Kellaritulvien sijaan lisää vihreyttä kaupunkiin
Biosuodatusratkaisu puhdistaa hulevesiä ennen niiden päätymistä Haaganpuroon. Hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viivytysaltaaseen ja sen jälkeen biosuodatusalueelle, jossa suodatukseen käytetään tulvaniittyä ja kosteikkokasveja sekä niiden alla olevia useita hiekkakerroksia. Kuva on otettu ennen alueen kasvittumista. Kyseessä on Helsingin ensimmäinen biosuodatusjärjestelmä, se puhdistaa hulevesiä luonnonmukaisella menetelmällä. Kuva: Kajsa Rosqvist.
Helsingin ensimmäinen lähellä keskustaa sijaitseva luonnonmukainen hulevesirakenne, joka käsittelee sade- ja sulamisvesiä, on valmistunut Maunulanpuistoon. Käsittely perustuu biosuodatukseen, jolla entisen Maaliikennekeskuksen ja Metsäläntien hulevesistä puhdistetaan raskasmetalleja ja ravinteita ennen niiden johtamista Haaganpuroon.
Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka ovat peräisin rakennetuilta, vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Ne keräävät esimerkiksi katoilta ja teiltä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka kuormittavat erityisesti pienvesiä.
Maunulanpuistossa hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viivästysaltaaseen, joka poistaa vedestä kiintoainetta. Sen jälkeen vesi ohjautuu ravinteita ja raskasmetalleja sitovalle alueelle, joissa suodatukseen käytetään tulvaniittyä ja kosteikkokasveja sekä niiden alla olevia useita hiekkakerroksia. Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpurossa esiintyvän taimenkannan elinehtoja sekä pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa.
Sademäärät kasvavat tulevaisuudessa
Ilmastonmuutos lisää sademääriä. Kaupungeissa sade- ja sulamisvedet voivat aiheuttaa tulvia ja pienvesien kuormittumista. Biosuodatusrakenne on osa kaupungin vesiensuojelutyötä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
”Helsingin kaupungin hulevesistrategiassa tavoitteena on hulevesien imeyttäminen syntypaikalla ja niiden johtaminen avoimissa hulevesijärjestelmissä”, Päivi Islander rakennusvirastosta kertoo.
Luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä hulevesiä pystytään sekä puhdistamaan että viivyttämään ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti.
”Sen sijaan että hulevedet johdetaan mahdollisimman nopeasti pois, ongelma voidaan kääntää resurssiksi: luonnonmukaiset ratkaisut kuten viherkatot, kosteikot, avo-ojat ja erilaiset viivästysaltaat lisäävät vihreyttä ja viihtyvyyttä kaupungissa ja vähentävät samalla tulvariskiä”, sanoo ympäristökeskuksen Kajsa Rosqvist.
Lisääntyneet sademäärät ovat haaste myös muualla Itämeren alueella. Esimerkiksi Malmössä koettiin syyskuussa 2014 rankimmat sateet 150–200 vuoteen. Sateet aiheuttivat laajoja tulvia, joissa vahingoittuneiden talojen ja kellareiden kunnostamiskustannukset olivat mittavat. Augustenborgin kaupunginosassa, jossa erilaisia luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja on toteutettu, lähes vältyttiin tulvavahingoilta.
Hulevesien luonnonmukaiselle hallinalle etsitään keinoja useissa hankkeissa
Lähivesien suojelu on ollut tavoitteena vuoden vaihteessa päättyneessä EU LIFE+ -rahoitteisessa CITYWATER – Benchmarking water protection in cities -hankkeessa, jonka puitteissa biosuodatusratkaisu on Maunulanpuistoon toteutettu.
CITYWATER-hanke oli osa Helsingin ja Turun koordinoimaa Itämerihaastetta. Itämerihaaste on kansainvälinen verkosto paikallisille vesiensuojelutoimia toteuttaville tahoille Itämeren valuma-alueella.
Työ hulevesien luonnonmukaisen hallinnan parissa jatkuu Helsingissä uudessa Interreg Central Baltic-rahoitteisessa iWater – Integrated Storm Water Management -hankkeessa, jossa tavoitellaan hulevesien kestävää ja kokonaisvaltaista hallintaa Itämeren maiden kaupungeissa.
