Kevan talo avautui

Kevassa laitettiin yhtä aikaa remonttiin sekä työtilat että työkulttuuri.
Koppikonttoreista siirryttiin monitilatoimistoon, ja katutason asiakaspalvelutilaan avattiin kaikille avoin kahvila. Samalla korjattiin talon julkisivua.

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.
Kevan toimitalo sijaitsee Helsingissä, vilkkaasti liikennöidyn Unioninkadun varrella, vastapäätä Kaisaniemen kasvitieteellistä puutarhaa.

Vuonna 2005 valmistuneen Keva-talon ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. Kaupunkikuvaan hyvin sulautuneen talon tunnusmerkkejä ovat julkisivun kellertävä travertiiniverhous sekä viisto sisäänkäynti lasikatoksineen.

Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta maan päällä ja kaksi maan alla. Kerrosalaa on 15 340 neliötä. Rakennus on liitetty kaukolämpöön.

Jäähdytys tuotetaan vedenjäädytyskoneilla. Tuloilma jäähtyy ilmanvaihtokoneiden jäähdytyspattereilla ja tilat vesikiertoisilla jäähdytyspalkeilla ja jäähdytyskonvektoreilla. Toimistotiloja palvelee 11 ilmanvaihtokonetta, teknisiä tiloja varten koneita on viisi.

Rakennuksen sisätilojen remontti tuli ajankohtaiseksi, kun vuonna 1964 perustetun organisaation toimintakulttuuria lähdettiin uudistamaan. Samalla haluttiin saada kaikki kevalaiset saman katon alle.

– Johdon linjausten mukaisesti olemme halunneet luoda taloon yhtenäisempää toimintakulttuuria, Kevan työympäristökehittämisen projektipäällikkö Kristiina Borg sanoo.

– Tavoitteenamme on ollut lisätä työviihtyvyyttä ja tuloksellisuutta sekä Kevan houkuttelevuutta työnantajana. Fyysinen työympäristö antaa meille alustan strategiseen uudistukseen.

Lisää vuorovaikutusta

Kun toimitalo aikoinaan valmistui, oli siitä artikkeli myös Projektiuutiset-lehdessä. Jutussa todetaan, että suurin osa toimistotilasta on yhden hengen huoneita, koska työ vaatii rauhaa ja keskittymistä. Todetaan myös, että ”talo on suunniteltu niin, että väliseinät voidaan myöhemmin poistaa, jos halutaan enemmän avotilaa.”

Juuri näin toimittiin nyt, neljätoista vuotta myöhemmin. Väliseiniä purettiin, ja noin 12 000 neliömetrin suuruinen huonetoimisto muutettiin monitilatoimistoksi Kevan noin 530 työntekijälle.

– Tilamuutosten tavoitteena oli purkaa sisäisiä siiloja ja avata siltoja eri yksiköiden välille. Tilankäyttöä ohjasivat asiakaslähtöisyys sekä yksiköiden sisäisen ja yksiköiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen, Borg toteaa.

Muutokset työtavoissa sekä uusi teknologia tukevat muutosta Kevassa. Digitalisaatio, mobiililaitteet, paperittomuus, työaikojen joustaminen, oman työn suunnittelu ja etätyö: kaikki nämä ovat mahdollistaneet sen, että työntekijä voi liikkua vapaasti ja vaihtaa työpistettä kulloisenkin työvaiheen mukaan.

Toki uudessakin konseptissa löytyy tiloja rauhaa ja keskittymistä vaativalle työlle.

– Monitilatoimiston ideana on nimenomaan tarjota erilaisia työpisteitä asiantuntijatyön erilaisiin tehtäviin, Borg sanoo.

Kullakin työpisteellä 1,3 käyttäjää

Kevan uusien työympäristöjen suunnittelusta vastasi Workspacen sisustusarkkitehti Nina Kallén tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa.

– Projektin alussa kävimme keskusteluja kaikkien yksiköiden kanssa. Työympäristöpajoissa työntekijät saivat tutustua erilaisiin tilaratkaisuihin. Uusia tiloja on suunniteltu rinnan henkilöstön kuulemisen kanssa, Kallén kertoo.

Tilajakoa tehtiin sen mukaan, mihin talossa vierailevat pääsevät: julkiseen, puolijulkiseen ja sisäiseen tilaan.

– Julkista tilaa ovat esimerkiksi ensimmäisen kerroksen sisääntuloaula ja uusi katutason yleisölle avoin kahvila. Puolijulkiseen tilaan vierailija pääsee Kevan henkilökuntaan kuuluvan mukana. Sisäinen vyöhyke, joka kattaa toimistokerrokset 3–7, on tarkoitettu ainoastaan kevalaisille.

Varsinaiset työpisteet on sijoitettu yksiköiden ja tiimien mukaisiin ”kotipesäalueisiin”. Kutakin työpistettä käyttää noin 1,3 henkilöä. Alueilla on lisäksi kokoustiloja, hiljaisen työn tiloja sekä vetäytymistiloja.

– Jokaisessa kerroksessa oleva kerroskahvila on paikka, jossa voi pitää taukoa, lukea sähköposteja tai pitää vaikkapa epämuodollista palaveria kollegan kanssa, Kallén sanoo.

Kullakin kerroksella on oma huolella valittu värimaailmansa ja teemansa. Värit toistuvat kalusteissa ja seinien grafiikassa. Graafiset kuviot ja erilaiset teemapuut akustiikkatauluissa sekä neuvottelutilojen lasiseinien teippauksissa symboloivat kasvavaa ja kehittyvää Kevaa.

Avotilaan siirtyminen herätti Nina Kallénin mukaan henkilöstössä paljon kysymyksiä tilan akustiikasta.

– Äänimaailma on olennainen osa työympäristöä. Siihen voidaan vaikuttaa kalusteiden ja pintamateriaalien valinnalla. Lattioiden tekstiilipäällysteet ja akustiikkapaneelit vaimentavat ääntä työtiloissa, mutta niiden ohella on tärkeää sopia pelisäännöt äänenkäytön osalta eri tiloissa, Kallén sanoo.

Akustiikkasuunnittelusta vastannut Helimäki Akustikot määritteli tilakohtaiset vaatimukset niin huoneakustiikan kuin ääneneristyksen osalta.

– Etusijalla oli tilojen toimivuus. Kaikkia rakenteita ei uusittu, joten korjaustoimenpiteiden pohtiminen detaljitasolla oli merkittävä osa suunnitteluamme, projektiakustikko Perttu Korhonen kertoo.

– Kyseessä on arkkitehtonisesti merkittävä rakennus, joten näkyviä muutoksia pyrittiin välttämään.

Vertaiset muutoksen tukena

Kristiina Borgin mukaan suurin työympäristön muutoksiin liittyvä pelko oli nimeämätön työpiste ja epävarmuus työrauhasta.

Pelkoja on häivytetty matkan varrella monin tavoin.

– Henkilöstö on otettu mukaan suunnitteluun, ja Kevan sisäiset muutosagentit, kevantit, ovat tukeneet työtovereitaan uusien käytäntöjen opettelussa. Seuraava tavoite on saada henkilöstö ottamaan koko talo käyttöön ja liikkumaan itseohjautuvasti eri kerrosten välillä, Borg kertoo.

Osassa kerroksia uudet tilat ja työtavat ovat olleet käytössä vuoden verran, ja myönteisiä muutoksia työkulttuurissa on jo tapahtunut.

– Palautteen mukaan johtoa on nyt helpompi lähestyä. Ja toisin päin: johtajan on helpompi kävellä muiden luo. Keskustelukulttuuri on vilkastunut, ja omaa työtä on opittu suunnittelemaan ja hallitsemaan paremmin, Borg sanoo.

Toimitusjohtaja näytti esimerkkiä luopumalla kahdeksannessa kerroksessa olleesta hulppeasta huoneestaan. Huoneesta tehtiin kokoushuone.

Kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen ei myöskään ole jäänyt kaipaamaan suurta parvekkeellista huonettaan.

– Usein koin olevani siellä aika eristäytynyt ja yksin. Uudessa kotipesäympäristössä kommunikaatio on selvästi lisääntynyt, Suutarinen sanoo.

Sujuvaa korjaamista

Kevan sisätilojen muutostöistä vastasi Mijorak Oy. Puolentoista vuoden urakka on lopuillaan, työn alla ovat vielä katutasolle tulevat tapahtumatilat sekä kesällä remontoitava toisen kerroksen henkilöstöravintola.

– Meille tämä on ollut tyypillistä korjausrakentamista: väliseinien purkua, tilamuutoksia, sisustamista ja asennuksia, projektipäällikkö Jukka Harju-Autti Mijorakista toteaa.

– Keva-talo on selkeä, vähäeleinen ja arkkitehtonisesti arvokas talo. Se oli jo alun perin tehty muuntojoustavaksi. Uudet työympäristöt istuvat rakennukseen mielestäni erittäin hyvin, projektinjohtaja Juuso Hämäläinen Valvontakonsultit Oy:stä toteaa.

Hämäläisen mukaan syvärunkoinen talo ikään kuin avautui remontin myötä. Talon läpinäkyvyys tuli entistä paremmin esiin.

Valvontakonsultit toimi projektissa rakennuttajakonsulttina ja valvoi sekä sisätilojen muutostöitä että julkisivun korjausurakkaa.

– Tärkein tehtävämme oli varmistaa, että tilaajan tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Tilaaja antaa raamit, me tuomme mukanamme valikoiman keinoja toteuttaa ne, Hämäläinen sanoo.

Projekti-insinööri Johnny Heino Mijorakilta kehuu yhteistyötä tilaajan kanssa.

Sen ansiosta pysyttiin kustannus- ja aikataulutavoitteissa.

– Työtämme on helpottanut se, että tilaajalla on ollut niin hyvä käsitys siitä, mitä halutaan ja miltä lopputuloksen pitää näyttää.

Kevalla on ollut tiukat laatuvaatimukset muun muassa materiaalien ja pölynhallinnan suhteen, Heino sanoo.

Työ jatkuvasti toiminnassa olleessa pääkonttorissa on sujunut mutkattomasti myös vastaavan Mijorakin työnjohtajan Leo Nurmisen mukaan.

– Korjaukset on tehty kerros kerrokselta.

Kun yksi kerros on valmistunut, siellä on tuuletettu perusteellisesti ennen työntekijöiden tuloa. Tästä olemme saaneet hyvää palautetta, Nurminen kertoo.

Koska talo oli koko ajan toiminnassa, kiinnitettiin projektissa erityistä huomioita sekä talossa työskentelevien kevalaisten että rakentajien turvallisuuteen. Työmaa-alue rajattiin hyvin ja logistiikkareitit valittiin siten, että eri urakka-alueet eivät päässeet risteämään.

Heino korostaa tiedottamisen tärkeyttä.

– Kun käyttäjille annetaan jatkuvasti tietoa siitä, mitä talossa tapahtuu, ovat muutokset hallittuja. Kevalaisten ja remonttimiesten rinnakkaiselo on siltäkin osin onnistunut.

Julkisivu tiivistettiin

Samaan aikaan, kun Keva-talon sisätiloja remontoitiin, tehtiin korjauksia myös talon julkisivuun. Työhön ryhdyttiin keväällä 2017 teetetyn kuntotarkastuksen perusteella.

– Vettä oli päässyt sisään julkisivun travertiinilaattojen ja betonisaumojen välistä.

Julkisivua oli korjattava nyt toistamiseen, edellinen korjausurakka tehtiin kymmenisen vuotta sitten, Kevan Petri Suutarinen kertoo.

Rakenteita avattaessa huomattiin, että korjattavaa oli enemmän kuin arveltiin.

Suutarisen mukaan kyse ei ollut pahoista kosteusongelmista, vaikka vettä oli valunut kivisen julkisivumateriaalin ja saumojen läpi.

Consti Oy:n tekemässä julkisivuremontissa tiivistettiin travertiinilaattojen taustarakenteen elementtisaumoja. Huokoisen italialaisen kivimateriaalin tiivistyskäsittely tehtiin uudelleen, huonokuntoisimmat laatat vaihdettiin uusiin ja levyjen elastiset saumat uusittiin.

Kaksoisjulkisivun taakse oli päässyt sadevettä myös räystäsrakenteesta, jonka puutteita ei ollut huomattu korjata edellisellä kerralla.

Räystään detaljiikkaa muutettiin nyt niin, että vettä ei enää pääse rakennuksen kaksoisjulkisivun väliin.

Lisäksi ikkunoiden alareunaan lisättiin alumiininen polttomaalattu lista, jolla elastisen sauman toimintaa varmistettiin ja käyttöikää pidennettiin.

Remontin yhteydessä korjataan vielä Unioninkadulle avautuva lasilippa sekä rakennetaan uusi tuulikaappi kahvilaan.

Teksti Marja Hakola | Kuvat Vesa Voitto Sakari