Viimeisimmät julkaisut

Kiinteistöliitto: Korona vähentää taloyhtiöiden korjausrakentamista

Koronakriisin heikentämä taloustilanne vähentää taloyhtiöiden korjausrakentamista, selviää Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa tekemästä Korjausrakentamisbarometristä.

Barometri näyttää kuluvalle vuodelle korjausrakentamisen kasvua enintään pääkaupunkiseudulla. Vastanneista 33 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen supistuvan kuluvana vuonna, kun taas 27 prosenttia odottaa korjaamisen kasvavan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.

Ennen koronaa korjaushankkeita pohtivien taloyhtiöiden suurin huolenaihe oli lainarahan saatavuus. Nyt aiempaa selvästi suurempi osa taloyhtiöistä kaikkialla maassa näkee ajankohtaisen taloustilanteen jarruttavan korjausten käynnistämistä.  

”Kuitenkin edelleen peräti 76 prosenttia vastaajista arvioi, että vireillä olevat korjaukset toteutuvat vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta vuoden 2020 aikana”, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.  

Korjausrakentamisbarometriin vastasi runsaat 3300 taloyhtiönsä edustajaa, joista melkein joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Miltei joka viidennellä vastaajien yhtiöistä oli korjauksia käynnissä vastaushetkellä eli huhtikuun kahdella ensimmäisellä viikolla.  

Taloyhtiöiden tarjouspyyntöjen määrissä ja tarjousten saamisessa ei ilmennyt merkittäviä muutoksia viimevuotiseen verrattuna. Tämä koski sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöitä.  

Lainarahoituksen saatavuus pysyi jokseenkin ennallaan viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin runsaat kuusi prosenttia lainarahan saatavuutta kommentoineista vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut tarjousta yhdestäkään pankista. Kokonaisarvio on heikoin sitten syksyn 2013, jolloin eurokriisi piinasi rahoitusmarkkinoita.  

Taloyhtiöiden arviot lainaehdoista eivät ole heikentyneet yhtä paljon kuin arviot lainan saatavuudesta. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä kasvoi 40 prosenttiin ja lainaehtojen paranevista odottavien vastaajien määrä pieneni neljään prosenttiin. Vaikka lukemat heikentyivät, ollaan vielä jäljessä vuosien 2013 ja 2014 lukemista.  

”Yhtiöt, jotka arvioivat saavansa korjauslainaa ilman vaikeuksia, nähnevät lainamarkkinoiden ehtojen kehittyvän kohtalaisesti lähiaikoina”, Jukka Kero arvioi. Korjauslainojen marginaalien mediaani on pysynyt ennallaan, noin 0,8 prosenttiyksikössä. Marginaalijakauman yläpäässä on jonkin verran korkeampia havaintoja.  

”Vielä ei kuitenkaan pysty arvioimaan, onko ilmiö laajentumassa ja marginaalit nousussa”, Kero pohtii.  

Kerrostaloissa korjataan tänä vuonna yleisimmin vesi- ja viemärijärjestelmiä, märkätiloja sekä julkisivuja ja vesikattoa. Vesi- ja viemärijärjestelmiä ilmoitti korjaavansa noin joka kymmenes vastannut kerrostaloyhtiö. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja vesikatto ovat yleisimmin korjausten kohteina tänä vuonna.  

Alkaneen viisivuotiskauden aikana sähköautojen latauspisteet ovat nousseet kerrostaloissa selvästi yleisimmäksi hankkeeksi. Vesikatto, julkisivut, putkistot ja lukitusjärjestelmät ovat seuraavaksi yleisimpiä korjauksia kerrostaloissa. Myös rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat nousivat hankkeiden kärkipaikalle seuraavan viiden vuoden jaksolla. Miltei yhtä suuriin osuuksiin nousivat hankkeet kaikissa ulkovaippaa koskevissa rakennusosissa.  

Sähköautojen latauspisteet nousivat barometrissa yhä useamman yhtiön suunnitelmiin. Kerrostalovastaajista jo 32 prosenttia ja rivitalovastaajista 28 prosenttia ilmoitti, että sähköautojen latauspisteet ovat työn alla alkaneella viisivuotiskaudella.  

Kiinteistöliiton barometrin yhteydessä tiedusteltiin taloyhtiöiden vastuuhenkilöiltä koronakriisin vaikutuksista taloyhtiöihin. Konkreettiset vaikutukset koskevat jo isoa osaa taloyhtiöitä. Kustannukset tulevat lisääntymään ja hankkeiden päätöksenteossa sekä toteutuksessa on monia toimeliaisuutta supistavia haasteita. Osakkaiden talous saa lommon kriisin poikkeustoimien takia. Korjausrakentamisen määrä voi supistua tuntuvasti 2020 ja 2021, ellei taloutta saada nopeasti vauhtiin.  

Asuntojen korjausrakentamista tekevät erityisesti pienet kotimaiset yritykset, ja se on hyvin työvoimavaltaista. Toisin kuin laajoja infrahankkeita, korjausrakentamista voidaan käynnistää nopeasti, joten sen kannustaminen sopii hyvin osaksi koronavaikeuksista kärsivän talouden elvytyspakettia.   Taloyhtiöille suunnattu korjausavustus olisi

Kiinteistöliiton mukaan  nopea keino vauhdittaa korjausmarkkinoita ja tukea rakennusalan työllisyyttä eri puolilla maata. Myös taloyhtiön korjauslainojen valtion täytetakaus on syytä laittaa kuntoon. Nämä toimenpiteet turvaisivat korjausrakentamisen volyymin ja työllisyyden tänä sekä ensi vuonna.  


Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2020 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3332 vastaajaa. Vastaajista 2952 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 313 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 68 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 31.3. – 13.4.2020. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>