Uuden tulliaseman myötä työskentely- ja liikenneolosuhteet sekä asemalla käytettävä valvontatekniikka hyppäävät kerralla 1960-luvun tasolta tälle vuosituhannelle. Suomen tullin tavoitteena on uudistaa myös kolme muuta Norjan rajalla sijaitsevaa tulliasemaansa. Seuraavana on vuorossa Kivilompolo, jonka suunnittelutyö on jo aloitettu. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa ensi keväänä. Kivilompolon jälkeen uudistusvuorossa ovat Karigasniemen ja Utsjoen tulliasemat. Vastaavalla tavalla Norjan tulli suunnittelee uudistavansa lähitulevaisuudessa omalla puolellaan rajaa sijaitsevat Neidenin ja Polmakin tulliasemat.
Kilpisjärvi on Norjan ja Suomen rajan vilkkain ylityspaikka, jonka läpi kulkee keskimäärin noin sata rekkaa vuorokaudessa. Viime vuonna raskaan liikenteen määrä kasvoi neljänneksellä.
– Kilpisjärvi on erittäin merkittävä rajanylityspaikka Suomen käsivarren alueen turismille ja Norjan kalateollisuudelle. Niinpä oli luonnollista, että pitkään odotettu Suomen ja Norjan välisen rajan tulliasemien uudistaminen aloitettiin juuri täältä Kilpisjärveltä, Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen huomauttaa.
Kilpisjärvellä Suomen ja Norjan tullien työntekijät työskentelevät yhteisissä tiloissa ja suorittavat työtehtäviä joustavasti molempien maiden lukuun. Uudella asemalla on huoneistoalaa kaikkiaan 496 neliömetriä kolmessa eri rakennuksessa. Uuden tulliaseman rakentamiskustannukset olivat 2,165 miljoonaa euroa, ja ne alittivat asetetun kattohinnan 175 000 eurolla. Lisäksi tiealueiden rakentaminen maksoi 2,8 miljoonaa euroa ja valvontatekniikan hankinta 400 000 euroa. Rakennuskokonaisuuden suunnittelussa on panostettu hyvään toiminnallisuuteen ja energiatehokkuuteen, minkä ansiosta Kilpisjärven tulliasema on tarkoitukseensa nähden poikkeuksellisen pieni rakennus.
– Kilpisjärven tulliaseman tilatehokkuus on huippuluokkaa. Siitä huolimatta Suomen ja Norjan tullilaisille on pystytty rakentamaan turvalliset ja toimivat työtilat. Myös rakentamisen aikana pyrimme minimoimaan riskit. Tulliasema on koottu lämpimässä teollisuushallissa rakennetuista suurelementeistä, jolloin on pystytty minimoimaan sään vaikutukset rakenteille rakennusaikana, Tullin materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblom korostaa. Hänen mukaansa Kilpisjärvestä haetaan mallia Norjan rajan muiden tulliasemien uudistustyöhön.
Uudella tulliasemalla on varauduttu tavaraliikenteen kasvuun ja ruuhkatilanteiden turvalliseen käsittelyyn, siksi liikennealueelle mahtuu moninkertainen määrä rekkoja entiseen verrattuna. Uudet selkeät liikennejärjestelyt, valtatien tasauksen parantaminen, uusi valaistus, liikennevalot sekä uudet eriytetyt tullikaistat ja pysäytysalueet, parantavat valtatien 21 liikenteen sujuvuutta Tullin kohdalla sekä liikenteen ja alueella toimivan henkilöstön turvallisuutta.
– Rajanylityspaikan liikennejärjestelyt ovat nyt nykyaikaisia, toimivia ja turvallisia. Lisäksi uuden tulliaseman liikennejärjestelyissä on huomioitu ympäristöasiat rakentamalla hulevesiä varten nykyvaatimusten mukaiset pohjavesisuojaukset, kertoo projektipäällikkö Tomi Tiuraniemi Lapin ELY-keskuksesta.
Kilpisjärven tulli kuuluu hallinnollisesti Tornion tullin alueeseen. Sen kiinteistö sijaitsee Ylä-Lapin maisemallisesti arvokkaalla tunturialueella Käsivarren peukalossa Siilasjärven itäpuolella.
Ensimmäisen kerran tullitoimintaa Kilpisjärvellä oli jo reilut sata vuotta sitten, jolloin Norjasta tuotiin poroilla ja hevosilla sotatarvikkeita. Suomen tulli aloitti toimintansa Kilpisjärvellä vuonna 1946 rajavartioston teltassa kesäkuussa ja Norjan tulli heinäkuussa rajan toisella puolen Helligskogenissa.
Ensimmäinen tullitalo rakennettiin Kilpisjärvelle vuonna 1949, ja sen korvaaja valmistui syksyllä 1969. Suomen ja Norjan rajatulliyhteistyö yhteisissä tiloissa käynnistyi 25.9.1969 vastavalmistuneella Kilpisjärven tulliasemalla, jolloin norjalaiset lopettivat tullitoiminnan omalla puolellaan rajaa.
Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. Tulli on valtiovarainministeriön tulosohjaama virasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tullin palveluksessa on noin 1 900 henkilöä.
