Viimeisimmät julkaisut

Kirjasto- ja kulttuuritalo Virta kohottaa kaupunkikuvaa

Nokia on vuosikymmenten odotuksen jälkeen saanut uuden pääkirjaston. Veistosmainen kirjasto- ja kulttuuritalo Virta rakennettiin vanhan kirjaston paikalle ydinkeskustaan. Rakennukselle antavat ilmettä laajat lasipinnat, rypistynyttä paperia muistuttava julkisivu ja näyttävä sisäänkäyntikatos.

Uuden pääkirjaston rakentaminen oli Nokialla esillä usean vuosikymmenen ajan. Vuonna 1966 valmistunut vanha pääkirjasto oli jäänyt kaupungin kokoon nähden liian pieneksi. Nokian vapaa-aikajohtaja Marko Ojala toteaa, että ahtaat tilat eivät vastanneet toiminnallisesti kirjaston tarpeita. Rakennus oli muutoinkin tullut elinkaarensa päähän.

Talossa on kiinnitetty erityistä huomiota akustiikkaan. Tiloissa on pehmeitä kalusteita ja tekstiilimattoja. Säädettävä peittoäänijärjestelmä tuottaa huomaamatonta taustaääntä.

Uuden pääkirjaston paikkaa selvitettäessä esillä oli useita vaihtoehtoja, kertoo Nokian rakennuttajapäällikkö Kirsi Maijala.

– Sijaintipaikkoja puntaroitiin monelta kantilta. Erinäisten vaiheiden jälkeen Nokian kaupunki päätti uuden pääkirjaston rakentamisesta vanhan rakennuksen paikalle vuonna 2015.

Pääkirjaston rakentamista Härkitien ja Välikadun kulmaukseen puolsi keskeinen sijainti.

– Kirjaston pitää olla helposti saavutettavissa. Se tuo keskustaan lisää elämää ja tukee kaupunkikuvan kehittämistä, Maijala sanoo.

– Lisäksi kustannukset oli tärkeä pitää kurissa, koska kaupungilla on runsaasti myös muita investointitarpeita.

Kolmikerroksisen, 11,6 miljoonaa euroa maksaneen rakennuksen bruttoala on 4 256 neliömetriä.

Rakennuksen pääjulkisivumateriaalina on komposiittilevy, jonka pintastruktuuri muistuttaa rypistynyttä paperia. Se antaa rakennukselle arvokkaan ja julkiselle kulttuurirakennukselle omaleimaisen ilmeen.

Rakennuttajapäällikkö Kirsi Maijala kertoo rakennustöiden sujuneen aikataulussa. Vanha kirjastorakennus purettiin uuden tieltä kesällä 2018, ja uuden rakentaminen aloitettiin syksyllä.

Uusi kirjasto- ja kulttuuritalo vastaanotettiin joulukuussa 2019. Tämän jälkeen tehtiin kalusteasennuksia ja siirrettiin aineisto paikalleen. Pääkirjasto ehti toimia väistötiloissa vuodesta 2016 ennen muuttoa uudisrakennukseen.

Kirjaston oli tarkoitus avautua 19. maaliskuuta, mutta koronatilanteen vuoksi tätä jouduttiin siirtämään. Myös talon käyttöön vihkiminen tapahtuu tuonnempana.

Talossa tulee olemaan monipuolisesti toimintaa. Kirjaston lisäksi rakennuksesta löytyvät kulttuurisali, näyttelytiloja, nuoriso­tilat, vapaa-aikapalvelujen toimisto ja kahvila sekä monia muita tiloja kokoontumiseen, työskentelyyn ja yhteiseen tekemiseen.

Kirjasto madaltui matkan varrella

Uuden kirjasto- ja kulttuuritalon pääsuunnittelija on arkkitehti Pekka Koli Tila­takomo Oy:stä. Hän oli Nokian kirjastohankkeessa mukana jo kymmenkunta vuotta sitten konsultoidessaan uuden kirjaston tilaohjelmaa. Hanke ei kuitenkaan vielä silloin lähtenyt täyteen vauhtiin.

Nokian kaupungin päätöksenteon edetessä alkoi kirjasto- ja kulttuuritalon arkkitehtisuunnittelu vuonna 2015.

Kirjasto- ja kulttuuritalon sisustuksessa on pyritty selkeyteen ja muodokkaisiin tuotteisiin. Maanläheiset värit kuten vihreä ja keltainen luovat kontrastin lasille ja vaaleille pinnoille.

– Rakennukseen piti tulla neljä kerrosta. Kun urakkalaskentasuunnitelmat ehtivät käytännössä jo valmistua, keskeytettiin hanke syksyllä 2016, koska kustannuksia piti saada pienemmiksi. Suunnittelun lähtiessä uudelleen käyntiin kevätkesällä 2017 rakennuksen laajuutta pienennettiin ja ylin kerros poistettiin. Rakennus madaltui, mutta ulkoinen ilme saatiin tyydyttävästi ratkaistua, Koli kertaa suunnittelun vaiheita.

Suunnittelijoille annettiin kaupungin toimesta tilojen uusi layout, jonka mukaan pääosin edettiin.

– Osa tiloista poistettiin ja hajautettiin eri kerroksiin. Esimerkiksi nuorisotilat yhdistettiin kirjaston aineistotilojen yhteyteen ja näyttelytilat sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen. Rakennuksen tilamuutoksissa saatiin aikaan kompromissi reunaehtoja noudattaen.

Ahdas rinnetontti tuotti haasteita

Vanhan kirjaston paikalle haluttiin mahdollisimman iso rakennus, minkä vuoksi tarvittiin asemakaavan muutos. Uusi rakennus myötäilee tontin kaavarajoja ja työntyy osin jalkakäytävän yläpuolelle Välikadun puolella.

Ahdas tontti toi Pekka Kolin mukaan useita haasteita, joista yksi oli tilaohjelman tilojen ja tilakokonaisuuksien mahduttaminen toiminnallisesti eri kerroksiin. Kirjasto­auton tallia suunniteltaessa piti ottaa huomioon muun muassa auton kääntösäteet.

Rinnetontin korkeuserot nostivat vaikeusastetta ja esimerkiksi pääsisäänkäynnin esteettömyyden suunnittelu oli vaativaa.

Yllätyksiäkin tuli vastaan, kun ilmeni, että tontilla menee säilytettäviä telekaapelilinjoja kaivoineen. Näin ollen koko rakennusalaa ei voitu hyödyntää.

Kolmikerroksisen, 11,6 miljoonaa euroa maksaneen rakennuksen bruttoala on 4256 neliömetriä. Vanha kirjastorakennus purettiin uuden tieltä.

Rakennesuunnittelusta vastasi Joona Paloniitty A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.

– Telekaapelit ja niiden säilyttäminen paikallaan aiheuttivat mutkia suunnitteluun. Lisäksi ydinkeskustassa sijaitsevalla tontilla oli kunnallistekniikkaa, jota piti siirtää ja tukea työmaavaiheessa.

Rakennuksen runko on Paloniityn mukaan perinteinen toimistorunko pilari-deltapalkkeineen ja sandwich-elementteineen.

– Rakennesuunnittelun iso haaste oli erikorkuiset tilat, jotka vaihtelivat toimisto­tiloista korkeaan kulttuurisaliin ja kirjaston pääaineistosaliin. Samoin kirjastoauton talli poikkeaa tavanomaisesta rakentamisesta. Avaruutta ja näyttävyyttä tiloihin tuovat lasi­seinien lisäksi valokuilut ja -aukot.

Joona Paloniitty kiittelee yhteistyötä tilaajan, arkkitehdin ja urakoitsijan kanssa.

– Oli mielenkiintoista olla mukana tekemässä Nokian uutta kirjasto- ja kulttuuritaloa. Vastaavanlaista kohdetta tulee suunnittelijalle harvoin vastaan.

Kirjasto- ja kulttuuritalo Virran pääurakoitsijana toimi Pallas Rakennus Länsi-Suomi Oy. Työpäällikkö Jouko Koivula pitää kohdetta niin ikään ainutlaatuisena.

Hänen mukaansa rakennus on monella tapaa erityinen, ja se haastoi myös rakentajat.

Talon pääsisäänkäynti on Härkitien puolella toiseen kerrokseen. Sisääntuloaulassa on vastassa kirjaston palvelupiste ja lainojen palautusautomaatti.

– Kirjasto- ja kulttuuritalon tapaisia julkisia rakennuksia ei pääse usein toteuttamaan. Vaikuttavan rakennuksen isot lasipinnat ja lasipilarit ovat meillä harvinaisia.

Hän nostaa esille myös kulttuurisalin, jossa kompaktiin tilaan on mahdutettu massiivisia rakenteita. Pintojen alle kätkeytyy muun muassa äänieristyskerroksia ja monenlaista tekniikkaa.

Rakentaminen toteutettiin P1-puhtaus­luokan mukaisesti. Vaativa puhtauden­hallinta vaikutti Koivulan mukaan erityisesti työmaan aikataulutukseen.

Rakennustyöt etenivät kaiken kaikkiaan sujuvasti.

– Keskeisellä paikalla sijainneen työmaan tarvittavat liikennejärjestelyt suunniteltiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Hanketta vietiin hyvässä hengessä eteenpäin, Koivula toteaa.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Valoisa ja avoin kirjasto

Kirjasto- ja kulttuuritalo Virran aineistotilat ovat valoisat ja avarat. Kolmannessa kerroksessa olevan pääaineistosalin korkeus on 4,5 metriä.

– Asiakastiloja on avattu kahteen suuntaan laajoilla lasiseinillä. Näkymien lisäksi tavoitteena on, että toiminta näkyy kutsuvana ympäristöön ja houkuttelee poikkeamaan, Pekka Koli kertoo.

Asiakastiloja on avattu kahteen suuntaan laajoilla lasiseinillä. Näkymien lisäksi tavoitteena on, että toiminta näkyy kutsuvana ympäristöön ja houkuttelee poikkeamaan.

Pääaineistosalin yhteydessä ovat muun muassa lehtilukusali ja -alue, urban office -työskentelykopit, monenkokoisia ryhmätyö- ja neuvottelutiloja sekä musiikkiosasto ja soittohuone.

Ylimpänä vesikatolla on ilmanvaihto­konehuone. Katolla on varaus myös aurinkopaneeleille.

Talon pääsisäänkäynti on Härkitien puolella toiseen kerrokseen. Sisääntuloaulassa on vastassa kirjaston palvelupiste ja lainojen palautusautomaatti. Kulmauksessa palvelee kahvila Eepos, jonka lasiseinistä avautuvat näkymät moneen suuntaan.

Pari porrasaskelmaa ylempänä on lasten ja nuorten aineistoalue. Salin toisessa päässä on nuorisotila.

– Yhteiset tilat tuovat yhteistyöhön uusia mahdollisuuksia. Monikäyttöiset tilat ovat tätä päivää, kun neliöt pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan, vapaa-aika­johtaja Marko Ojala toteaa.

Nuorten puolella on monitoimihuone, josta osa on erotettavissa äänieristetyllä väliseinällä pelihuoneeksi tai musiikin kuunteluun. Nuorisotilojen keittiössä paitsi kokataan myös järjestetään muuta toimintaa.

Virta valikoitui kirjasto- ja kulttuuritalon nimeksi kuntalaiskyselyllä. Kaupungin läpi menee Nokianvirta, ja virta kuvastaa myös talon aktiivista elämää koko kansan kohtaamispaikkana.

Monikäyttöinen kulttuurisali

Kirjasto- ja Kulttuuritalo Virran ensimmäisessä kerroksessa on kulttuurisali, joka on suunniteltu 120 henkilölle. Sen takana on kokous- ja työpajatilaa, joka on mahdollista liittää saliin, jolloin tämä riittää 150 henkilölle.

– Kulttuurisali taipuu moneen käyttöön. Siellä voi järjestää eri tapahtumia, kuten konsertteja, kokouksia ja kirjailijavierailuja. Tilojen muunneltavuutta ja monikäyttöisyyttä on mietitty myös kalustuksessa, Kirsi Maijala toteaa.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat myös vapaa-aikapalvelun toimisto ja kirjastoauton talli.

Kirjasto- ja kulttuuritalossa on useita näyttelytiloja. Ensimmäisessä kerroksessa on pysyvä näyttely Martti ja Sirkka-Liisa Helinin lahjoittamasta kokoelmasta ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Nokian historiasta kertovaan pysyvään näyttelyyn voi puolestaan tutustua toisessa kerroksessa.

Kirjaston lisäksi Virrassa on kulttuurisali, näyttelytiloja, nuorisotilat, vapaa-aikapalvelujen toimisto ja kahvila sekä monia muita tiloja kokoontumiseen, työskentelyyn ja yhteiseen tekemiseen.

Rypistynyt paperi antaa ilmettä

Rakennuksen pääjulkisivumateriaalina on komposiittilevy, jonka pintastruktuuri muistuttaa rypistynyttä paperia. Se antaa rakennukselle arvokkaan ja julkiselle kulttuuri­rakennukselle omaleimaisen ilmeen.

– Valkoinen puhdas paperipinta kuvastaa uutta alkua ja pinta luo mielleyhtymän kirjaston arkistomateriaaliin ja Nokian paperiteollisuuteen, Pekka Koli kertoo.

Talon seinään on mahdollista toteuttaa videotaidetta tai kiinnittää banderolli.

Arkkitehti oli alun perin suunnitellut aikuisten aineistoalueen seinään akustisen ”Nokian virta” -reliefin, joka olisi näkynyt lasiseinän läpi ulospäin. Rakennuksen nimeä enteilevästä rakenteesta jouduttiin kuitenkin harmillisesti luopumaan, koska se ei istunut madallettuun rakennukseen.

Kirjasto- ja kulttuuritalon sisustuksessa on pyritty selkeyteen ja muodokkaisiin tuotteisiin. Maanläheiset värit, kuten vihreä ja keltainen luovat kontrastin lasille ja vaaleille pinnoille.

Talossa on kiinnitetty erityistä huomiota akustiikkaan. Tiloissa on pehmeitä kalusteita ja tekstiilimattoja. Säädettävä peitto­äänijärjestelmä tuottaa huomaamatonta taustaääntä. Tarkoituksena on, että talo on mahdollisimman paljon käytettävissä eri tapahtumille ja tilaisuuksille ilman, että muut toiminnot häiriintyvät.

Virta valikoitui kirjasto- ja kulttuuri­talon nimeksi kuntalaiskyselyllä. Kaupungin läpi menee Nokianvirta, ja virta kuvastaa myös talon aktiivista elämää koko kansan kohtaamispaikkana. n

Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail