Rakennuttajan, Kevan kiinteistöpäällikkö Antero Hytönen kertoo, että Keva halusi panostaa Keilarannan kehittyvään toimistoalueeseen. Metron tulon myötä alueen kulkuyhteydet paranevat entisestään. Kiinteistön omat käyttäjät pääsevät suoraan metroasemalle pysäköintitilojen kautta. Tontin alueelle tulee myös yksi metron maanpäällinen sisäänkäynti.
– Meillä on jo ennestään Keilaniemessä tämän rakennuksen vanhan osan lisäksi Radiolinjan entinen toimitalo ’Keilasatama’. Sen tilaratkaisut ovat kuitenkin sellaisia, että tiloja ei voida pilkkoa pienempiin osiin. Kun meiltä kysytään jatkuvasti pientä tilaa Keilaniemestä, päätimme rakentaa tämän talon, Hytönen sanoo.
Keilaranta 1:n torniosan toimistotilat ovat jaettavissa pienempiin osiin niin, että pohjakerrosta ja ylintä 11. kerrosta lukuun ottamatta käytettävissä on kaksi 125 neliön ja kaksi 188 neliön tilaa. Pohjakerroksessa on sisääntuloaula, auditorio, neuvotteluhuoneet ja ravintola. Ylimmässä kerroksessa ilmanvaihdon konehuone sekä sauna ja kaksi neuvottelutilaa.
Hytösen mukaan kilpailevat kiinteistöt tarjoavat pääsääntöisesti vähintään 500 neliön tiloja. Hän uskookin Keilaranta 1:n tilojen kiinnostavan vuokralaisia. Rakennuksesta myös pienet yritykset voivat vuokrata tilaa toimistohotelli Petrasolilta. Petrasol isännöi toimistotornin viereistä kolmikerroksista osaa. Täältä voi vuokrata vaikka vain yhden huoneen tarvitun pituiseksi ajaksi.
Platina-LEED kiinnittää huomiota materiaaleihin
Keva osoittaa vastuullisuuttaan kiinteistösijoittajana, sillä rakennus on toteutettu LEED Platinum -normien mukaisesti. Hytönen kertoo, että nykyään vuokralaiset kysyvät paljon ympäristöasioista. Kyselyitä tulee varsikin kansainvälisiltä yrityksiltä ja niiden Suomessa toimivilta yksiköiltä.
LEED-määritysten mukaisessa rakentamisessa otetaan ympäristöasiat monin tavoin huomioon. Muun muassa kierrätysmateriaalin ja paikallisen materiaalin käytön lisäksi rakennuksessa tulee olla viheralueita. Tiiviisti tonttia myötäilevään Keilaranta 1:een tulee viherkattoja. Näin saadaan kerätyksi talteen osa hulevedestä.
Projektipäällikkö Timo Lihavainen rakennuttajakonsulttina toimineesta Pöyry CM Oy:stä sanoo, että tällä työmaalla oli mukana useita rakennustyöhön liittyviä haasteita kuten: ahdas tontti, purkutyöt käytössä olevassa rakennuksessa, louhinta naapurirakennusten vieressä ja poikkeuksellisen runsaslumiset talvet.
Aikoinaan Compaqin Suomen pääkonttorina palvellut talo on rakennettu 1970-luvulla ja laajennettu 1990-luvun lopulla. Kiinteistökehityksen myötä Keva osti Espoon kaupungilta lisämaata ja rakensi vanhan viisikerroksisen rakennuksen viereen uuden 11-kerroksisen tornin sekä 3 kerroksisen osan. Uuden osan aulasta on suora yhteys vanhaan osaan rakennusten välissä sijaitsevan henkilöstöravintolan kautta.
Toimistotornin katossa on käytetty hyvin heijastavaa katemateriaalia, mikä parantaa energiataloutta, kun katto ei kesällä kuumene niin paljon kuin tavanomaisia materiaaleja käytettäessä.
Ympäristöstään erottuva rakennus
Vielä alkukesästä asemakaavaan Keilaranta 1:n ja Fortumin tornitalon väliin piirretty alue oli katettu asfaltilla. Tämä Espoon kaupungille kuuluva alue on tarkoitus laatoittaa ja metron tulon myötä sen reunamille on tarkoitus rakentaa liiketilaa. Kolmen kerroksen korkuinen pysäköintihalli sijoittuu osin Espoon kaupungin omistaman alueen alle. Hallissa on tilaa 450 autolle.
Arkton Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Matti Karjanoja pitää yhtenä onnistuneimmista tiloista henkilöstöravintolaa kattoikkunoineen. Koko ravintola keittiöineen siirrettiin kellarista ensimmäiseen rakennustöiden yhteydessä.
– Rakennuksen ulkoseinään valittu sininen sävy erottuu ympäristön varsin harmaista rakennuksista. Se on kuin pieni Daavid suuren Goljatin vieressä, Karjanoja sanoo.
Ulkopinta on valmistettu korkeapainelaminaatista, joka on kierrätettävää puukuitua. Se on kotimaista, kestävää 60 vuoden kokemuksella Kolhossa valmistettua valmiiksi työstettyä kestävää laminaattia, jonka taustan tuuletuksesta on huolehdittu. Sinisen tornirakennuksen viereisen kolmion muotoisen kolmikerroksisen pienemmän osan pinta on myös laminaattia, mutta tässä väri on musta.
Pihalta alkava lamppukuja jatkuu sisätiloihin korkeaan aulaan. Aulan seinämateriaali on ruskeaksi väritettyä ääntä imevää akustolevyä.
Yhteisten tilojen sisustussuunnittelusta vastannut Pöyryn sisustusarkkitehti Elina Rajamäki kertoo, että tilojen materiaalivalinnoissa näkyy vahva merellinen teema.
– Merellisyyttä korostetaan paitsi kalusteiden veden, rantakivien ja kaislojen väreihin soinnutetuilla materiaaleilla, myös neuvottelutilojen purjehdukseen liittyvillä nimillä ja tiloihin sijoitettavilla akustoivien kuvataulujen meri- ja luontoaiheilla, Rajamäki sanoo.
Talteen otettavan energian määrä maksimoidaan
Myös rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Seppo Hölttä Ramboll Finland Oy:stä näkee, että rakennus oli monin tavoin haastava kohde. Se rakennettiin aivan vanhan rakennuksen kylkeen ja pysäköintikellarissa mentiin kahdeksan metriä meren pinnan alle. Kellari eristettiin osittain patoseinällä ja osittain kallioseinämää injektoimalla. Pumppaus varmistaa kellarin kuivuuden.
Pysäköintikellarissa haasteellista oli Höltän mukaan jännitettyjen rakenteiden laajuus. Toimistotornissa on liittopilarit, teräspalkit ja ontelolaattavälitasot.
LEED-luokitus aiheutti lisätöitä muun muassa materiaalien tarkastuksessa. Eristävyys ei niinkään ollut Höltän mukaan ongelma kuin sen varmistaminen, että materiaaleista ei tule liikaa päästöjä. Esimerkiksi elementit pitää määritysten mukaan toimittaa riittävän läheltä, jottei kuljetus aiheuta niin paljon hiilidioksidipäästöjä.
– LEED aiheuttaa ennen muuta lisävaatimuksia LVI-järjestelmien mittauksiin. Sähkön ja energian kulutusta mitataan järjestelmittäin ja talteen otettavan energian määrää maksimoidaan, suunnittelupäällikkö Timo Svahn AIRIX Talotekniikka Oy:stä sanoo.
Osa sadevedestä imeytyy viherkattoihin. Osa sadevedestä ohjataan erottimen kautta edelleen viemäriverkkoon.
Kova talvi viivästytti valuja
Energiansäästö näkyy myös monissa ilmanvaihdon yksityiskohdissa. Esimerkiksi wc-tilojen poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Tuloilmakoneeseen on liitetty jäähdytyskoneen liuospatteri, jolla näin esilämmitetään tuloilmaa kylmään vuodenaikaan. Svahnin mukaan kylmälaitteiden hyötysuhteesta kertoville COP-arvoille oli kaiken kaikkiaankin annettu korkeat vaatimukset.
– Suunnitteluun asetti haasteita se, että rakennus on tietomallikohde. Suunnittelun aikataulujen on oltava tahdistettu muiden suunnitteluun osallistujien kesken. Valmista mallia tilaaja voi hyödyntää monin tavoin, sanoo Svahn, joka uskoo entistä useamman suunnitteluprojektin tulevan pohjautumaan tietomalleihin.
Vaativista maanrakennustöistä ja vanhan rakennuksen purkutöistä vastasi Louhintahiekka Oy. Rakennusurakasta vastanneen PEAB:n työhön kuului myös vanhan osan kellaritilojen saneeraus. Kellarissa on kaikille kiinteistön vuokralaisille avoin kuntosali. Täällä on kuntosalin pukukoppien lisäksi sosiaalitilat kaappeineen työmatkapyöräilijöitä varten. Myös hierojalle on varattu työtilat. Vanhan osan pintaremontti kilpailutetaan erillisenä työnä, joka alkaa uuden osan valmistuttua.
PEAB:n työpäällikkö Jari Kruusi kertoo, että heinäkuussa 2010 perustuksilta alkaneita rakennustöitä leimasi ahdas tontti. Ahtaassa paikassa logistiikka piti suunnitella huolella. Rakentajan kannalta LEED vaikutti ennen muuta materiaalivalintoihin sekä lisääntyneinä paperitöinä.
– Myös kaksi kovaa talvea vaikuttivat rakennustöihin. Ensimmäisenä talvena rakennustyöt käytännössä pysähtyivät kahdeksi kuukaudeksi, kun kellarin paikallavalua ei voinut tehdä, Kruusi sanoo.
