Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä 2010 lakia muutettiin myös taloyhtiöiden toiminnan ja tilien tarkastamisen osalta. Toiminnantarkastus korvasi aiemman osakkaiden tekemän tilintarkastuksen eli ns. maallikkotilintarkastuksen. Kiinteistöliiton toteuttaman seurantaselvityksen mukaan toiminnantarkastus alkaa juurtua taloyhtiöiden arkeen.
Runsaat 1500 taloyhtiöiden vastuuhenkilöä otti kantaa Kiinteistöliiton sähköpostikyselyyn touko-kesäkuussa. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa: edellisen kerran asiaa selvitettiin vuodenvaihteessa 2012-2013.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että toiminnantarkastuksen asema on hiljalleen vahvistumassa taloyhtiöissä. Joka toisessa vastanneista taloyhtiöistä on toiminnantarkastaja. Kolmasosalla vastanneista yhtiöistä oli ainoastaan toiminnantarkastaja, eikä lainkaan tilintarkastajaa. Pelkästään toiminnantarkastajaa käyttivät alle 10 huoneiston yhtiöissä 60 % ja alle 30 huoneiston yhtiössäkin noin 50% vastaajista.
Kolmen vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna vastaajat kokevat aiempaa yleisemmin (61 %) toiminnantarkastuksen yhtiössään hyödylliseksi. Pienissä yhtiöissä kokemus on vielä tätä vahvempi. Haasteena on edelleen se, että osakkaista edelleen vain 38% koki toiminnantarkastuksen hyödylliseksi. Hallitusten jäsenet sekä isännöitsijät kokivat siis tarkastuksen hyödyllisemmäksi kuin ne, jotka eivät aktiivisesti ole mukana taloyhtiön hallinnossa.
Toiminnantarkastajien tiedonsaantioikeus on toiminut kaikkien vastaajien mukaan varsin hyvin: 71 % vastaajista katsoo tämän toimineen joko hyvin tai erittäin hyvin. Toiminnantarkastajavastaajissa on kuitenkin kolmen vuoden takaiseen verrattuna enemmän (11 % vs. 3 %) niitä, jotka ilmoittivat tiedonsaantioikeuden toimineen huonosti tai erittäin huonosti.
Toiminnantarkastus ja tilintarkastus tuntuvat kyselyn mukaan istuvan verrattain hyvin yhteen taloyhtiöiden hallinnossa. Kahdessa kolmasosassa vastaajayhtiöitä on tilintarkastaja ja runsaassa viidesosassa sekä toiminnan- että tilintarkastaja(t). Yhtiöiden edustajilla on kuitenkin vahvoja näkemyksiä sekä toiminnantarkastuksen että tilintarkastuksen puolesta, mikä käy ilmi kyselyn avoimissa vastauksissa.
Palkkioissa paljon vaihtelua
Kaikista toiminnantarkastajia käyttäneistä yhtiöistä hieman alle kolmannes ilmoittaa maksavansa toiminnantarkastajalleen palkkion. Yhtiöissä, joissa on ainoastaan toiminnantarkastaja, palkkiota ilmoitti maksavansa puolet yhtiöistä. Kahdella kolmasosalla toiminnantarkastajan palkkio on asettunut alle 200 euroon, ja miltei 90 prosentilla alle 300 euroon. Vertailukohtana on tilintarkastajien palkkio, joiden suurin painopiste on välillä 300 – 800 euroa. Suuremmissa yhtiöissä palkkiot ovat yleensä pieniä yhtiöitä korkeampia.
Toiminnantarkastajien oman arvion mukaan asunto-osakeyhtiölain tuntemuksessa on eniten parantamisen varaa
Toiminnantarkastajina toimivilta kysyttiin myös tarkastuksen kannalta oleellisten osa-alueiden hallinnasta. Parhaiten tarkastajat katsoivat hallitsevansa toimintakertomuksen ja toiminnantarkastuskertomuksen. Sen sijaan asunto-osakeyhtiölain sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen kohdalla arviot olivat muita osa-alueita varovaisemmat.
– Koulutusta ja toiminnantarkastuksen hyvien käytäntöjen esilletuontia pidettiin kyselyn palautteessa erittäin tärkeänä. Kannustankin tutustumaan myös Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten koulutustarjontaan – sieltä voi löytyä hyödyllisiä koulutuksia myös toiminnantarkastajille, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kehottaa.
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 26 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
