Keinusaaren toimistotalo ja Keinuparkki
Hämeenlinnasta löytyi piilevä tarve Keinusaaren toimistotalolle
Hankesuunnittelu lähti liikkeelle NCC Property Development Oy:n kehityshankkeena vuonna 2008. Markkinoille tuli epävakautta ja suunnitelmia jouduttiin muuttamaan useita kertoja ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästiin käsiksi.
– Monen vaiheen jälkeen työt käynnistyivät kesällä 2009. Mehiläisen sitoutuminen vuokralaiseksi ja Pohjola Kiinteistösijoituksen hallinnoiman pääomarahaston tulo sijoittajaksi oli keskeinen tekijä toteuttamisen kannalta, kertoo kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lempinen NCC Property Development Oy:stä.
Harvinainen kohde
Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa on tyytyväinen hankkeen vastaanottoon.
– Hämeenlinnan seudulla ei ole vuosiin tehty tämäntyyppistä suurempaa toimistorakennusta. Vuokraus on edennyt yllättävänkin hyvin, kun ottaa huomion talon koon näillä markkinoilla, Kangasmaa kertoo.
Rakentaminen jaettiin kahteen vaiheeseen riskin pienentämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa vuokrattavaa tilaa oli 4 200 m2 ja toisessa vaiheessa 2 200 m2.
– Ensimmäinen vaihe on vuokrattu täyteen. Toukokuun lopussa valmistuneesta kakkosvaiheesta on noin puolet vuokrattu ja uusista vuokrasopimuksista neuvotellaan koko ajan. Paikka on kaupungin paras, mikä auttaa vuokrauksessa. Tarvetta tällaiselle kiinteistölle on ollut selvästikin, vuokrauksesta vastaava Lempinen toteaa.
Kaikkia kaavan vaatimia pysäköintipaikkoja ei saatu omalle tontille, vaan osa pysäköintipaikoista on viereiselle tontille rakennetussa pysäköintitalossa, jolla on useampia käyttäjiä. Hämeenlinnan pysäköinti Oy rakennutti 270-paikkaisen pysäköintitalon erillisenä urakkana.
Erottuu ympäristöstä
– Kaupunki on ollut kaavoittajana Keinusaaren alueella aktiivinen, koska alue sijaitsee näkyvällä ja arvokkaalla paikalla keskustan välittömässä läheisyydessä. Pääosin rakennuksen julkisivupintana on valkoinen rappaus. Vieressä on tiilipintainen Verkatehtaan alue, ja kaavoittaja on alueen rakentamista ohjaavassa rakentamistapaohjeistuksessa määritellyt, että uudisrakennusten tulee selvästi poiketa väritykseltään Verkatehtaan alueesta, kertoo kohteen projektiarkkitehtina toiminut Jouni Mäkinen Optiplan Oy:stä.
Asemakaava otti myös rakennuksen massoitteluun aika tiukasti kantaa. Rakennuksen risteykseen sijoittuva korkeampi rakennusmassa on jo kaavassa määritelty keskusta-alueen päättäväksi kaupunkirakenteelliseksi porttiaiheeksi.
Kaava määritti myös sen, että viidennen kerroksen piti olla sisään vedetty. Monisuuntaisen ja polveilevan rakennusmassoittelun yhtenäistämiseksi katolle tehtiin teräsrakenteinen lippa kadun puolelle. Lipparakenteet kääntyvät tornin kyljiksi, jotka jatkuvat katutasolle asti.
Lipan alapinnoissa ja seinäpinnassa on käytetty lehtikuusipintaa keventämään ja pehmentämään rakennuksen ilmettä. Lehtikuusiseinä jatkuu myös sisälle ylimmän kerroksen sauna- ja neuvottelutiloissa.
Sairaalatasoista tilaa Mehiläiselle
– Kyseessä on poikkeuksellinen toimistotalo, koska siellä on hyvin pitkälle viety 2 600 m2:n lääkärikeskus, jossa on sairaalatasoista tilaa leikkaussaleineen. Niillä oli mittavat vaikutukset rakennuksen talotekniikalle, aluepäällikkö Jukka Mäkitalo NCC Rakennus Oy:stä kertoo.
– Leikkaussaleilla on oma suljettu ilmastointinsa kostutuksineen ja jäähdytyksineen. Röntgentiloissa pitää olla lyijyä seinän välissä säteilysuojana. Myös äänieristys on tavallista tehokkaampi koko Mehiläisen tiloissa. Kipsilevyseinät on tehty molemmin puolin kaksinkertaisella levytyksellä, joiden välissä on akustovilla. Katot ovat täynnä erilaista talotekniikkaa, kuten sairaalakaasut, kaasujen poistot, ilmastointiputket, lämmitysvesi, jäähdytys ja sähkötekniset järjestelmät, kertoo kohteen vastaavana mestarina toiminut Jarmo Havia NCC Rakennus Oy:stä.
Ensimmäisen vaiheen pääsisäänkäynnin yhteydessä on Kanresta Oy:n ravintolatila, joka on auki toisen kerroksen tasolle niin, että Mehiläisen toisen kerroksen tiloista on näköyhteys ravintolan puolelle.
Ylimmässä kerroksessa on kaikille käyttäjille yhteiset sauna- ja neuvottelutilat, joista on hyvät näkymät kaupungin keskustan suuntaan.
Kiinteistön toinen vaihe on lähempänä normaalia toimistotilaa, vaikka sinnekin on sijoitettu Mehiläisen vastaanottotiloja. Lähtökohtana on, että peruskerros on jaettavissa neljälle käyttäjälle.
Hämeenlinnan ensimmäinen pysäköintitalo
Pysäköintitalo Keinuparkki valmistui naapuritontille hieman ennen Keinusaaren toimistokiinteistön ensimmäistä vaihetta. Keinusaaren toimistokiinteistön lisäksi pysäköintitalo palvelee kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdasta sekä Hämeenlinnan Teatteria.
– Kaava velvoitti pysäköintitaloon osoitettavaksi 50 autopaikkaa Keinusaaren toimistotalon käyttöön. Sen lisäksi Keinusaaren toimistotalon käyttäjät ovat vuokranneet pysäköintitalosta toiset viitisenkymmentä omaa paikkaa, kertoo kiinteistön rakennuttajana toimineen Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kulmala.
Hämeenlinnan pysäköinti Oy rakennutti 268-paikkaisen pysäköintitalon erillisenä urakkana.
– Tämä on ensimmäinen varsinainen pysäköintitalo Hämeenlinnassa. Siksi hankkeeseen haluttiin sellaiset suunnittelijat ja tekijät, joilla on kokemusta pysäköintitalojen tekemisestä. Tällaisessa rakennuksessa on kuitenkin erikoisempia jännitettyjä rakenteita, jotka vaativat erikoisosaamista, kertoo kohteen rakennuttajakonsulttina Kimmo Arjasmaa ISS Proko Oy:stä.
Parkkitalo perustettiin tukipaaluilla kovaan pohjaan. Runkona on pilari-palkki-runko ja jäykistävinä rakenteina porrashuoneiden seinät ja erilliset tuuliristikot.
– Holvit muodostuvat esijännitettyjen teräsbetonipalkkien ja kuorilaattojen sekä pintavalun muodostamasta liittorakenteesta. Liittorakenteella saavutetaan pitkät jännevälit ja pienet rakennekorkeudet. Työnaikaisella palkkien ja kuorilaattojen tukijärjestelmällä laatta saatiin kokonaan puristetuksi ja samalla vesitiiviiksi ja halkeilemattomaksi kertoo rakennesuunnittelusta vastannut Kimmo Kryssi Optiplan Oy:stä.
– Lähtökohtana oli sovittaa pysäköintitalo yhteen vieressä sijaitsevan maakuntamuseon kanssa ja luoda sille vastapaino. Pysäköintitalo on funktionaalinen, selkeä ja yksinkertainen rakennus. Perusratkaisu on 17×17 metriä syvä, suorakulmainen rakennus. Noin puolet julkisivusta on avointa, ja polttomaalattu alumiinisäleikkö on hyvä ratkaisu vesi- ja lumisateen kannalta. Avoimessa rakennuksessa ei ole erillistä ilmastointia tai savunpoistoa. Tuulettuminen hoituu luonnollisella tavalla. Porrashuoneiden seinät ovat lasia, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Kari Solja Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:stä.
Pysäköintitalossa on avoin kattotaso sekä kolme katettua täysimittaista pysäköintitasoa. Sisääntulokerroksessa on vielä pienempi pysäköintitaso. Pysäköintitasot nousevat aina puoli kerrosta talon päästä toiseen. Näin tasonvaihtoluiskat eivät muodostu liian jyrkiksi.
Poikkeuksellisen kylmä talvi toi urakoitsijalle omat haasteensa. Talvi alkoi heti anturavalujen jälkeen ja jatkui huhtikuulle saakka.
– Kansivaluja päästiin tekemään vasta keväällä pakkasten hellitettyä, mikä toi kiirettä loppupään töihin, kertoo rakennusurakoitsijan vastaavana mestarina toiminut Petri Kähkönen NCC Rakennus Oy:stä
