• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / PU 2019 / Kelluva liikuntahalli asuintalon katolla

Kelluva liikuntahalli asuintalon katolla

23/09/2019

Helsingin Arabianrannassa on toteutettu ainutlaatuinen rakennusprojekti, jossa viisikerroksisen asuintalon päälle rakennettiin jousituksen varassa kelluva kolmen kerroksen korkuinen liikuntahalli.

Kiinteistön asuinrakennusosa eli viisi ensimmäistä kerrosta ovat tavanomaista betonielementtirakentamista paitsi että rakennuksen toinen pääty on muodoltaan pyöreä. Asuntojen päälle, betonielementtirakenteisten päätyosien väliin, rakennettiin kolmen kerroksen korkuinen liimapuurunkoinen liikuntahalli.

Opiskelija-asunnot ja liikuntahalli on rakennettu Ammattikorkeakoulu Arcadan käyttöön. Juridisesti opiskelija-asunnot omistaa Fastighets Ab Majsporten ja urheiluhallin Fastighets Ab Arcadahallen. Asunnot otettiin käyttöön helmikuun alussa. Halli valmistui helmikuun loppupuolella.

– Arkkitehdille ja muillekin suunnittelijoille kahden erillisen kiinteistön rakentamisen päällekkäin oli melkoinen haaste, mutta samalla mukana olijat kokivat iloa omasta ja muiden osaamisesta, kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkitektbyrå Stefan Ahlman Oy:n Stefan Ahlman sanoo.

Viidessä alimmassa kerroksessa sijaitsee 103 opiskelija-asuntoa. Koripallokentän kokoinen urheiluhalli kuntosaleineen ja testilaboratorioineen sijaitsee kerroksissa 6–8.

Maapohjan heikon kantavuuden ja etenkin heikon sivustatuen takia perustukset oli suunniteltava huolella. Anturalinjat muodostavat vaakatasossa jäykän ristikkorakenteen, jonka solmukohdat on tuettu vinopaalutuksella joka suuntaan. Perustamiseen tarvittiin yli 300 paalua.

Pitkä prosessi

Liikuntahallin rakentamista käytössä olleelle tontille Arcadan ja alueen urheiluseurojen tarpeisiin oli mietitty ainakin kymmenen vuotta. Ajatus ei edennyt, koska perustamiskustannukset paalutuksineen olisivat nousseet liian korkeiksi.

– Rakennesuunnittelijan kanssa kehittyi lopulta ajatus urheiluhallin sijoittamisesta viisikerroksisen asuintalon päälle. Rakenne- ja ääniteknisesti se on täysin mahdollista, Ahlman sanoo.

Vastaavia ratkaisuja on Suomessa aikaisemmin toteutettu, joskin eri menetelmällä, toimistotalojen mutta ei asuintalojen päälle. Kaavoittaja ja rakennusvalvonta seurasivat hanketta mielenkiinnolla.

– Kaavoittaja asetti ratkaisulle vain yhden ehdon, jonka mukaan keskeisellä paikalla sijaitsevan rakennuksen tulee näyttää riittävän arvokkaalta.

Lopputulema on punatiilillä vuorattu kiinteistö, joka työntyy kiilamaisesti puistoon. Sillä ole varsinaista etu- tai takapuolta, vaan se on kuin ympyrää pyörivä laivan keula. Ratkaisu muistuttaa uusiokäyttöön saneerattua entistä teollisuusrakennusta.

Halliosan lattiana toimii kaksoislaattarakenteen ylempi ontelolaattataso, joka kelluu ääntä eristävien sylomeerikaistojen päällä. Ratkaisun tarkoitus on eliminoida pallopeleistä syntyvät runkoäänet. Ääneneristävyyden parantamiseksi liikuntahalli erotettiin liitosdetaljien avulla ympäröivistä rakenteista.

Hormit katolle sisäseinän kautta

Tavallisesti kerrostaloasunnon hormit vedetään katolle, jossa konehuone sijaitsee. Urheiluhallin läpi niitä ei kuitenkaan voitu panna kulkemaan.

Ratkaisu on, että ylimmässä asuinkerroksessa ilmanvaihtokanavat ja muu tekniikka on koottu yhteen. Urheiluhalli on ohitettu vetämällä putket ylös sisäseinän kautta.

– Kanavat johtavat urheiluhallin viereen sijoitettuun konehuoneeseen. Vaakasuuntaisen valtavan kanaviston takia ylimmän eli viidennen asuinkerroksen kerroskorkeus muodostui huomattavan suureksi, Ahlman toteaa.

Asuinrakennuksen betoniulkoseinä ei jatku ylöspäin urheiluhallin puolelle. Siellä on erillinen kevytrakenteinen ulkoseinä, jonka kautta runkoäänet eivät etene alaspäin asuntoihin.

Koripallokentän kokoinen urheiluhalli kuntosaleineen ja testilaboratorioineen sijaitsee kerroksissa 6–8. Arcadan opiskelijoiden lisäksi liikuntahallista palveluineen pääsevät nauttimaan myös alueen urheiluseurat.

Kelluva liikuntahalli

Kohteen rakennesuunnittelusta on vastannut Swecon Jaakko Passinmäki. Hän kertoo, että kiinteistön asuinrakennusosa eli viisi ensimmäistä kerrosta ovat tavanomaista betonielementtirakentamista paitsi että rakennuksen toinen pääty on muodoltaan pyöreä.

Asuntojen päälle, betonielementtirakenteisten päätyosien väliin, rakennettiin kolmen kerroksen korkuinen liimapuurunkoinen liikuntahalli.

– Halliosan lattiana toimii kaksoislaattarakenteen ylempi ontelolaattataso, joka kelluu ääntä eristävien sylomeerikaistojen päällä. Tietojemme mukaan kyseinen rakenne kokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa, Passinmäki toteaa.

Ratkaisun tarkoitus on eliminoida pallopeleistä syntyvät runkoäänet. Sylomeerikerroksen paksuus ja laatu vaihtelee siihen kohdistuvan kuormituksen mukaan. Jäykin sylomeeri on liimapuupilareiden kohdalla. Rakenteet painuivat omasta painostaan alaspäin 6–10 millimetriä.

Vaahtomuovia muistuttava sylomeeri on huomattavasti sitä jäykempää ja kovempaa. Laskelmien mukaan materiaali säilyttää kimmoisuutensa noin sata vuotta; tähän mennessä käyttökokemusta on kertynyt 50 vuoden ajalta.

– Ääneneristävyyden parantamiseksi liikuntahalli erotettiin liitosdetaljien avulla ympäröivistä rakenteista. Sylomeerikaistojen päälle, kantavien rakenteiden kohdalle, on asennettu teräslevyt, joiden päällä ylempi ontelolaatasto lepää, Passinmäki kertoo.

Jäähdytys on toteutettu kuntosali- ja testitilassa paikallisella ilmalämpöpumpputekniikkaan perustuvalla ratkaisulla.

Perustuksiin vinopaalutusta

Maapohjan heikon kantavuuden ja etenkin heikon sivustatuen takia perustukset oli suunniteltava huolella. Rakenteen riittävä jäykkyys ja paikallapysyvyys oli varmistettava.

– Anturalinjat muodostavat vaakatasossa jäykän ristikkorakenteen, jonka solmukohdat on tuettu vinopaalutuksella joka suuntaan, Passinmäki sanoo.

Perustamiseen tarvittiin yli 300 paalua. Lisäpaalutusta jouduttiin tekemään tilanteissa, joissa paalut törmäsivät oletettavasti kovan pohjan sijaan isoihin kiviin, eikä hyväksyttäviä loppulyöntejä saatu.

Asuinrakennuksen betoniulkoseinä ei jatku ylöspäin urheiluhallin puolelle. Siellä on erillinen kevytrakenteinen ulkoseinä, jonka kautta runkoäänet eivät etene alaspäin asuntoihin.

Työnohjaus Tahdissa

Kiinteistö Oy Arcada Novan toimitusjohtaja Jörgen Wiik kertoo, että budjetti ylittyi viidellä prosentilla, ja että loppulaskuksi tuli noin 19,5 miljoonaa euroa.

– Kustannuksia nostivat paitsi paalutukset, joita tuli arvioitua enemmän, myös esimerkiksi asuntojen vinyylilankkulattiat, jotka asennettiin, koska haluttiin välttää mahdolliset muovimattoihin liittyvät sisäilmaongelmat. Yksinomaan lattiaratkaisu nosti hintaa noin 26 000 euroa, Wiik toteaa.

Hanke oli puhdas kilpailu-urakka. Tilaajana Wiik osallistui kaikkiin tärkeimpiin neuvotteluihin. Hän kehuu päätoteuttaja Haahtelan aikataulutukseen ja työnohjaukseen käyttämää Tahti-työkalua.

– Käsittääkseni työkalu täytti tehtävänsä tiukkojen aikataulujen hallinnassa. Työn eri vaiheiden etenemistä voitiin seurata tarkasti ja synkronisoida kokonaisuutta sen mukaan, Wiik sanoo.

– Tahti-mallissa aikataulutus perustuu ajatukseen, että kommunikoinnin lisääminen mahdollistaa aikaisempaa pienemmät aikataulupuskurit eri työvaiheiden välillä, mikä lyhentää hankkeen läpimenoaikaa, hankkeen projektipäällikkö Johanna Kuusipuska Haahtelalta kertoo.

Myös arkkitehtisuunnittelussa tukeuduttiin Tahti-työkaluun. Suunnittelijoilla oli reaaliaikainen tieto siitä, miten tietyt ratkaisut vaikuttavat kustannusrakenteeseen. Stefan Ahlmanin mukaan työkalu on erinomainen etenkin tavanomaisesta poikkeavissa kohteissa.

– Hanke olisi ehkä jäänyt kokonaan toteutumatta, jos kaikki suunnitteluprosessin riskit olisivat sellaisenaan siirtyneet urakoitsijoiden laskentapöydälle, Ahlman pohtii.

Myös urakoitsijan tuotantopäällikkö Vesa Rantala on työkaluun tyytyväinen. Urakoitsijalle kuuluu omien töiden aikatauluttaminen ennen urakan aloittamista.

– Työmaalla käytössä olleen Tahti-mallin avulla aikataulutus voitiin helposti synkronoida yhteen muiden urakoitsijoiden töiden ja koko hankkeen aikataulun kanssa. Malli sitouttaa urakoitsijan toimimaan osana kokonaisuutta, Rantala pohtii.

Aikatauluissa pysymistä helpotti sekin, että työt tehtiin sääsuojan alla.

Asuntoihin asennettiin vinyylilankkulattiat, koska tilaaja halusi välttää mahdolliset muovimattoihin liittyvät sisäilmaongelmat.

Tiiliverhous rungon päälle

Arcada-rakennuksen julkisivun kuorimuurauksesta on vastannut Oma Rakennus Oy. Julkisivuverhouksena käytetty poltettu tiili muurattiin valmiiksi asennetun elementtirungon päälle. Muurattavaa oli noin 3000 neliömetriä, ja urakka-ajaksi oli varattu neljä kuukautta. Eristeet elementeissä olivat valmiiksi paikoillaan.

– Ennen muurausta elementtirungon saumat tiivistettiin uretaanilla. Rakennuspeltityöt liityntöineen kuuluivat urakkaan. Urheiluhalliosuudella julkisivumuuraukselle tartunnat haettiin teräsrakenteista, Oma Rakennuksen tuotantopäällikkö Vesa Rantala kertoo.

Viidessä alimmassa kerroksessa sijaitsee 103 opiskelija-asuntoa. Asunnot otettiin käyttöön helmikuussa.

Tiivis kaukolämpörakennus

Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin energialuokkaan C. Lämmönlähteenä kiinteistössä on kaukolämpö ja lämmön jakotapana vesikiertoinen radiaattoriverkosto koko rakennuksessa.

Jäähdytys on toteutettu kuntosali- ja testi tilassa paikallisella ilmalämpöpumppu tekniikkaan perustuvalla ratkaisulla. Asunnoissa jäähdytystä ei ole.

– Ilmanvaihto on toteutettu keskitetyllä järjestelmällä, jossa on viisi tulo- ja poistoilmakonetta. Ilmanvaihtokonehuoneita on kaksi, ja ne sijaitsevat rakennuksen ylimmän kerroksen vastakkaisissa päädyissä, Johanna Kuusipuska kertoo.

Rakennusvalvonta edellytti hankkeen lopussa tehtäviä tiiviysmittauksia. Nämä tehtiin, ja mittaukset osoittivat, että rakennus saavutti tiiveydessä parhaan A-luokan.

Teksti Matti Valli | Kuvat Mikael Lindén

 

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Projektiuutiset 5 - 2019

    Triplasti Triplaa Keski-Pasila on sujahtanut suorista tv-lähetyksistä koko kansan tietoon. Eihän sitä ennen oikein ollutkaan:…

  • Projektiuutiset 6 - 2019

    Vuonna 2019 Projektiuutiset on esitellyt 48 merkittävää suomalaista rakennus­hanketta. Esitellyistä 38 on uudisrakennuksia ja kymmenen…

  • Projektiuutiset 3 - 2019

    Vasta-asetetun hallituksemme ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” on helppoa luettavaa; kannattaa käydä selaamassa sitä valtioneuvoston…

Kategoriassa: PU 2019, PU 4 - 2019 Avainsanoilla: Ääneneristävyys, Ammattikorkeakoulu Arcada, Anturalinjat, Arabianranta, Arcada, Arkitektbyrå Stefan Ahlman Oy, betonielementti, betonielementtirakenne, Fastighets Ab Arcadahallen, Fastighets Ab Majsporten, Haahtela, Helsinki, Jaakko Passinmäki, Johanna Kuusipuska, Jörgen Wiik, Kaavoittaja, kaksoislaattarakenne, kiinteistö, Kiinteistö Oy Arcada Nova, Liikuntahalli, liimapuupilari, liimapuurunko, liimapuurunkoinen, Maapohja, Matti Valli, Mikael Lindén, Oma Rakennus Oy, ontelolaatasto, ontelolaattataso, Opiskelija-asunnot, rakennusprojekti, rakennusvalvonta, ristikkorakenne, runkoäänet, Stefan Ahlman, sweco, sylomeeri, Sylomeerikerros, Tahti-työkalu, urheiluhalli, Vesa Rantala, vinopaalutus

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Johanna Wretdal iLOQin markkinointijohtajaksi

Arkta Turun toimitusjohtajaksi Tommi Saarinen

Arkta Reposen toimitusjohtajaksi Eero Lehtomäki

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • LVI-tukkumyynti: Plusmerkkinen vuosi tulossa
  • Ensimmäinen Design Helsinki elokuun lopussa
  • Olefyn teknologialla kiertoon jopa 70 % muovijätteestä
  • Silo AI:ltä alusta Betolarin kiertotalouteen
  • LSK Technologylle ISO 9001-laatusertifikaatti

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2022 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy