Kiiminkipuiston koulu rakennettiin uudenlaisella yhteistyömallilla. Uusi koulu täydentää taajaman rakennettua ympäristöä ja tarjoaa monikäyttöiset, inspiroivat tilat oppimiselle.
Uusi koulu on osa kulttuurin virtaa
Uusien koulutilojen käyttöönotto on aina erityinen hetki oppilaille ja henkilökunnalle. Oulun kaupunkiin kuuluvassa Kiimingissä kevätlukukauden aloitus oli sitäkin merkittävämpi, kun takana oli usean vuoden odotus.
Vuoden 2020 lopulla valmistuneeseen Kiiminkipuiston kouluun on keskitetty Kiimingin alueen peruskoulun yläluokkien opetus. Lisäksi koulussa opiskelee kuudesluokkalaisia. Noin 8000 neliön koulutiloja kansoittaa yhteensä noin 620 oppilasta ja 70 työntekijää.
Kiimingissä on käyty läpi monista Suomen kunnista tuttu kuvio: vanha, sisäilmaongelmainen koulurakennus, koululaisten lakko, toiveet uusista tiloista ja koulunkäynti väistötiloissa. Keväällä 2018 Oulun kaupunki päätti koulun rakentamisesta uuteen paikkaan, lukion ja kirjaston läheisyyteen.
– Uusi sijainti tarjoaa paljon synergiaetuja, sillä vieressä on myös hyvät urheilukentät. Nyt alueelle muodostuu kampusmainen kokonaisuus, toteaa hankepäällikkö Juha Kaisanlahti Oulun Tilapalvelut-liikelaitoksesta.
Uusi koulu toteutettiin yhteistoiminnallisena SR- eli suunnittele ja rakenna -urakkana, jossa hanketta kehitettiin rakennuttajan, käyttäjien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyönä. Noin 21,5 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen toteutti Oulun Rakennusteho Oy, ja sen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastasi Uki Arkkitehdit.
Kaisanlahden mukaan lähtökohtana oli saada terveet, turvalliset ja muuntojoustavat tilat, jotka tarjoavat hyvät edellytykset oppimiselle ja vahvistavat kuntakeskuksen identiteettiä. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta päästiin seulomaan ehdot parhaiten täyttävä vaihtoehto.
– Hinnan lisäksi ratkaisevia asioita olivat esitetyn ratkaisuehdotuksen arkkitehtuurilliset arvot, laatu, yhteistoimintakyky, sekä takuu aika, joka nyt on 10 vuotta. Pitkä takuu kannustaa tekemään pitkäaikaisia valintoja tekniikan ja materiaalien kanssa, mikä parantaa myös laatua, Kaisanlahti toteaa.
Pilotoinnista hyvät tulokset
Kiiminkipuiston koulu toimi pilottikohteena yhteistoiminnalliselle SR-urakkamallille, joka yhdistää elementtejä perinteisestä KVRurakasta ja allianssimallista.
– Käytössä ovat tutut sopimusehdot, mutta samalla hyödynnetään yhteistoiminnallisia toimintatapoja ja yhteisiä kannustimia, kertoo rakennuttajakonsultti Ari-Matti Jänkälä A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä.
Jänkälä on ollut kehittämässä urakkamuotoa yhdessä Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen kanssa. Hänen mukaansa yhteistoiminnallinen SR-urakka soveltuu etenkin keskisuuriin hankkeisin, joihin allianssi on usein sopimuksellisesti työläs vaihtoehto.
– Lähtökohtana on yhdistää eri osapuolten tavoitteet niin laadun, toiminnallisuuden, budjetin kuin aikataulun suhteen niin, että samalla kukin osapuoli pystyy osaltaan tuottamaan lisäarvoa hankkeelle.
Samaa urakkamallia on käytetty sittemmin muun muassa asuin- ja liikerakentamisessa sekä peruskorjaushankkeissa. Onnistumisesta kertoo Jänkälän mukaan osaltaan sekin, että Kiiminkipuiston koulu valmistui aikataulun ja budjetin puitteissa sekä nollavirheluovutuksena ilman muutos- ja lisätöitä.
– Osapuolilla oli kaiken aikaa yhteinen tahto tehdä työ kunnolla.
Ajan hengessä, ympäristön ehdoilla
UKI Arkkitehtien vastaava arkkitehti Ulla Passoja kertoo, että ensisijaisena tavoitteena oli suunnitella toiminnallisesti laadukas ja monikäyttöinen rakennus. Kolmessa siivessä sijaitsevat opetustilat ovat helposti saavutettavissa. Korkea keskusaula tuo kokoavana tilana rakennukseen selkeyttä ja hahmotettavuutta.
– Toinen lähtökohta oli paikka ja sen henki. Koulu sijoittuu arkkitehtonisesti arvokkaiden kirjasto- ja lukiorakennusten läheisyyteen, ja ajatuksena oli, että sama rakennusten välistä kulkeva kulttuurin virta jatkuisi myös tämän rakennuksen läpi, Passoja kertoo.
Koulu asettuu oman aikansa edustajana osaksi ympäristöä, jota ennestään leimaa 1980-luvun tiiliarkkitehtuuri. Kaksikerroksisen, teräsbetonipilari-palkkirunkoisen rakennuksen julkisivut ovat pääosin muurattua harmaankirjavaa tiiltä. Puuosat, -paneloinnit ja rimoitukset ovat lämpimän keltaisia.
Rakennuksen materiaalit ja tekniset ratkaisut on Passojan mukaan valittu kestävyyttä painottaen ja riskirakenteita välttäen. Esimerkiksi vesikaton muoto pidettiin mahdollisimman yksinkertaisena.
– Suuri harjakatto on kuitenkin saatu ihmis läheisemmäksi ja kujeilevaksi laskemalla kattolapetta sisäänkäyntien kohdalla. Monikäyttöisyys ja muunneltavuus ovat avainsanoja tämän päivän koulurakentamisessa. Kiiminkipuiston koulussa eri opetussiivet ovat rajattavissa esimerkiksi iltakäyttöä varten, ja opetustiloja voidaan yhdistellä tarpeen mukaan.
Passojan mukaan tavoitteena oli myös tehdä koulutiloista inspiroivia. Vaihtelua tuovat esimerkiksi eri tiloista avautuvat näkymät eri kerroksiin, sillat, erilaiset oppimisen tilat ja sopet.
– Opettajien toiveena oli myös yhteisöllisyys. Aulan kautta kulkevat kaikki, ja se on eräänlainen katutilan jatke. Myös aulan seinissä jatkuu sama tiilipinta kuin julkisivussa.
Käyttäjien näkökulma mukaan
Koulutilojen suunnittelun rinnalla on kehitetty myös pedagogisia ratkaisuja. Esimerkkinä on taito- ja taideaineiden siipi, josta löytyy yhteinen, ainerajat ylittävä suunnittelu aula. Teknisen työn opetustila puolestaan muodostaa yhtenäisen pajamaisen tilan, jossa opettajien työpisteet sijaitsevat salin laidalla.
– Tämä ratkaisu parantaa turvallisuutta ja valvottavuutta sekä oppiainerajat ylittävää työskentelyä, ja se on otettu myös Opetushallituksen ohjeistukseen, Passoja kertoo.
Käyttäjien edustajat olivat suunnittelutyössä tiiviisti mukana jo hankinta- ja kehitysvaiheissa. Rehtori Hannu Haatajan mukaan asettuminen samaan pöytään rakennus alan ihmisten ja arkkitehtien kanssa oli myönteinen kokemus.
– Kun eri osapuolet tuovat hankkeeseen kukin oman ammattilaisuutensa, syntyy hedelmällistä yhteistyötä. Koulun puolelta voimme sanoittaa toiveitamme, mutta suunnittelijat ja rakentajat vievät ne konkreettisiksi ratkaisuiksi.
Haatajan näkökulmasta uuteen kouluun tehdyt ratkaisut ovat olleet toimivia. Yksityiskohdista hän nostaa koulun sydämen, aulan suuret portaat, jotka oppilaat ovat ottaneet omakseen.
– Portaikon yhteydessä on myös ruokala ja aulatila, mutta silti hälyä ei synny liikaa. Akustiikkasuunnitteluun on laitettu paljon paukkuja, ja siinä on onnistuttu.
Uusissa koulutiloissa neliöt ovat maksimaalisessa käytössä. Opetustilat yhdistyvät toisiinsa, ja välillä niiden kautta myös kuljetaan tilasta toiseen. Rehtorin mukaan käytäviä ei ole ikävä, sillä niiden sijaan on saatu monikäyttöisiä oppimistiloja, joiden reunoilta löytyy tiloja myös hiljaiseen työskentelyyn.
– Rauhalliselle neljän seinän luokallekin on edelleen paljon tarvetta, Haataja toteaa.
Avoimuus osaksi rakentamista
Koulun rakentaminen käynnistyi kesäkuussa 2019. Oulun Rakennusteho Oy:lle kyseessä oli paitsi ensimmäinen koulu-urakka myös ensimmäinen yhteistoimintamallilla toteutettu hanke.
Urakoitsija oli tiiviisti mukana jo suunnitteluvaiheessa ja pystyi näin vaikuttamaan myös suunnitteluratkaisuihin. Halvimman toteutuksen sijasta tavoiteltiin laadullisesti parasta lopputulosta.
– Missään vaiheessa ei mennä siitä missä aita on matalin, vaan pyritään käyttämään olemassa olevat varat mahdollisimman hyvin ja hakemaan niille arvoa, projektipäällikkö Oskari Pyrrö kuvailee.
Rakentamisessa noudatettiin Terveen Talon toteutuksen kriteereitä. Lisäksi kosteudenhallinnan työkaluna oli käytössä Kuivaketju10 -toimintamalli. Kestävän rakentamisen tavoitteeseen liittyy myös rakennukselle myönnetty kymmenen vuoden takuuaika.
Uuden koulun rakentaminen herätti suurta mielenkiintoa, ja avoimuutta pidettiin tärkeänä jo vanhan koulun ongelmienkin vuoksi. Niinpä hankkeen verkkosivuilla kerrottiin säännöllisesti työmaan etenemisestä. Samalla tehtiin tunnetuksi rakennusalaa esittelemällä eri työvaiheiden ammattilaisia.
– Tällaiseen suuntaan ollaan varmasti menossa jatkossakin, Pyrrö toteaa.
Kaikkien kansalaisten nähtävillä on myös koulun julkisivun huomiota herättävä taide teos, oululaisen kuvanveistäjän Minna Kangasmaan ”Kunnianosoitus virtaaville vesille”. Alumiinipronssilevyistä tehdyn teoksen yhtenä innoittajana on ollut Kiiminki joki lukuisine luonnontilaisine koskineen.
TEKSTI HANNA PERKKIÖ | KUVAT TIMO HEIKKALA
