Viimeisimmät julkaisut

Kiinteistöpalveluala tarjoaa töitä 21. vuosisadan taitureille

Kiinteistöpalvelualan koulutus on harpannut ison askeleen eteenpäin ammatillisen koulutuksen reformin ansiosta. Alalle keskeinen ammatillinen koulutus on saatu entistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakouluväylää kehitetään parhaillaan. Riittääkö tämä varmistamaan kiinteistöjen laadukkaiden ylläpitopalvelujen tuottamisen rakennetussa ympäristössä? Riittääkö kiinnostus hakeutua opiskelemaan ja työllistyä alalle?

Tiia Brax. Kuva: Kiinteistöpalvelut ry / Kiinteistötyönantajat ry

Kiinteistön hoidon ja ylläpidon roolia ja merkitystä rakennetun ympäristön toimijaketjussa ei voi painottaa liikaa. Jos koulutukseen ja kehitykseen ei satsata riittävästi, kiinteistön elinkaaren alkupään toiminta kärsii huolimatta siitä, kuinka hyvin suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa on aikanaan onnistuttu. Kiinteistön ammattimaisella hoidolla ja ylläpidolla saadaan parhaassa tapauksessa pidennettyä tuntuvasti rakennusten huolto- ja korjausvälejä. Alan vastuulliset ammattilaiset voivat myös vaikuttaa työllään merkittävästi rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseen.

Ei pidä paikkaansa, että kuka tahansa osaisi siivota tai huoltaa. Monimuotoinen ja teknistyvä kiinteistökanta vaatii kiinteistöpalvelualalla työskenteleviltä uudenlaista otetta ja osaamista. Siivouksessa yleistyvät koneet ja robotit, kiinteistönhoidon tehtäviin kytkeytyy yhä useammin erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Koulutuksen kehittämiseltä vaaditaan ketteryyttä, jotta osaaminen saataisiin riittävän nopeasti vastaamaan uutta ja ennakoimaan tulevaa.

ROTI 2019 -raportin Koulutus ja kehitys -paneelissa tarkasteltiin 21. vuosisadan taitoja. Myös kiinteistöpalvelualalla korostuvat perinteiseksi mielletyn osaamisen rinnalla elämisen taitoihin, ajattelu- ja työskentelytapoihin sekä digitaalisten työskentelyvälineiden hyödyntämiseen liittyvät työelämän taidot. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyky sekä kiinnostus jatkuvaan oppimiseen, palvelualalle tärkeää vuorovaikutusta unohtamatta.

Jotta koulutuksen ja osaamisen kehittämisestä saataisiin paras hyöty koko rakennetun ympäristön kannalta, sitä pitäisi tehdä entistä suunnitelmallisemmin ja tiiviimmin kiinteistön elinkaaren eri toimialojen kesken. Esimerkkinä voisi mainita kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon vaikuttavat materiaalivalinnat ja tilaratkaisut, jotka olisi syytä osata ottaa huomioon jo rakennuksia suunniteltaessa. Käytettävyyteen ja huollettavuuteen liittyvän osaamisen puuttuminen suunnitteluvaiheen opinnoista heijastuu lopputulokseen etenkin tilanteissa, joissa kiinteistöpalvelualan ammattilaisia ei ymmärretä osallistaa kiinteistön suunnitteluun.

Yhtä lailla kuin muiden kiinteistön elinkaaren toimialojen, myös kiinteistöpalvelualan vetovoiman kasvattaminen on tärkeää rakennetun ympäristön tulevaisuuden kannalta. Kaikki keinot osaavan ja motivoituneen työvoiman saamiseksi ovat kullanarvoisia tunnettuus- ja kohtaantohaasteiden parissa painivalle kiinteistöpalvelualalle. Rakennetun ympäristön toimijoiden laajamittaista yhteistyötä kannattaa vaalia.

ROTI-raporttien kaltaisille kokonaisvaltaisille katsauksille on tarvetta myös jatkossa jo pelkästään koulutuksen, kehityksen ja alojen vetovoiman näkökulmista. Kiinnostavalla ja ajantasaisella koulutuksella houkutellaan uusia tulijoita kehittymään rakennetun ympäristön tärkeille toimialoille.

 

Tiia Brax

ROTI 2019 -hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin jäsen

Kiinteistötyönantajat ry, elinkeinopoliittinen asiantuntija
Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry, hallituksen jäsen

Rakennetun ympäristön ennakointiryhmän jäsen

 

ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi

www.facebook.com/roti2019/

https://twitter.com/roti2019

 

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail