Viimeisimmät julkaisut

Kinnari on 900 koululaisen innostava oppimisympäristö

Kinnarin uusi A-energialuokan yhtenäiskoulu Järvenpäässä on vähäeleinen, jykevä ja modernisti toiminnallinen. Kouluhanke alitti 32 miljoonan euron budjettinsa lähes kolmella miljoonalla eurolla, kiitos allianssimallitoteutuksen, tarkan kustannusohjauksen ja sujuvan yhteistyön.

Rakennuksen rungon käyttöikä on mitoitettu 100 vuodeksi. Päälämmönlahde on maalämpö. Katolla on 114 aurinkopaneelia. Hulevesiä varten tontille on lisätty hulevesipainanteita ja tehty maanalainen viivystysputkisto.

Järvenpään kaupungin Kinnarin kampuksella oli aiemmin kaksi alakoulun käytössä ollut rakennusta, toinen oli tehty vuonna 1976 betonista ja toinen 1948 puusta. Lokakuussa 2016 kaupunginvaltuusto päätti ongelmarakennusten purkamisesta ja uuden alakoulun rakentamisesta. Hankevalmistelun loppuvaiheessa valtuusto päätti, että rakennetaankin yhtenäiskoulu, rakennukseen tulisi myös yläkoulu.

Opetushenkilökunta loi ryhmätyönä pedagogisen vision uusista tiloista vuoden 2016 uuden opetussuunnitelman pohjalta.

– Tahdoimme koulun, jossa opitaan jatkuvasti toisilta uutta, tehdään ja onnistutaan yhdessä sekä hyväksytään erilaisuutta ja tuetaan kaikkia oppijoita heidän omista lähtökohdistaan. Haluttiin myös oppimisen iloa, johon liittyvät vuorovaikutus ja pyrkimys itseohjautuvaan tiedon etsintään. Lisäksi tähdennettiin liikkumista osana kaikkea oppimista, samoin viestintäteknologiaa ajantasaisesti, projektiryhmään kuulunut kinnarilan aiempi rehtori Hanna Saarinen kertoo.

Tilojen haluttiin olevan innostavia oppimisympäristöjä, jotka herättävät uteliaisuutta ja palkitsevat lasta.

Kinnarin uusi yhtenäiskoulu on tehty noin 900 oppilaalle sekä muiden kuntalaisten käyttöön kouluajan ulkopuolella. Rakentamisen yhtenä päämääränä oli terveellinen sisäilma; rakennuspäätöksen taustalla oli vanhojen koulurakennusten sisäilmaongelmat ja tilanpuute.

– Tiloista haluttiin joustavia ja helposti muokkautuvia vaihtuviin tilanteisiin sekä pedagogisiin tarpeisiin, kertoo pääsuunnittelija Hannu Jaakkola Jaakkola Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Jaakkolan mukaan esteettömän rakennuksen kaikkien tilojen toiminnallisuus selvitettiin hyvin tarkasti. Rakennuksen tyylitellysti niukka arkkitehtuuri edustaa hänen mielestään melko suomalaista linjaa. Kaikessa suunnittelussa hyödynnettiin tietomallinnusta.

Runko tehtiin pääosin betonista, kannattajina olivat betonipilarit, palkit sekä ulkoseinät. Pisin jänneväli on noin 21 metriä. Ala-, väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattoja. Terästä käytettiin esimerkiksi pääsisäänkäynnin 15 metriä pitkän lippamaisen katoksen kannatukseen.

Jaakkola Arkkitehtien arkkitehti Tapani Kerttulan mukaan betoni valikoitui runkomateriaaliksi järkevän kokonaisratkaisun sekä aikataulun vuoksi.

– Puukin oli alussa vaihtoehtona. Jos se olisi valittu pääasialliseksi rakennusmateriaaliksi, syvärunkoiseen rakennukseen olisi kasautunut melkoinen pilarimetsikkö. Kustannuksetkin olisivat kohenneet korkeammiksi, Kerttula toteaa. Rakennuksen yhtenäinen kalteva vesikatto tehtiin valmiista puuelementeistä.

Modernin ja kookkaan kivirakennuksen sijoittaminen vanhaan pientaloympäristöön on kaupunkikuvallisesti vaikeaa.

– Rakennuksen muotoon ja massaan päädyttiin ahtaan tontin ehdoilla, saapumissuunnat ja vanhojen rakennusten sijainti otettiin huomioon. Paikoitus sekä saatto- ja huoltoliikenne piti hoitaa toimivaksi, mutta samalla turvalliseksi suhteessa koulun pihaalueeseen. Myös parhainta katon kaltevuutta mietittiin.

Kaksi piha-alueen puurakennusta säilytettiin, joista toinen on alkuperäinen vuonna 1920 käyttöön otettu Kinnarin koulu. Myös puustoa säilytettiin, ja täydentävää kasvillisuutta sekä hulevesipainanteita lisättiin.

Pihalle suunnitelluista kahdesta ulkokatoksesta suurempaa voidaan käyttää ulkoopetuksessa ja ilmiöpohjaisessa oppimisessa. Leikkipaikkojen, kasvillisuuden ja vanhojen rakennusten myötä koulun pihapiiristä muodostui ympäröiviin teihin nähden suojaisa, etelään avautuva tila.

Pääsisäänkäynnin lähellä oleva näyttämö voidaan avata liikuntasaliin tai aulatilaan, jossa sijaitsevat istumiseen sopivat ”tiedon portaat”. Tarvittaessa liikuntasali ja aula avautuvat yhdeksi tilaksi, jolloin näyttämön tapahtumia voi seurata melkein tuhat ihmistä.

Tilat joustavat ja muuntuvat

Rakennuksen sydämenä on kolmen kerroksen eli 12 metrin korkuinen liikuntasali, jonka ympärille opetustilat kaikissa kerroksissa on ryhmitelty. Opetussoluja on kahdeksan, ja oppilaat kulkevat niihin välituntiportaiden kautta, joita on kolme. Pääsisäänkäyntiä käytetään lähinnä vain juhlatilaisuuksien ja muiden tapahtumien yhteydessä.

Luokkatilat voidaan muuntaa siirto- ja taiteseinillä tarvetta vastaavasti avonaisiksi tai suljetummiksi. Kouluun tehtiin myös uudentyyppiset kotitalouden tilat sekä taitoja taideaineiden siipi. Käsityötilat yhdistyvät tekstiilityö- ja kuvataideluokkiin. Fyysinen läheisyys sekä käynti tiloista toiseen suo mahdollisuuden muun muassa digitaalisen suunnittelun yhdistämiseen perinteisempiin taito- ja taideaineisiin.

Pääsisäänkäynnin lähellä oleva näyttämö voidaan avata liikuntasaliin tai aulatilaan, jossa sijaitsevat istumiseen sopivat ”tiedon portaat”. Tarvittaessa liikuntasali ja aula avautuvat yhdeksi tilaksi, jolloin näyttämön tapahtumia voi seurata melkein tuhat ihmistä.

Sisäpintojen värimaailma on harmoninen, eniten on käytetty harmaan värisävyjä.

Nopeita päätöksiä allianssimallilla

Järvenpään kaupungin kiinteistötoimen palvelut on vuodesta 2015 lähtien toteutettu yhteistyössä kaupungin ja sen omistaman Mestaritoiminta Oy:n kanssa. Kinnarin koulurakennuksen rakennuttajana toimi Mestaritoiminta. Rakennuttajakonsulttina oli Boost Brothers Oy.

Toteutusmallina oli allianssisopimus, johon kuuluivat Järvenpään kaupunki, Mestaritoiminta Oy, Jaakkola Arkkitehdit Oy sekä rakentamisesta vastannut NCC Suomi Oy. Euromäärältään pienemmät päätökset teki allianssin projektiryhmä, ja allianssin johtoryhmälle jäivät lähinnä isoja urakoita koskevat päätökset.

– Linjauksen ansiosta päätökset kyettiin tekemään tosi tehokkaasti, kertoo Boost Brothersin johtaja Matti Sivunen.

Kohde jaettiin kiinteään ja muuttuvaan osaan ja luovutettiin tilaajalle vaiheistetusti, kiinteä perusosa ensimmäisenä.

– Tällöin saavutettiin parempi jousto rakennuksen tulevaisuuden tarpeisiin, ja lisäksi hankkeen aikana parempi laadunvarmistus sekä ajan ja materiaalin säästöt, Mestari toiminnan projektijohtaja Jani Kervinen sanoo.

Jos rakennuksen jokin tila halutaan myöhemmin valjastaa muuhun käyttöön, kiinteä osa pysyy ennallaan ja tilakohtaista muuttuvaa osaa voidaan remontoida ilman, että muiden tilojen toiminnot häiriintyvät.

– Hankevalmistelu hoidettiin parissa kuukaudessa, ja sen jälkeen suunnittelut ja purkutyö etenivät hyvällä vauhdilla. Sitten tuli hidastusta: maanrakennustyöt piti kilpailuttaa kahdesti, syynä tarjousten satojen tuhansien eurojen ylihintaisuus suunnitelmien puutteiden takia, Sivunen kertoo. Niin ikään LVI-ratkaisuja oli suunniteltava hankintoja varten tarkemmin kuin oli ajateltu, seurauksena toimintakokeiden myöhentyminen. Kertynyttä viivästystä kyettiin kuromaan umpeen, jolloin määräaikatavoite ei karannut käsistä.

Jani Kervisen mukaan 32 miljoonan euron budjetti alittui melkein kolmella miljoonalla eurolla tarkan kustannusohjauksen ja projektin sujuvan etenemisen vuoksi.

–Periaate oli, että aina vaaditaan parasta mahdollista lopputulosta. Jos hankinnan kustannusraami uhkasi ylittyä, sitten suunniteltiin aidosti uudelleen ja tehtiin uusi hankinta, Kervinen toteaa.

Oppilaiden käytössä on kolme sivusisäänkäyntiä. Ulkovaatteet ja -jalkineet jätetään opetustilojen eteisiin lukittaviin kaappeihin.

Turvallinen ja energiatehokas

Pohjavesi on Järvenpään savimaaperässä korkealla. Rakennus perustettiin teräsbetoni paalujen varaan hieman pohjavesitason yläpuolelle. Rakennuksen runko perustuu pilaripalkkirakenteeseen. Betoniset seinä elementit ovat kantavina ulkoseinän sisäpuolella. Lämmöneristeeksi valittiin fenolilevy, ja seinän ulkopinnassa on puhtaaksi muurattu vaalea tiili.

– Kun fenolieriste on diffuusioavoin, se tuo etuna ulkoseinän betonielementin kuivumisen myös levyn suuntaan, Jani Kervinen sanoo.

Rakennuksen energialuokka on A.

– Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutiomainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä ja 114 aurinkopaneelia katon eteläsivustalla kattamassa perussähköntarvetta. Valaistus toteutettiin led-lampuilla, jotka säätyvät tarpeen mukaisesti. Lämmönjako tapahtuu nestekiertoisilla radiaattoreilla, jotka reagoivat vikkelästi lämmitystarpeen muutoksiin, Matti Sivunen kertoo.

Tilojen suunnitteluun osallistuivat myös oppilaat. He pääsivät vaikuttamaan kalusteiden värimaailmaan.

Päätoteuttajalla laaja toimitus

Hankkeen päätoteuttajana toimi NCC Suomi Oy. Toimituksen skaala ulottui vanhojen rakennusten purusta uuden rakennuksen tilojen irtokalustukseen ja AV-kalustukseen. Ulkopuolelle jäivät vain arkkitehti- ja sisustussuunnittelu. Rakentaminen alkoi työmaalla vuoden 2018 tammikuussa.

Rakennuksen paremman muunneltavuuden takia osa rakenteista mitoitettiin perustasoa isommille hyötykuormille. Rakentamisen aikaisesta kuivumisesta välittivät tärkeää tietoa rakenteisiin syvälle sijoitetut anturit, ja lisäksi tehtiin porareikämittauksia.

Kattomuotona on loiva viistokatto ja vesikatteena bitumikermikate. Katon esivalmistetuissa puuelementeissä oli aluskermit valmiiksi tehtaalla asennettuina, jolloin työmaalla jäivät laitettavaksi elementtien välikermit sekä katon pintakermi.

– Esivalmistuksen ansiosta rakennus saatiin pikaisesti sääsuojaan, jolloin säästyi suojauskustannuksia ja toteutus nopeutui, NCC Suomen projektipäällikkö Teemu Jaakkola sanoo.

– Pieni erikoisuus sisältyy liikuntasalin lattiarakenteeseen, se irrotettiin muusta rungosta. Tällä rakenneratkaisulla torjuttiin tärinöiden ja metelin välittyminen rungon kautta oppi- ja hallintotiloihin.

Vesikatolta toteutettiin ulkopuolinen vedenpoisto rungon ulkopuolisilla syöksytorvilla, mikä vähentää kosteusriskejä.

Hulevesiä viivytetään tontilla kaavamääräysten mukaisesti ennen viemäriverkostoon johtamista. Sitä varten on lisätty hulevesipainanteita ja tehty maanalainen viivystysputkisto.

– Rakentamissopimus päättyi elokuussa, ja nyt on menossa takuuaika. Jos kahden vuoden jaksolla ilmenee sellaisia epäkohtia ja poikkeamia, joita pitää suunnitella tai tehdä toisin, silloin NCC on mukana toteuttajana, Jaakkola sanoo.

Rakennuksen rungon käyttöikä on mitoitettu 100 vuodeksi. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää rakentamisen aikaista hiilijalanjäljen laskentaa ei ole tehty. Rakentamisessa ja hankinnoissa vähähiilisyys oli silti mukana yhtenä ohjaavana tekijänä.

Taloteknisen suunnittelun keskeiset tavoitteet liittyivät kosteusongelmien välttämiseen, hyvään sisäilmaan, muuntojoustavuuteen sekä energiatehokkuuteen.

LVIA-keinoin pohjiin toimivuutta

Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin Terve talo -ohjeistuksen mukaan. Taloteknisen suunnittelun keskeiset tavoitteet kytkeytyivät kosteusongelmien välttämiseen, hyvään sisäilmaan, muuntojoustavuuteen sekä energiatehokkuuteen.

Tuulettuvaan alapohjaan tuli koneellinen ilmanvaihto sekä lämmitys, joita ohjataan lämpötilan ja kosteuden mukaan. Väestönsuojien maanvaraisten alapohjien alle laitettiin tuuletusta aikaan saavat radonputket.

Kosteusturvallisuutta parantaa myös seinä rakenteiden kosteuden mittaus ja pitkäaikaisseuranta. Rakenteisiin kolmeen eri syvyyteen asennetut anturit kytkettiin rakennus automaatioon mittaustiedon tallennusta ja trendin tarkkailua varten.

Käyttöveden runkolinjat tehtiin haponkestävää terästä olevilla putkilla, rakenteissa olevat linjat pex-putkella ja vain pintalinjoja kromi-kupariputkella.

– Esiintyneiden ongelmien takia kiinnitettiin paljon huomiota vesiputkien puristusliitosten laatuun, ja siksi niitä tarkastettiin pistokokein röntgenkuvauksilla, LVIA- sekä energia- ja elinkaarisuunnittelusta vastanneen Ramboll Finland Oy:n Ilari Ranta-aho kertoo.

Alaltaan noin 200 neliömetrin opetussolut sijoitettu kerroksiin liikuntasalin ympärille. Soluissa tilat ovat jaettavissa oppilasryhmille tilanjakajaseinillä, taiteseinillä ja sermeillä.

Väestönsuojien sosiaali- ja kosteissa tiloissa on sähköinen mukavuuslattia lämmitys. Muut tilat lämpiävät vesikiertoisilla pattereilla.

Lämmöntalteenotolla varustettuja ilmanvaihtokoneita on rakennuksessa 18 kappaletta. Jäähdytys on hoidettu sekä ilmanvaihdoilla että lisäksi puhallinkonvektoreilla. Kaikissa opetuskäytössä olevissa tiloissa ilmanvaihtoa ohjataan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan mukaan.

Ilmanvaihtokoneiden toimintakokeet tehtiin jo viime syksyn ja talven aikana, koska ne kuuluvat rakennuksen rungon tavoin hankkeen kiinteään osaan. Ilmanvaihdon päätelaitteet opetussoluissa ja muissa tiloissa sisältyivät muuntuvaan osaan.

– Ilmanvaihdon ilmamäärän säätö saatiin erittäin tarkaksi, kun ilmavirtaa mitataan kanavassa ultraäänitekniikalla, Ilari Ranta-aho sanoo.

– Rakennuksessa on vetokaappeja, erillispuhaltimia, kemikaalikaappeja, kotitalouden liesikupuja, teknisten tilojen purunpoistoa ynnä muuta, joita käytettäessä automaation on säädettävä tarkasti oikea määrä kyseisen tilan ilmanvaihdon poistoilmaa pienemmälle ja tuloilmaa suuremmalle, Ramboll Finland Oy:n Teppo Tulokas kertoo.

– Automaatio hakee ilmanvaihdon säädöllä rakennuksen sisälle 0–3 Pascalin alipainetta ulkoilmaan verrattuna. Aiemmin uskottiin isomman alipaineen autuuteen, mutta nykyisin pidetään tasapainoa rakennukselle edullisempana, Tulokas sanoo.

Teksti Timo Pääsky | Kuvat Vesa Voitto Sakari

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail