Kauppakeskuksen alla on 500 metriä pitkä pysäköinti­laitos, joka suunniteltiin Länsimetron asemalaiturien päälle kahteen tasoon.

Kaupunkikeskus Lippulaiva: Innovatiivisia rakenne- ja energiaratkaisuja

Espooseen avattu Lippulaiva on hiilineutraaliuden tavoitteista ponnistava älykäs ja energiatehokas 150 000 neliön kaupunkikeskus, jonka ytimenä on juuri avattu kauppakeskus. Hiilineutraalin energiajärjestelmän lisäksi Lippulaivassa on otettu huomioon helppo saavutettavuus ja ympäristöystävälliset liikkumistavat.

Rakennuttaja Cityconin mukaan uusi Lippulaiva pyrkii olemaan arjen elävöittäjä. Samaan kaupunkikeskuskokonaisuuteen rakennetaan kauppakeskuksen lisäksi kahdeksan asuinkerrostaloa. Rakenteilla olevan Espoonlahden metroaseman kaksi yhdyskäyntiä on integroitu kauppa­keskukseen, ja Espoonlahden bussiterminaalikin on Lippulaivassa. Kohteen konsepti­tason kokonaissuunnittelusta vastasi arkkitehti Vesa Jäntti ARCO Architecture Companystä.

Kauppakeskuksen vuokrausaste on Cityconin mukaan yli 90 prosenttia. Vain muutama tyhjä liiketila on jäljellä, mutta niihinkin on Cityconin mukaan neuvottelut käynnissä. 

– Uskomme, että ravintolat ovat yksi menestys­tekijä koko Lippulaivan kaupunki­keskukselle. Ravintoloihin ja kahviloihin olisi ollut enemmänkin tulijoita, ja muutimme jo yhden tavallisen liiketilan ravintolaksi, mutta enempää ei oikein pysty muuttamaan ilman todella merkittäviä kustannuksia. Olosuhteisiin nähden on ollut jopa loistava kysyntä, rakennuttajana toimivan Citycon Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Risto Seppo toteaa.

Kauppakeskuksen alla on 500 metriä pitkä pysäköinti­laitos, joka suunniteltiin Länsimetron asemalaiturien päälle kahteen tasoon.

Vaikeuksien kautta voittoon

Lippulaivan tie on ollut pitkä ja mutkikas. Vajaat yhdeksän vuotta sitten käynnistetty hanke muuttui alun laajennushankkeesta uudis­rakentamiseksi vanhan kauppa­keskuksen purkuineen ja väliaikaisine väistötiloineen. 

Hanketta kehitettiin aluksi Rakennusliike Lehdon kanssa, ja heidän kanssaan tehtiin erillinen urakkasopimus maarakennusvaiheesta sekä vanhan Lippulaivan purusta.  Kehitysvaihe Lehdon kanssa päätettiin, koska edellytyksiä jatkaa ei ollut. 

Citycon jatkoi hanketta ennen uuden pääurakoitsijan valintaa omilla erillisurakoilla: paikallavalujen osalta Sierak Oy:n kanssa ja teräsrungon osalta JPV Engineering Oy:n kanssa. Skanska valittiin uudeksi projektinjohtourakoitsijaksi joulukuussa 2019.

Kauppakeskuksen toisen kerroksen tasolla on rauhallinen ja hiljainen yläpiha, josta pääsee kirjastoon ja yksityiseen englanninkieliseen päiväkotiin.

– Uuden pääurakoitsijan hyppääminen liikkuvaan junaan oli hyvin haastavaa taloudellisen ja teknisen rajapinnan määrittämisen osalta. Paljon jouduttiin käymään neuvotteluja ennen ja jälkeen sopimuksen. Vaihdos onnistui kuitenkin lopulta ihan hyvin, kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut Pekka Rantala Indepro Oy:stä kertoo.

Kohteessa oli vaihdoksen aikaan jo kohtuullisen kokoinen työmaa käynnissä: runko­valmistus oli aloitettu ja paikallavaluperustuksia oli vielä käynnissä kummassakin rakennuspäässä. Hissikuilujen paikallavalurakenteiden valutkin olivat käynnissä.

– Tämä on hirvittävän iso kohde: noin 500 metriä pitkä ja sata metriä leveä työmaa. Rakennus täyttää tontin ääriään myöten. Veto­vastuun ottaminen ei tapahdu ihan hetkessä, mutta aika nopeasti kuitenkin pääsimme ihan hyvään yhteistyöhön aliurakoitsijoiden kanssa, Skanska Talorakennus Oy:n vastaava mestari Antti Virtanen kertoo.

Kauppakeskus Lippulaiva on noin 500 metriä pitkä ja sata metriä leveä. Sisäänkäytejä on myös kapeammilta sivuilta. Kaikki ulkoportaat ovat graniittia, ja katualueelle ulottuvat pihat ovat värikästä betonikiveystä graniittireunuksineen.

Kauppakeskusta rakennettiin synkronissa metroaseman ja bussiterminaalin kanssa, mikä paalutti aikataulun hyvin tiukaksi.

– Lopulta hanke valmistui aikataulun mukaisesti ja onnistui vaihdoksen jälkeen jopa poikkeuksellisen hyvin. Haasteita on toki isossa hankkeessa riittänyt, mutta niistä selvittiin, Rantala toteaa.

Yhteensovitus haastavinta

– Tässä hankkeessa oli haastavinta kaikkien eri työmaatoimintojen yhteensovitus. Kohde oli laaja jo sinänsä, eli omia ali­urakoitsijoitamme oli valtava määrä. Lisänä oli metro­aseman sovittaminen samaan kokonaisuuteen SRV:n ja heidän aliurakoitsijoidensa kanssa sekä moninaisten erilaisten viranomaisvaatimusten huomioonottaminen. Mukaan tuli vielä asuntorakentaminen samaan kokonaisuuteen. Urakkaamme kuului lisäksi kadun rakentaminen kauppa­keskuksen molemmin puolin, Skanskan Antti Virtanen kertoo.

Kauppakeskuksen sisälle integroitujen metrokäytävien turvallisuusvaatimukset olivat tiukat: palokuormaa ei saanut olla ollenkaan vaikka tilaan tehtiin laadukasta kauppakeskuskäytävää.

Yksi vaativimmista paikoista oli kauppakeskuksen alla sijaitseva 500 metriä pitkä pysäköinti­laitos, joka suunniteltiin Länsimetron asemalaiturien päälle kahteen tasoon. 

– Sweco esitti tähän aikataulua nopeuttavana ratkaisuna niin sanottua top-down -menetelmää, jossa rakennuksen runkoa voidaan rakentaa ylös ilman alinta välipohja­tasoa, joka rakennetaan sopivassa vaiheessa myöhemmin. Ratkaisun ansiosta alapohjan maarakennus- ja putkityöt eivät tahdistaneet runkorakentamista. Lisäksi tämä mahdollisti ylempien tasojen tekemisen isommilla työkoneilla korkeassa tilassa, rakennesuunnittelua johtanut Antti Vilen Swecosta kertoo. 

– Tämän vaiheen logistiset järjestelyt vaativat normaalia enemmän suunnittelua päällä olevan rakennustyömaan vuoksi. Lisäksi hallin ajoramppien valmistuminen oli kytköksissä katualueen valmistumiseen kauppa­keskuksen edustalla. Toisiinsa vaikuttavien tehtävien jono oli hyvin pitkä, Virtanen toteaa.

500 metriä pitkä katujulkisivu

– Kauppakeskuksen poikkeuksellisen pitkästä Espoonlahden julkisivusta tehtiin laadukas ja kestävä kaupunkijulkisivu, jossa on riittävästi ikkunoita ja riittävän iso mitta­kaava. Katujulkisivun tiilisokkeli on 10 metriä korkea. Katujulkisivu pilkottiin osiin niin, että matkalla tapahtuu materiaalivaihdoksia ja vaihdoksia myös korkeussuunnassa. Haastavaa oli integroida 4–15 -kerroksiset asuintalot kokonaisuuteen niin, että ne eivät jääneet irrallisiksi, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Arndt Heinzmann ARCO Architecture Companystä toteaa.

Julkisivuissa käytettiin paljon paikalla muurattua tiiltä ja sen lisänä perforoitua ja profiloitua peltiä. Tässä julkisivun yläosaan on asennettu aurinkopaneeleja, jotka muodostavat alaosan peltien kanssa yhtenäisen ilmeen.

Kauppakeskuksen eteläpuolella Solmutorin ja Espoonlahdentorin julkisivu on kymmenen metriä matalampi rinnetontin vuoksi. Eteläjulkisivu on pienimuotoisempi ja rauhalliseen kirkkopuistoympäristöön sovitettu.

Julkisivuissa käytettiin paljon paikalla muurattua tiiltä ja sen lisänä perforoitua ja profiloitua peltiä, yläosassa myös alumiinikomposiittikasetteja. Läpi hankkeen on käytetty laadukkaita materiaaleja, mihin myös kaupunki on satsannut katualueella.

– Tiili on käännetty detaljitasolla syvyyssuuntaan, eli ikkunat ja ovet ovat syvennyksissä ja tiiliverhous on käännetty tiilen pituuden verran sisäänpäin. Näin saatiin laadukas ja massiivinen tiiliseinävaikutelma aikaiseksi. Lisäksi tiilissä on käytetty neljää eri sävyä, ja jokaisen sävyn yhteyteen on valittu omanlaisensa perforoitu pelti. Metrokäytävien sisäänkäyntialueet erotettiin julkisivussa corten­-pinnoitteella, Heinzmann kertoo.

Katujulkisivua jatkettiin kauppakeskuksen sisäkäytävillä samoilla materiaaleilla. Siellä on myös sama materiaalivaihtelu kuin ulkona, mikä auttaa orientoitumaan sisätiloissa. 

Metroaseman sisäänkäynnit on verhottu cortenilla, samoin sisäänkäyntien yhteydessä olevat pyöräkatokset. Pyöräpaikkoja Lippulaivassa on 1400.

Kauppakeskuksen lattioissa käytettiin laikukasta laattaa, jota leikkisästi kutsuttiin purkkalaataksi. Laikukkaassa laatassa tulevat purukumiläiskät eivät erotu niin voimakkaasti kuin tasaisen yksivärisessä laatassa.

Kauppakeskuksen sisälle integroitujen metrokäytävien turvallisuusvaatimukset asettivat Heinzmannin mukaan suuret haasteet: palokuormaa ei saanut olla ollenkaan ja samaan aikaan piti tehdä laadukasta kauppakeskuskäytävää.

Selkeät kauppakäytävät

Sisälle on pyritty saamaan mahdollisimman selkeät kauppakäytävät: suorat linjat ja sisään­käynnit loogisissa paikoissa päissä ja keskellä. Aulojen alakatoissa on talotekniikka maalattu mustaksi, ja sen alla on säleikkö. Päätason isot riippuvalaisimet muodostavat oman valaisintasonsa. 

– Lähtökohtana suunnittelussa oli teollinen, vähän rouheampi ilme. Sierakin alkuvaiheessa tekemät betonirakenteet olivat niin hyväpintaisia, että ne jätettiin betonipinnalle. Niihin lisättiin ainoastaan paikoitellen suurgrafiikkaa, Heinzmann kertoo.

Sisustusarkkitehtuurissa on tavoiteltu rouheaa ilmettä. Betonirakenteet olivat niin hyväpintaisia, että pinnat jätettiin näkyville. Niihin lisättiin ainoastaan paikoitellen suurgrafiikkaa.

Katualueet olivat kaupungin suunnittelemia, ja rajapinnassa kauppakeskuksen kanssa oli paljon yhteensovitettavaa. Toteutus tehtiin laadukkaasti: esimerkiksi kaikki ulkoportaat ovat graniittia ja katualueelle ulottuvat pihat ovat värikästä betonikiveystä graniittireunuksineen.

Kauppakeskuksen toisen kerroksen tasolla on rauhallinen ja hiljainen yläpiha, josta pääsee kirjastoon ja yksityiseen päiväkotiin. 

Runko jaettiin 12 osalohkoon

Rakennesuunnittelusta vastannut Sweco liittyi hankkeeseen vuonna 2018. Kauppakeskuksen massiivisen koon vuoksi runko jaettiin 12 osalohkoon. Tämä edellytti paitsi rakennesuunnittelun laaja-alaista resursointia myös hankkeeseen aiemmin kehitettyjen runkoratkaisujen osittaista ideointia uudelleen haasteellisen aikataulun vuoksi.

Aulojen alakatoissa on talotekniikka maalattu mustaksi, ja sen alla on säleikkö. Isot, Lippulaivaan räätälöidyt riippuvalaisimet muodostavat näyttävän kokonaisuuden.

– Suunnittelussa oli varauduttava viiden osalohkon päälle suunniteltaviin kahdeksaan asuinkerrostaloon, joiden huoneistokoot ja kantavien seinien sijainnit olivat lukitsematta. Tämä edellytti asuinrakennusten ala­puolelle rakenneratkaisuja, jotka mahdollistaisivat suunnittelun ja rakentamisen etenemisen avoinna olevista lähtötiedoista huolimatta. Ratkaisuksi soveltui parhaiten massiivinen jälkijännitetty teräsbetonilaatta, joka mahdollisti sekä alapuolisten tilojen asettamat reunaehdot että rakentamisen aloituksen huolimatta yläpuolisten asuintalojen tila­ratkaisuista, Antti Vilen kertoo.

Kauppakeskuksissa suunnittelua ohjaa tilojen muuntojoustavuus. Tämä varmistettiin WQ-ristikkopalkkirungolla, jota Sweco on käyttänyt myös useissa aiemmissa kauppakeskuskohteissaan.

– Ristikkopalkeilla saavutetaan riittävän korkea tilaratkaisu sekä mahdollisuus talotekniikan vapaalle reititykselle molemmissa suunnissa. Lisäksi ristikkopalkit mahdollistavat nopean suunnitteluprosessin ja hanke­aikataulun, koska muu suunnittelu ei tahdista rakennesuunnittelua, Vilen kertoo.

Katujulkisivua jatkettiin kauppakeskuksen sisäkäytävillä samoilla materiaaleilla. Siellä on myös sama materiaalivaihtelu kuin ulkona, mikä auttaa orientoitumaan puoli kilometriä pitkän rakennuksen sisätiloissa.

Lippulaivassa on myös tehty uraauurtavaa työtä 3D-kiinteistömallinnuksen osalta. 

– Rakentamisaikaiset lakimuutokset mahdollistivat 3D-kiinteistöjen muodostamisen, ja kaikki Lippulaivan asuinkerrostalot ovat nyt erillisiä 3D-kiinteistöjä peruskiinteistöjen yläpuolella. Kiinteistörajat ovat aikaisemmin olleet 2D-kiinteistömaailmassa tontin nurkkapisteinä. 3D-kiinteistö voidaan muodostaa esimerkiksi toisen rakennuksen ylä- tai alapuolelle niin, että sillä on niin sanotut Z-koordinaatit eli korkeuskoordinaatit, Indepron Pekka Rantala kertoo.

60 ilmanvaihtokonetta

– Alkuvaihe toteuttajavaihdoksen jälkeen oli LVI-suunnittelun kannalta hyvin hektistä aikaa. Jouduimme lähtemään vähän kuin atomeista liikkeelle, ja taloa rakennettiin koko ajan eteenpäin. Jouduimme monessa kohtaa tekemään aivan uusia ratkaisuja aiempien tilalle, kohteen LVI-suunnittelusta vastannut Juha Soinio Ramboll Finland Oy:stä kertoo.

Espoonlahden aluekirjasto on yksi Lippulaivan ankkurivuokralaisista.

Esimerkiksi parkkihallien liikennemääriä simuloimalla päädyttiin siihen, että viranomaisvaatimuksen mukaisista ilmamääristä voitaisiin reilusti tinkiä. 

– Esittelimme simulointia Espoon rakennusvalvonnalle ja saimme sieltä hyväksynnän, että pysäköintihallien ilmastointi voidaan tehdä viranomaisvaatimuksia pienemmillä ilmamäärillä. Näin saatiin ilmanvaihtokoneetkin paremmin sopimaan pysäköintitasoille, Soinio toteaa.

Hänen mukaansa käytäntö on osoittanut, että hyvin harvoin pysäköintihalleissa koneita tarvitsee pyörittää yli 60 prosentin teholla, kun ilmanvaihtoa ohjataan ilmanlaadun pohjalta. Autojen päästöt ovat pienentyneet koko ajan, ja hybridit sekä sähköautot pienentävät päästöjä edelleen tulevaisuudessa.

– Yksi kohteen isoimpia haasteita oli siinä, että katolla sijaitsevat kolme ilman­vaihdon konehuonetta ovat keskellä rakennusmassaa, minkä vuoksi jouduttiin tekemään poikkeuk­sellisen pitkiä kanavavetoja etäisimmille käyttäjille. Ravintolat vaativat myös kohtalaisen isoja ilmamääriä, joten ilmanvaihtokanavien yhteensovituksessa jouduimme tekemään paljon yhteistyötä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijoiden kanssa, jotta kaikki saatiin mahtumaan mukaan, Soinio kertoo.

Kaikki kaupallisten tilojen ilmanvaihtokoneet ovat katolla olevissa konehuoneissa. Parkkihallin koneille on lisäksi omat konehuoneensa pysäköintitasoilla. Kaikkiaan rakennuksessa on noin 60 ilmanvaihtokonetta.

Lippulaivan vuokrattava kokonaispinta-ala on 44 000 neliötä. Yhteensä noin sadan kaupan, kahvilan ja ravintolan lisäksi Lippulaivassa on myös hieman vuokrattavaa toimistotilaa..

Älykäs korttelienergiaratkaisu 

Lippulaivassa on erittäin pitkälle viety energia­järjestelmien ja kiinteistöautomaation kokonaisuus, jota hyödynnetään kiinteistön energiankäytön optimoimiseen. Lippulaiva saavutti toisena Suomessa Smart Building -sertifikaatin.

– Kiinteistössä on tällä hetkellä maailman johtava teknologia energian ja älyn osalta, Cityconin Risto Seppo toteaa.

Adven Oy on toimittanut lämmitys- ja jäähdytysenergiajärjestelmän palveluna, joka sisältää järjestelmän suunnittelun, käytön ja huollon. Kyseessä on korttelienergiaratkaisu, jota hyödyntävät nyt valmistunut Lippulaiva sekä sen päätyihin nousevat kahdeksan kerrostaloa. Kokonaisuuden vuosittainen energiantarve on 12 000 megawattituntia. 

Lippulaivaan odotetaan vuosittain kahdeksaa miljoonaa kävijää. Myyntiodotus on 175 miljoonaa euroa. Liikkeitä on sata.

Lippulaivan energiantuotannon kulmakivenä on maalämmön hyödyntäminen. Tontille on kaivettu 170 maalämpökaivoa, yhteensä kaivoja on 53 kilometrin verran. Maalämpöjärjestelmää voitiin hyödyntää jo rakennus­vaiheessa, mikä helpotti rakentamista. 

Suurin osa lämmön ja jäähdytyksen tarpeesta pystytään hoitamaan maalämmöllä. Kaukolämpö toimii varalla huipputeho­tarpeiden tasaajana. Varalla on lisäksi noin 500 kilowatin sähkökattila.

Maalämpöjärjestelmästä saadaan samalla viilennystä asuinrakennuksiin. Kauppojen ja muiden tilojen viilennyksessä syntyvä lauhdelämpö ohjataan maalämpökaivoihin kalliota lämmittämään, mikä parantaa järjestelmän hyötysuhdetta. 

Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 60 ilmanvaihtokonetta. Liike- ja toimistotiloja palvelevat koneet ovat katolla, pysäköintilaitoksen koneet ovat pysäköintitasolla.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille.

Lippulaiva tuottaa aurinkosähköä julki­sivuihin integroiduilla ja vesikatolla sijaitsevilla aurinkovoimaloilla. Noin 2400 neliön laajuisen järjestelmän paneeliteho on yli 600 kilowattipiikkiä. Aurinkosähköä käytetään Lippulaivan hissien, liukuportaiden ja yleisten alueiden valaistuksen vaatiman sähköntarpeen täyttämiseen.

Energiakokonaisuuteen kuuluu myös kaksi 1600 kilovolttiampeerin sähkömuuntajaa.

Katolla sijaitsevat kolme ilman­vaihdon konehuonetta ovat keskellä rakennusmassaa, minkä vuoksi jouduttiin tekemään poikkeuk­sellisen pitkiä kanavavetoja etäisimmille käyttäjille. Konehuoneiden lisäksi katolla on aurinkovoimala.

Lippulaivan sähkön kulutusta optimoidaan älykkäällä Microgrid Advisor -ohjauksella. Älykäs ohjaus tarkoittaa, että sähkönkulutuksen ollessa huipussaan voidaan esimerkiksi ilmanvaihdon sähkönkulutusta hetkellisesti pienentää.

– Mikroverkko toimii myös energiantuotannon virtuaalivoimalana valtakunnanverkkojen kysyntäpiikkien tasaamisessa. Verkkoon kytketyllä sähköakulla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa. Älykäs kokonaisjärjestelmä seuraa myös kauppakeskuksen käyttöä. Ramboll on tehnyt järjestelmän konseptin ja arkkitehtuurin ja järjestelmän toteuttajana on Schneider Electric, Ramboll Finland Oy:n Kreetta Manninen kertoo.

Pysäköintihallien liikennemääriä simuloimalla päädyttiin siihen, että hallien ilmastointi voidaan tehdä viranomaisvaatimuksia pienemmillä ilmamäärillä. Autojen päästöt ovat pienentyneet koko ajan, ja hybridit sekä sähköautot pienentävät päästöjä edelleen tulevaisuudessa.

Schneider Electricin myyntijohtaja Reijo Kortejärvi sanoo, että älykkään kauppakeskuksen älykäs sähköverkko on ainutlaatuinen kokonaisuus.

– Näin laaja teknologiakokonaisuus on optimoitu ensimmäistä kertaa. Tästä tulee Schneider Electricille globaali referenssi, Kortejärvi kertoo.

Älykkään ohjauksen ansiosta koko kiinteistön sähkönkulutuksen arvioidaan putoa-van noin kolmanneksella verrattuna vastaaviin kauppakeskuksiin. 

Citycon rakennuttaa Lippulaivan päätyyn bussiterminaalin päälle neljä 4–14 -kerroksista vuokrakerrostaloa, jotka valmistuvat 2022–2023 Kahden vuokrakerrostalon rakentaminen aloitetaan myöhemmin. Lisäksi kahden asuinkerrostalon rakennusoikeus on myyty rakennusyhtiö Hausialle.

Lippulaiva on päässyt myös osaksi EU:n energiatehokkuutta ja sähköistä liikkumista kaupungeissa edistävää SPARCS-hanketta. 

Hyvien julkisten yhteyksien lisäksi pysäköinti­hallissa on noin 130 latauspistettä sähköautoille, ja pyöräpaikkoja on noin 1400 eli enemmän kuin autopaikkoja.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.