Kiasman julkisivun vanha sinkkipelti lähtee kiertoon
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo, että sinkkipeltiä käytetään Keski-Euroopassa paljon sekä vesikatoissa että julkisivuissa. Sinkkipellin suosiota selittää Flinkin mukaan sen huollottomuus: sinkkiä ei tarvitse maalata, koska sinkin pintaan syntyvä patina suojaa sitä. Kiasmassa käytetty sinkkipelti eroaa Suomessa yleensä käytetystä sinkillä pinnoitetusta teräspellistä siten, että siinä on vain alle prosentti muita metalleja.
– Siksi se sopii myös kierrätykseen hyvin. Tavallisin tapa kierrättää sinkki on sulattaa se uuden pellin raaka-aineeksi, mutta kun pelti käytetään peltinä, säästyy sulattamiseen vaadittava energia, Selja Flink toteaa.
Kiasman kaarevasta vesikatosta on purettu jo lähes kaikki sinkkipellit. Purkaminen on tehty leikkaamalla pellin saumat auki, jotta pelti saadaan mahdollisimman ehjinä levyinä irti ja sitä on mahdollista käyttää rakennusmateriaalina. Purkamisen jälkeen pellit pakataan huolellisesti kuormalavoille ja ne toimitetaan Ruotsiin ja Vantaalle.
– Osa pelleistä lähtee konteissa Ruotsiin, jossa niitä käytetään Göteborgin yliopiston observatorion yhteyteen rakennettavan huoltorakennuksen ikkuna- ja listapellityksiin. Alun perin oli ajatus tehdä rakennuksen katto ja osa seinistä kokonaan pellistä, mutta tutkimuksissa huomattiin, että pelti estää herkkien mittalaitteiden signaalien kulkemista, Selja Flink kertoo.
Kiasman julkisivun pellit irrotetaan huolellisesti leikkaamalla, jotta niitä voidaan käyttää uudelleen rakennusmateriaaleina. Kuva: Rakennus Oy Antti J. Ahola.
HSY:n jätehuollon rakennuttamisyksikön hankepäällikkö Jari Virmanen kertoo, että Kiasman sinkkipeltiä tullaan käyttämään muun muassa Vantaan Koivukylän Kierrätyskeskuksen yhteyteen rakennettavan Sortti-pienaseman julkisivuissa. Sinkkipellin eduiksi Virmanen mainitsee muun muassa kestävyyden ja pitkäikäisyyden.
– Tämä tukee myös HSY:n tavoitteita, jossa pyritään kierrättämisen lisäksi siirtymään entistä enemmän kiertotalouteen. HSY:n tavoitteena on vastaisuudessakin löytää kohteita, joissa rakennusmateriaaleja voidaan käyttää lähes sellaisenaan. Rakentamisessa tämä voi olla vähän haastavaa rakennusmääräyksistä ja materiaalivaatimuksista johtuen, mutta tämä Vantaan kohde on sellainen, että sinkkipellin materiaalina kierrättäminen onnistuu hyvin, Virmanen sanoo.
HSY:n on tarkoitus tehdä selvitys siitä, mikä on täysin uuden tuotteen käytön kokonaistuotannon kustannukset ja hiilijalanjälki verrattuna käytettyyn materiaaliin.
– Kierrätetyn materiaalin hinta on tietysti edullisempi verrattuna uuteen. Toisaalta kierrätetyn materiaalin uudelleenkäytöstä tulee uusia työvaiheita. Vaikka Kiasman julkisivun katteet puretaan sieltä levyinä, pitää meidän oikaista levyt ja leikata reunat suoriksi. Siihen tulee siis yksi työvaihe lisää. Asentaminen on vähän kalliimpaa, mutta toisaalta materiaali on edullisempaa, Jari Virmanen sanoo.
– Kiertotaloudessa on myös kyse asennemuutoksesta. Rakennuksen ja rakennusmateriaalien koko elinkaari tulisi ottaa huomioon suunnitteluvaiheesta toteutukseen, Selja Flink toteaa.
– Senaatilla on valtion toimijana sekä mahdollisuus että velvollisuus toimia rakennusalalla kiertotalouden airueena ja esimerkkinä. Vaikka tämä vaatiikin enemmän työtä, on se ehdottomasti sen arvoista, Selja Flink sanoo.
