• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Q-nostot
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Kaupunkiympäristötalon tiilet ja kaaret linkkinä alueen menneisyyteen

Kaupunkiympäristötalon tiilet ja kaaret linkkinä alueen menneisyyteen

21/09/2020

Kaupunkiympäristötalon sisätiloissa on luonnolliset materiaalit ja luonnollinen tiilen, puun ja betonin sävymaailma. Tiili on näkyvissä ulkoseinän sisäpinnallakin.

Kaupunkiympäristötalo on ollut monivaiheinen rakennushanke. 

– Selvitimme hankkeen alussa varsin laajasti erilaisia vaihtoehtoja koko toimialan eli asiakaspalvelun ja noin 1500 työntekijän yhteiseksi tilaratkaisuksi. Sopiva ja hyvin saavutettavissa oleva tontti uudis­rakennukselle löytyi asemakaavan muutoksen myötä uudelta Työpajanpihan korttelialueelta, läheltä Tukkutoria ja Kalasataman metroasemaa, hankkeen kehitys- ja suunnitteluvaiheen projektinjohtajana toiminut Erja Erra Kaupunkiympäristön toimialalta kertoo. 

Hankkeen suunnitteluohjeeksi laadittiin koko toimialan yhteinen palvelu- ja työ­ympäristökonsepti. Suunnitteluratkaisuja ohjasivat vahvasti myös erilaiset ympäristö- ja elinkaaritavoitteet. 

Hanke pysyi suunnitellussa budjetissa. Vastaanotto tapahtui muutaman viikon myöhässä, mutta muuttamaan päästiin alkuperäisen aikataulun mukaan. 

– Rakentamisen osapuolia on ollut paljon, ja yhteensovittamisessa on ollut työtä. Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että valitsimme toteuttamisen työskentelymuodoksi Big room -mallin, jossa kaikki keskeiset osapuolet saatiin samaan aikaan paikan päälle tekemään päätöksiä. Joka torstai oli Big room -päivä, rakennusvaiheen projektinjohtajana toiminut Arto Manninen Kaupunki­ympäristön toimialalalta kertoo.

Rakennus täyttää lähes koko tontin alan, joten tontin koko ja muoto määrittelivät tilaratkaisun reunaehdot. Noin miljoonasta tiilestä koostuva julkisivu on irrotettu 60–70 senttimetriä kantavasta ulkoseinärakenteesta. Se korostaa rakennuksen jykevyyttä.

Rakennus täyttää lähes koko tontin alan, joten tontin koko ja muoto määrittelivät tilaratkaisun reunaehdot. Noin 42 000 brutto­neliömetrin kokonaisuudessa on työtilojen lisäksi paljon asiakaspalvelu-, kokous- ja näyttelytiloja. 

Kohde on poikkeuksellisen suuri toimisto­hanke nykyisessä markkinatilanteessa. Rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros, jossa on 75 autopaikkaa ja 500 polkupyöräpaikkaa.

Toimitalo on jaettavissa tarvittaessa toiminnallisesti pienemmiksi kokonaisuuksiksi tilatarpeiden muuttuessa. Hankkeen tila­tehokkuutta ei ole tiivistetty äärimmäisyyksiin saakka, vaikka toimialan tilatehokkuus paraneekin selvästi hankkeen myötä. 

Rakennuttajana toiminut Helsingin kaupunki on myynyt Kaupunkiympäristötalon saksalaiselle Union Investment Real Estate GmbH:lle 165 miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyi myös tontti. Kaupunkiympäristötoimialalle vuokrattavan tilan laajuus on noin 27 500 neliötä.

Jokaista kerrosta varten on kolme ilmanvaihtokonetta, ja jokaisen koneen palvelualueet on jaettu kahteen lohkoon; jokaisessa kerroksessa on kuusi erilaista säätö­mahdollisuutta.

Helppo lähestyä

Rakennuksessa ei ole omaa pihaa, vaan sen yläkerroksissa on sisäänvedettyjä, katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja työ-, virkistys- tai kokoontumistiloiksi. Katolla on suurehko aurinkovoimala ja laaja viherkattoalue, jossa on kävelyreittejä meri- ja kaupunki­maiseman sekä kattoistutusten ihailuun. Viherkatolle istutettiin noin 22 000 kasvia.

– Toisaalta rakennuksen edessä oleva kävely­-ympäristö tulee myös olemaan merkityksellisessä roolissa. Rakennus on hyvin saavutettavissa eri ilmansuunnista lähi­ympäristöä ajatellen. Tämä on myös sitä kohteen palvelutehtävän edesauttamista, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä toteaa.

Näyttävin muuratuin kaarin varustettu tiilijulkisivuinen Kaupunkiympäristötalo liittyy Teurastamon alueen teolliseen tiilirakennusperinteeseen. 

Tilojen lämmitys ja jäähdytys jaetaan katon säteilypaneelien kautta.

– Jo asemakaava edellytti tiilirakentamista, ja tiilihän on vahvasti perinteitä omaava materiaali. Rakennuksen perusilme lähti tiilestä, ja tiilen mukana tulivat sitten julki­sivun kaariaiheet, koska tiiltä on käytetty tuon tyyppisesti ennenkin, Lahdelma sanoo.

Noin miljoonasta tiilestä koostuva julkisivu on irrotettu jopa 60–70 senttimetriä kantavasta ulkoseinärakenteesta. Irti otetulla tiili­julkisivulla haluttiin korostaa rakennuksen jykevyyttä ja tiilimuurin paksuusvaikutelmaa. Tiilimuuraus on kannateltu kerroskohtaisesti kantaviin rakenteisiin. Rakennuksessa on kantavat betonielementit ulkoseinissä, ja sisällä on teräsrunko.

– Julkisivun syvyys myös leikkaa osaltaan auringon lämpökuormaa, kun rakennuksessa on suuret lasipinnat. Suoraan etelään avautuvissa ikkunoissa käytettiin myös markiiseja, Lahdelma toteaa.

Rakennuksella on poikkeuksellinen mittakaava, eli se on leveärunkoinen ja kerros­korkeudet ovat suuria. 

– Tästä on pyritty luomaan monitila­ympäristöön soveltuvaa rakennusta, mikä on vaikuttanut runkosyvyyteen ja kerroskorkeuksiin. Toisaalta piti saada valoa syvän rungon sisälle, mikä toi ruutujulkisivuperusratkaisun, projektiarkkitehti Teemu Seppälä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä toteaa. 

Rakennuksessa ei ole omaa pihaa, vaan sen yläkerroksissa on sisäänvedettyjä, katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja työ-, virkistys- ja kokoontumistiloiksi.

– Tämän tyyppisissä rakennuksissa on pidempään ollut tapana tehdä yksi korkea aula ja kerrokset sen ympärille. Tässä katsottiin tärkeämmäksi, että syntyy mielenkiintoista ja toimivan kokoista, erilaista ja erikorkuista työympäristöä. Näin ei tarvittu sitä korkeata aulaa lainkaan. Pääaula tehtiin kadunvarsikerrokseen, Lahdelma kertoo.

Sisätiloissa on luonnolliset materiaalit ja luonnollinen tiilen, puun ja betonin sävymaailma. Tiili on näkyvissä ulkoseinän sisäpinnallakin.

– Sisustusarkkitehtimme laati eri kerroksille oman teemakartan väri- ja materiaalimaailmoineen. Näin rakennuksen eri osille saatiin oma karaktäärinsä. Teemoina olivat Helsingin ympäristö ja luonto sekä toisaalta kivikaupunkiympäristö, Seppälä toteaa.

Ainutlaatuiset kaaret

Ulospäin rakennuksen näyttävimpänä ominaisuutena on suuret ja kauniit kaari-ikkunat katutasolla ja toisessa kerroksessa.

– Halusimme tuoda kaariaiheen myös tällaiseen moderniin rakennukseen. Kaarilla saatiin korostettua yleisö- ja palvelutiloja kuten sisääntuloaulaa. Rakennuksen julkisimmat tilat on tavallaan koodattu julkisivuun näillä kaarilla, Lahdelma kertoo.

Kaaret koostuvat kahdesta vierekkäisestä yhteen sidotusta teräs­betonisesta kaaresta, joista toinen kantaa julki­sivumuurausta ja toinen itse rakennuksen runkoa.

Talon seitsemän suurta julkisivukaarta haastoi tekijänsä perinpohjaisesti. Kolme kaarta on kahden kerroksen korkuisia ja neljä yhden kerroksen korkuisia. Pilariton kulma­kaari oli vielä oma lukunsa. 

– Kaaret toimivat yläpuolisia kerroksia kantavina rakenteina. Kaaret koostuvat kahdesta vierekkäisestä yhteen sidotusta teräs­betonisesta kaaresta, joista toinen kantaa julki­sivumuurausta ja toinen itse rakennuksen runkoa. Kaarien suunnittelussa haastavinta oli lämpöliikkeiden ja betonin kutistuman aiheuttamien pakkovoimien hallinta rakenteessa. Vastaavalla tavalla toteutettuja kaaria ei Suomessa tiettävästi ole. Niissä oli todella paljon miettimistä ja suunnittelemista, rakennesuunnittelusta vastannut Jari Lehto Ramboll Oy:stä kertoo.

Kaarista tehtiin vielä fyysinen yksi yhteen -malli, vaikka kohde kaarineen oli tietomallinnettu huolella. 

– Meidän piti aivan tarkkaan tutkia, mihin käsi sopii tiiliä muuratessa ja miten tuki­teräkset laitetaan. Kaaria tukevaan puumuottiin piti latoa alapinnan tiilet paikalleen valmiiksi. Fyysisen mallin kautta pääsimme kokeilemaan, mikä onnistuu ylipäätään. Halusimme varmistaa, että työ on mahdollista tehdä oikein. Siitäkään ei ollut varmaa tietoa, kuinka muotti pitää kaaren alle rakentaa ja minkälainen työjärjestys tarvitaan, projektin­johtourakoitsija Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Ossi Narinen kertoo.

Toimitalo on jaettavissa tarvittaessa toiminnallisesti pienemmiksi kokonaisuuksiksi tilatarpeiden muuttuessa.
Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Asennuslattiasta iloa talotekniikalle

Kohteessa on hyödynnetty asennuslattioita, ja tekijöiden mukaan kyseessä lienee Suomen suurin asennuslattiakohde, neliöitä on 22 000.

– Korotettu asennuslattia helpotti asennusten tekemistä. Sinne saatiin kaikki sähkötekniikka asennettua, mikä vapautti kattomaailmassa huomattavasti tilaa. Sähkönjakelu otetaan lattiasta ylös jakelupylväiden kautta, kohteen LVIA-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy:n Juha Soinio kertoo.

– Asennuslattia toisaalta helpotti sähkö­miesten työtä, mutta samalla se muutti työjärjestyksen totaalisesti. Sähköjen johdotusten piti olla hyvin pitkälle valmiit ennen kuin pystyttiin itse asennuslattiatyötä aloittamaan, työpäällikkö Ossi Narinen kertoo.

– LVI-urakointi meni koko ajan etunojassa rakennustöihin nähden, mikä on harvinaista, Soinio toteaa.

Tavoitteena oli luoda mielenkiintoista ja toimivan kokoista, erilaista ja erikorkuista työympäristöä. Rakennuksessa ei ole toimistorakennuksille nykyään tyypillistä korkeaa aulaa.

Kohteen tavoitteena oli lähes nollaenergia­talo. Rakennus sertifioidaan BREEAM-luokittelun Excellent-tasolle.

– Ilmanvaihto on pilkottu varsin pieniin osiin. Rakennus on tavallaan jaettu kolmeen osaan pystytorneiksi. Joka rakennuksen osalla on kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet. Näin on saatu pidettyä konekoko kohtuullisena. Ilmanvaihto on tarpeenmukaisesti ohjattu hiilidioksidipitoisuuden mukaan, Soinio kertoo.

Ilmamäärät on vielä ilmanvaihtosäätimin jaettu kanavistoon siten, että jokainen kerros on jaettavissa vähintään kahteen lohkoon. Jokaista kerrosta varten on kolme IV-konetta ja jokaisella kolmella koneella on vielä omat vaikutusalueet jaettu kahteen lohkoon. Näin jokaisessa kerroksessa on kuusi erilaista säätö­mahdollisuutta ilmanvaihdon osalta. 

Tilojen lämmitys ja jäähdytys on toteutettu katossa olevien säteilypaneelien avulla. 

– Rakennuksessa on myös valmiudet kysyntäjoustoon eli energialaitos pystyy tarvittaessa ohjaamaan kuormia, jos esimerkiksi sähkönkulutusta joudutaan jossakin kohtaa kuristamaan. Rakennuksen katolla on myös kohtalaisen kokoinen aurinkovoimala, Soinio toteaa.

 

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Ilmarinen ja Lujatalo sopivat 300 asunnon rakentamisesta Espooseen ja Vantaalle

    Ilmarinen ja Lujatalo Oy ovat sopineet noin 200 vuokra-asunnon rakentamisesta Espooseen ja Vantaalle. Lisäksi sovittiin…

  • Oodin kaaret paikallaan

    Helsingin Kansalaistorille rakennetaan 98 miljoonaa euroa maksava Oodi-keskustakirjasto, jonka rakenneratkaisuista erikoisin on rakennusta kannattelevat teräskaaret

  • Väitös: kustannus- ja energiatehokas peruskorjaus lämpöpumppu- ja talotekniikkaratkaisuilla

    Olemassa olevaa rakennuskantaa pitäisi korjata ottamalla huomioon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, sisäilmasto-olosuhteiden parantaminen ja kustannustehokkuus

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2020, PU 3 - 2020 Avainsanoilla: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arto Manninen, aurinkovoimala, Big room -malli, BREEAM-luokittelu, elinkaaritavoitteet, Erja Erra, Helsingin kaupunki, Ilmari Lahdelma, Jari Lehto, Juha Soinio, kaari-ikkunat, Kalasatama, kaupunki­maisema, kaupunkiympäristön toimiala, Kaupunkiympäristötalo, Ossi Narinen, palvelukonsepti, Rakennushanke, Ramboll Finland Oy, Ramboll Oy, Skanska Talonrakennus Oy, Teemu Seppälä, Teurastamo, tiilijulkisivu, tiilirakentaminen, toimisto­hanke, Tukkutori, työ­ympäristökonsepti, Työpajanpiha, Union Investment Real Estate GmbH, viherkattoalue, ympäristötavoitteet

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Jere Ahosesta Baronan logistiikka-alan kaupallinen johtaja

Risto Kivisilta Technopoliksen teknologiajohtajaksi

Casimir Lindholm Cargotecin toimitusjohtajaksi

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • LVI-urakoitsijoilla uutta yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa
  • Jere Ahosesta Baronan logistiikka-alan kaupallinen johtaja
  • Autotalon ja Eteläisen rautatiekadun väliin sovitellaan uutta toimitilaa
  • Risto Kivisilta Technopoliksen teknologiajohtajaksi
  • Casimir Lindholm Cargotecin toimitusjohtajaksi

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy