joka näkyi nopeampana rakennusaikana. Myös puukerrostalon työmaa pysyi siistimpänä, kertoo kohteen projektipäällikkö Veli-Matti Toivonen Mangrovelta.

Vaikka Magroven mukaan puurakentamista puoltavat nopeampi rakennusaika ja puun ekologisuus, puun hinnan ja saatavuuden suhdanneherkkyys ovat alan haasteita tällä hetkellä.

– Kirsikka on TVT:n ensimmäinen 2000-luvun puukerrostalokohde. Siitä saatujen kokemusten perusteella olisin valmis tekemään lisää CLT-taloja sopivien suhdanteiden vallitessa, sanoo Johannes Malmi.