Viimeisimmät julkaisut

Kaupunkiympäristötalon tiilet ja kaaret linkkinä alueen menneisyyteen

Helsingin Kalasataman uusi lähes nollaenergiainen Kaupunkiympäristötalo kokoaa kaupunkiympäristön toimialan eri puolilla kaupunkia sijainneet toimipisteet saman katon alle. Suuri rakennus täyttää koko tontin. Pihan sijasta virkistystä haetaan terassitasoilta ja viherkatolta.

Kaupunkiympäristötalon sisätiloissa on luonnolliset materiaalit ja luonnollinen tiilen, puun ja betonin sävymaailma. Tiili on näkyvissä ulkoseinän sisäpinnallakin.

Kaupunkiympäristötalo on ollut monivaiheinen rakennushanke. 

– Selvitimme hankkeen alussa varsin laajasti erilaisia vaihtoehtoja koko toimialan eli asiakaspalvelun ja noin 1500 työntekijän yhteiseksi tilaratkaisuksi. Sopiva ja hyvin saavutettavissa oleva tontti uudis­rakennukselle löytyi asemakaavan muutoksen myötä uudelta Työpajanpihan korttelialueelta, läheltä Tukkutoria ja Kalasataman metroasemaa, hankkeen kehitys- ja suunnitteluvaiheen projektinjohtajana toiminut Erja Erra Kaupunkiympäristön toimialalta kertoo. 

Hankkeen suunnitteluohjeeksi laadittiin koko toimialan yhteinen palvelu- ja työ­ympäristökonsepti. Suunnitteluratkaisuja ohjasivat vahvasti myös erilaiset ympäristö- ja elinkaaritavoitteet. 

Hanke pysyi suunnitellussa budjetissa. Vastaanotto tapahtui muutaman viikon myöhässä, mutta muuttamaan päästiin alkuperäisen aikataulun mukaan. 

– Rakentamisen osapuolia on ollut paljon, ja yhteensovittamisessa on ollut työtä. Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että valitsimme toteuttamisen työskentelymuodoksi Big room -mallin, jossa kaikki keskeiset osapuolet saatiin samaan aikaan paikan päälle tekemään päätöksiä. Joka torstai oli Big room -päivä, rakennusvaiheen projektinjohtajana toiminut Arto Manninen Kaupunki­ympäristön toimialalalta kertoo.

Rakennus täyttää lähes koko tontin alan, joten tontin koko ja muoto määrittelivät tilaratkaisun reunaehdot. Noin miljoonasta tiilestä koostuva julkisivu on irrotettu 60–70 senttimetriä kantavasta ulkoseinärakenteesta. Se korostaa rakennuksen jykevyyttä.

Rakennus täyttää lähes koko tontin alan, joten tontin koko ja muoto määrittelivät tilaratkaisun reunaehdot. Noin 42 000 brutto­neliömetrin kokonaisuudessa on työtilojen lisäksi paljon asiakaspalvelu-, kokous- ja näyttelytiloja. 

Kohde on poikkeuksellisen suuri toimisto­hanke nykyisessä markkinatilanteessa. Rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros, jossa on 75 autopaikkaa ja 500 polkupyöräpaikkaa.

Toimitalo on jaettavissa tarvittaessa toiminnallisesti pienemmiksi kokonaisuuksiksi tilatarpeiden muuttuessa. Hankkeen tila­tehokkuutta ei ole tiivistetty äärimmäisyyksiin saakka, vaikka toimialan tilatehokkuus paraneekin selvästi hankkeen myötä. 

Rakennuttajana toiminut Helsingin kaupunki on myynyt Kaupunkiympäristötalon saksalaiselle Union Investment Real Estate GmbH:lle 165 miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyi myös tontti. Kaupunkiympäristötoimialalle vuokrattavan tilan laajuus on noin 27 500 neliötä.

Jokaista kerrosta varten on kolme ilmanvaihtokonetta, ja jokaisen koneen palvelualueet on jaettu kahteen lohkoon; jokaisessa kerroksessa on kuusi erilaista säätö­mahdollisuutta.

Helppo lähestyä

Rakennuksessa ei ole omaa pihaa, vaan sen yläkerroksissa on sisäänvedettyjä, katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja työ-, virkistys- tai kokoontumistiloiksi. Katolla on suurehko aurinkovoimala ja laaja viherkattoalue, jossa on kävelyreittejä meri- ja kaupunki­maiseman sekä kattoistutusten ihailuun. Viherkatolle istutettiin noin 22 000 kasvia.

– Toisaalta rakennuksen edessä oleva kävely­-ympäristö tulee myös olemaan merkityksellisessä roolissa. Rakennus on hyvin saavutettavissa eri ilmansuunnista lähi­ympäristöä ajatellen. Tämä on myös sitä kohteen palvelutehtävän edesauttamista, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä toteaa.

Näyttävin muuratuin kaarin varustettu tiilijulkisivuinen Kaupunkiympäristötalo liittyy Teurastamon alueen teolliseen tiilirakennusperinteeseen. 

Tilojen lämmitys ja jäähdytys jaetaan katon säteilypaneelien kautta.

– Jo asemakaava edellytti tiilirakentamista, ja tiilihän on vahvasti perinteitä omaava materiaali. Rakennuksen perusilme lähti tiilestä, ja tiilen mukana tulivat sitten julki­sivun kaariaiheet, koska tiiltä on käytetty tuon tyyppisesti ennenkin, Lahdelma sanoo.

Noin miljoonasta tiilestä koostuva julkisivu on irrotettu jopa 60–70 senttimetriä kantavasta ulkoseinärakenteesta. Irti otetulla tiili­julkisivulla haluttiin korostaa rakennuksen jykevyyttä ja tiilimuurin paksuusvaikutelmaa. Tiilimuuraus on kannateltu kerroskohtaisesti kantaviin rakenteisiin. Rakennuksessa on kantavat betonielementit ulkoseinissä, ja sisällä on teräsrunko.

– Julkisivun syvyys myös leikkaa osaltaan auringon lämpökuormaa, kun rakennuksessa on suuret lasipinnat. Suoraan etelään avautuvissa ikkunoissa käytettiin myös markiiseja, Lahdelma toteaa.

Rakennuksella on poikkeuksellinen mittakaava, eli se on leveärunkoinen ja kerros­korkeudet ovat suuria. 

– Tästä on pyritty luomaan monitila­ympäristöön soveltuvaa rakennusta, mikä on vaikuttanut runkosyvyyteen ja kerroskorkeuksiin. Toisaalta piti saada valoa syvän rungon sisälle, mikä toi ruutujulkisivuperusratkaisun, projektiarkkitehti Teemu Seppälä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä toteaa. 

Rakennuksessa ei ole omaa pihaa, vaan sen yläkerroksissa on sisäänvedettyjä, katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja työ-, virkistys- ja kokoontumistiloiksi.

– Tämän tyyppisissä rakennuksissa on pidempään ollut tapana tehdä yksi korkea aula ja kerrokset sen ympärille. Tässä katsottiin tärkeämmäksi, että syntyy mielenkiintoista ja toimivan kokoista, erilaista ja erikorkuista työympäristöä. Näin ei tarvittu sitä korkeata aulaa lainkaan. Pääaula tehtiin kadunvarsikerrokseen, Lahdelma kertoo.

Sisätiloissa on luonnolliset materiaalit ja luonnollinen tiilen, puun ja betonin sävymaailma. Tiili on näkyvissä ulkoseinän sisäpinnallakin.

– Sisustusarkkitehtimme laati eri kerroksille oman teemakartan väri- ja materiaalimaailmoineen. Näin rakennuksen eri osille saatiin oma karaktäärinsä. Teemoina olivat Helsingin ympäristö ja luonto sekä toisaalta kivikaupunkiympäristö, Seppälä toteaa.

Ainutlaatuiset kaaret

Ulospäin rakennuksen näyttävimpänä ominaisuutena on suuret ja kauniit kaari-ikkunat katutasolla ja toisessa kerroksessa.

– Halusimme tuoda kaariaiheen myös tällaiseen moderniin rakennukseen. Kaarilla saatiin korostettua yleisö- ja palvelutiloja kuten sisääntuloaulaa. Rakennuksen julkisimmat tilat on tavallaan koodattu julkisivuun näillä kaarilla, Lahdelma kertoo.

Kaaret koostuvat kahdesta vierekkäisestä yhteen sidotusta teräs­betonisesta kaaresta, joista toinen kantaa julki­sivumuurausta ja toinen itse rakennuksen runkoa.

Talon seitsemän suurta julkisivukaarta haastoi tekijänsä perinpohjaisesti. Kolme kaarta on kahden kerroksen korkuisia ja neljä yhden kerroksen korkuisia. Pilariton kulma­kaari oli vielä oma lukunsa. 

– Kaaret toimivat yläpuolisia kerroksia kantavina rakenteina. Kaaret koostuvat kahdesta vierekkäisestä yhteen sidotusta teräs­betonisesta kaaresta, joista toinen kantaa julki­sivumuurausta ja toinen itse rakennuksen runkoa. Kaarien suunnittelussa haastavinta oli lämpöliikkeiden ja betonin kutistuman aiheuttamien pakkovoimien hallinta rakenteessa. Vastaavalla tavalla toteutettuja kaaria ei Suomessa tiettävästi ole. Niissä oli todella paljon miettimistä ja suunnittelemista, rakennesuunnittelusta vastannut Jari Lehto Ramboll Oy:stä kertoo.

Kaarista tehtiin vielä fyysinen yksi yhteen -malli, vaikka kohde kaarineen oli tietomallinnettu huolella. 

– Meidän piti aivan tarkkaan tutkia, mihin käsi sopii tiiliä muuratessa ja miten tuki­teräkset laitetaan. Kaaria tukevaan puumuottiin piti latoa alapinnan tiilet paikalleen valmiiksi. Fyysisen mallin kautta pääsimme kokeilemaan, mikä onnistuu ylipäätään. Halusimme varmistaa, että työ on mahdollista tehdä oikein. Siitäkään ei ollut varmaa tietoa, kuinka muotti pitää kaaren alle rakentaa ja minkälainen työjärjestys tarvitaan, projektin­johtourakoitsija Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Ossi Narinen kertoo.

Toimitalo on jaettavissa tarvittaessa toiminnallisesti pienemmiksi kokonaisuuksiksi tilatarpeiden muuttuessa.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Asennuslattiasta iloa talotekniikalle

Kohteessa on hyödynnetty asennuslattioita, ja tekijöiden mukaan kyseessä lienee Suomen suurin asennuslattiakohde, neliöitä on 22 000.

– Korotettu asennuslattia helpotti asennusten tekemistä. Sinne saatiin kaikki sähkötekniikka asennettua, mikä vapautti kattomaailmassa huomattavasti tilaa. Sähkönjakelu otetaan lattiasta ylös jakelupylväiden kautta, kohteen LVIA-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy:n Juha Soinio kertoo.

– Asennuslattia toisaalta helpotti sähkö­miesten työtä, mutta samalla se muutti työjärjestyksen totaalisesti. Sähköjen johdotusten piti olla hyvin pitkälle valmiit ennen kuin pystyttiin itse asennuslattiatyötä aloittamaan, työpäällikkö Ossi Narinen kertoo.

– LVI-urakointi meni koko ajan etunojassa rakennustöihin nähden, mikä on harvinaista, Soinio toteaa.

Tavoitteena oli luoda mielenkiintoista ja toimivan kokoista, erilaista ja erikorkuista työympäristöä. Rakennuksessa ei ole toimistorakennuksille nykyään tyypillistä korkeaa aulaa.

Kohteen tavoitteena oli lähes nollaenergia­talo. Rakennus sertifioidaan BREEAM-luokittelun Excellent-tasolle.

– Ilmanvaihto on pilkottu varsin pieniin osiin. Rakennus on tavallaan jaettu kolmeen osaan pystytorneiksi. Joka rakennuksen osalla on kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet. Näin on saatu pidettyä konekoko kohtuullisena. Ilmanvaihto on tarpeenmukaisesti ohjattu hiilidioksidipitoisuuden mukaan, Soinio kertoo.

Ilmamäärät on vielä ilmanvaihtosäätimin jaettu kanavistoon siten, että jokainen kerros on jaettavissa vähintään kahteen lohkoon. Jokaista kerrosta varten on kolme IV-konetta ja jokaisella kolmella koneella on vielä omat vaikutusalueet jaettu kahteen lohkoon. Näin jokaisessa kerroksessa on kuusi erilaista säätö­mahdollisuutta ilmanvaihdon osalta. 

Tilojen lämmitys ja jäähdytys on toteutettu katossa olevien säteilypaneelien avulla. 

– Rakennuksessa on myös valmiudet kysyntäjoustoon eli energialaitos pystyy tarvittaessa ohjaamaan kuormia, jos esimerkiksi sähkönkulutusta joudutaan jossakin kohtaa kuristamaan. Rakennuksen katolla on myös kohtalaisen kokoinen aurinkovoimala, Soinio toteaa.

 

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>