Viimeisimmät julkaisut

Kaupungin ytimessä moderni Tikkurilan kirkko

Tikkurilan uusi kirkko kaupunkikeskustan ytimessä vihittiin käyttöön tammikuussa 2021. Moderni kirkko mukautuu sekä pehmeästi että rohkeasti ympäristöönsä. Allianssimallilla toteutetun hankkeen kustannusarvio on 21,3 miljoonaa euroa.

Rakennus on suunnilteltu kestämään ainakin 200 vuotta. Kirkkosali on sisältä korkeimmillaan yli 15 metriä. Salin seinät ovat pääosin betonia rouheine pintoineen, joissa näkyy lautamuottien jäljet. Lämpöä betonin rinnalle tuo puu, joita on seinäpinnoissa ja kattorimoituksessa. Myös alttari, lukupulpetti ja istuimet ovat puuta. Salin lattia on mosaiikkibetonia.

Tikkurilan vasta valmistuneen kirkon rakentamiseen liittyy monia vaiheita. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast kertoo, että uuden kirkon rakentaminen oli esillä jo vuosituhannen alussa. Rakennuksesta järjestettiin vuonna 2006 arkkitehtuurikilpailu, mutta hanke ei vielä silloin edennyt.

– Kirkon rakentaminen pyörähti kunnolla käyntiin vuonna 2013, kun vanha kirkko asetettiin sisäilmaongelmien vuoksi käyttökieltoon. Vantaan seurakuntayhtymä pohti tämän ja vieressä sijainneen virastotalon perus­korjausta, mutta siitä luovuttiin. Uuden kirkon hankesuunnitelma valmistui 2016, Janne Silvast kertoo.

Tontilla olleiden vanhan kirkon, kello­tapulin ja seurakunnan virastotalon purkutöihin voitiin ryhtyä vasta syksyllä 2018, kun kaupunki oli hyväksynyt Asemantien ja Unikkotien välisen korttelin asemakaavan muutoksen. Kirkollisten rakennusten lisäksi purettiin viereinen liikerakennus.

Tikkurilan uusi kirkko haluttiin rakentaa vanhan kirkon paikalle eikä muita vaihto­ehtoja ollut käsittelyssä.

Kirkko on Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kotikirkko, jossa on myös Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön palvelut ja seurakuntayhtymän hallinto. Rakennuksen bruttoala on noin 3500 neliötä, puolet vähemmän kuin vanhassa kirkossa ja virastotalossa.

– Kirkko sijaitsee paraatipaikalla, vasta­päätä Vantaan kaupungintaloa ja lähellä Tikku­rilan rautatieasemaa. Sen kirkollisilla juurilla on pitkä historia. Tontilla on aikoinaan ollut Bethania-rukoushuone, josta kirkkokortteliin valmistuva asuin- ja liikerakennus on saanut nimensä, Silvast kertoo.

Uusi kirkkorakennus on Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan Vanda svenska församlingin kotikirkko, jossa sijaitsevat myös Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön palvelut ja seurakuntayhtymän hallinto.

Rakennuksen bruttoala on noin 3500 neliömetriä, joka puolet vähemmän kuin vanhassa kirkossa ja virastotalossa. 

Allianssilla kohti yhteistä määränpäätä

Uuden kirkon urakkamuodoksi valikoitui allianssimalli.

– Seurakuntayhtymä halusi varmistaa hankkeen onnistuminen niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin esteettisesti, Janne Silvast toteaa. 

Rakennuttaja pyysi tarjoukset allianssista keväällä 2017. Kilpailutuksen kautta kumppaneiksi valittiin Lujatalo Oy:n ja Arkkitehti­toimisto OOPEEAA Oy:n muodostama ryhmä.

Suunnittelujohtaja Niila Aunio Luja­talosta toteaa allianssin sopineen hyvin uuden kirkon toteutusmuodoksi. Osapuolet etsivät yhdessä ratkaisut aina suurista linjoista pieniin detaljeihin saakka.

Kirkko sijaitsee paraatipaikalla, vasta­päätä Vantaan kaupungintaloa ja lähellä Tikku­rilan rautatieasemaa. Tontilta purettiin vanha kirkko, kello­tapuli, seurakunnan virastotalo ja yksi liikerakennus. Kirkko rakennettiin kiinni kahteen uuteen asuinrakennukseen. Rakennukset muodostavat umpikorttelin.

– Esimerkiksi kehitysvaiheessa suunnitelmia sorvattiin ja kustannuksia laskettiin useampaan kertaan, jotta saavutettaisiin hankkeelle asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Tämän rinnalla aikataulutuksen piti toimia niin, että seurakunta­yhtymä pystyi tekemään tarvittavat päätökset oikea-aikaisesti. Kehitysvaihe päättyi vuoden 2018 lokakuussa, jonka jälkeen siirryttiin toteutusvaiheeseen.

Kirkon pääsuunnittelija, arkkitehti Anssi Lassila Arkkitehtitoimisto OOPEEAAsta toteaa allianssin tuoneen hankkeeseen paljon hyvää.

– Käyttäjien toiveiden, tiukan budjetin ja visuaalisten tavoitteiden yhteensovittaminen vaati paljon työtä.  Avoimen vuorovaikutuksen kautta löydettiin hyvä tasapaino.

Kirkkoherra Janne Silvast on myös tyytyväinen allianssiin.

– Kommunikointi ja yhteistyö korostuivat, kun pohdittiin yhdessä eri ratkaisuja, kustannuksia ja aikataulua. Kaikilla oli halua ja kunnianhimoa saattaa erityinen hanke onnistuneeseen lopputulokseen.

Katutasossa on kaikille asiakkaille avoin kahvila, jonka toiminnasta vastaa yrittäjä.

Rakentamista keskellä kaupunkia

Uuden kirkon rakentaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa. Työ tehtiin sääsuojassa, jolla minimoitiin riskitekijät. Tämä nousi erityisen tärkeäksi asiaksi tilaajan taholta.

– Yksi allianssin päätöksistä oli rakentaa kellariton rakennus. Alueella on pohjaveden pinta korkealla, joten siihen liittyvät riskit halutaan välttää. Lisäksi rakennus oli paremmin sovitettavissa budjettiin ilman kellaria, koska tämä olisi vaatinut vedenpaineen vuoksi erityisratkaisuja, Niila Aunio kertoo.

Tontin maaperä on savea, joten rakennus paalutettiin. Rakennuksen alla on tuulettuva alapohja.

Rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen korostui rakennuksen pitkäikäisyys. Ratkaisuilla tähdätään vähintään 200 vuoden käyttöikään. 

Suunnittelujohtaja Niila Aunio toteaa rakennuspaikan keskellä kaupunkia tuoneen haasteita. Lähiympäristö toimintoineen ja asukkaineen piti ottaa joka vaiheessa huomioon.

– Uusi kirkko rakennettiin kiinni kahteen asuinrakennukseen, jotka olivat samaan aikaan työn alla. Työmaiden välillä tarvittiinkin saumatonta viestintää.

Mekaanisen metsäteollisuuden lakko ja korona toivat viiveitä, mutta aikataulu kyettiin kuromaan kiinni ja rakennus luovutettiin tilaajalle joulukuussa 2020. Tilanteessa oli kaikuja vuodelta 1956, jolloin vanhan kirkon rakentamista viivästytti maassa vallinnut yleislakko.

Ensimmäisessä kerroksessa ovat kirkko- ja seurakuntasalien lisäksi monikäyttöinen aula asiakaspalvelupisteineen ja Pienten paikka.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Näyttävä ja monimuotoinen

Arkkitehti Anssi Lassila toteaa tiiviin kaupunkitilan ja korttelin alustavan luonnoksen asettaneen raamit kirkon suunnittelulle. Rakennus täyttää tonttinsa kokonaan ja on osa umpikorttelia, joka täydentyy yhteisellä piha-alueella.

Kirkossa on julkisen rakennuksen näyttävyyttä. Sen kulma nousee noin 20 metriin, josta kolmionmallinen massa laskeutuu toisen kerroksen tasolle ja neljäkerroksinen toimistosiipi liittyy viereiseen kerrostaloon.

Kirkon julkisivu on paikalla muurattua tiiltä, joka rakennuksen pitkäikäisyyttä ajatellen patinoituu kauniisti. Julkisivun väri muuttuu liukuen tiilenpunaisesta vaaleaan.

Vaihtelevaa rytmiä julkisivuun antavat eri tasoilla olevat ikkunat. Talon korkeimman osan katto on tiiltä, ja matalampaan toimisto­-osaan tehdään viherkatto. 

Kirkon kynnys matalalla

Tilojen suunnittelun lähtökohtana oli niiden muunneltavuus sekä neliöiden tehokas käyttö.

– Yhtenä haasteena oli yhdistää sakraalitila ja siihen liittyvät muut tilat niin, että arjesta irtautuminen ja monikäyttöisyys toteutuvat, toteaa arkkitehti Anssi Lassila, joka on suunnitellut myös Klaukkalan kirkon Nurmijärvellä ja Kuokkalan kirkon Jyväskylässä.

Kirkkoherra Janne Silvast korostaa avointa kirkkoa, jonka kynnys on matalalla ja jonne voi poiketa aamusta iltaan.  Tiloja voi siirtoseinin sulkea ja avata niin, että eri toiminnot eivät häiritse toisiaan.

Kirkkosaliin on yhdistettävissä kaksi salia, jolloin istumapaikkojen määrä nousee 150:stä noin 400 paikkaan. Kalusteratkaisut tukevat tilojen muunneltavuutta.

Kirkkorakennuksen toisessa kerroksessa ovat kerhotilat, asiakasvastaanottohuoneet ja toimistotiloja. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsevat työskentely- ja neuvottelutilat.

Kirkkosali on sisältä korkeimmillaan yli 15 metriä. Salin seinät ovat pääosin betonia rouheine pintoineen, joissa näkyy lautamuottien jäljet. Kadun puoleisilla sivuilla vuorottelevat betonipilarit ja korkeat ikkunasyvennykset. Valo ja varjot luovat saliin tunnelmaa ja korostavat pintoja.

Lämpöä betonin rinnalle tuo puu, joita on seinäpinnoissa ja kattorimoituksessa. Niin ikään kalusteet, kuten alttari, lukupulpetti ja istuimet ovat puuta. Salin lattia on mosaiikkibetonia.

Ensimmäisessä kerroksessa ovat kirkko- ja seurakuntasalien lisäksi monikäyttöinen aula asiakaspalvelupisteineen ja Pienten paikka. Katutasossa on myös kaikille asiakkaille avoin kahvila, jonka toiminnasta vastaa yrittäjä.

Ruuanvalmistuskeittiö mahdollistaa yhteisöllisten ruokailujen järjestämisen. Seura­kunnan tavoitteena onkin panostaa niihin entistä enemmän, kunhan koronatilanne sen sallii. 

Kirkkorakennuksen toisessa kerroksessa ovat kerhotilat, asiakasvastaanottohuoneet ja toimistotiloja. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsevat työskentely- ja neuvottelutilat.

– Työntekijöille isoimpia muutoksia on siirtyminen työhuoneista monitilatoimistoon, jossa työpisteet ovat kaikkien käytössä. Niiden määrä on mitoitettu noin 100 henkilölle, Silvast kertoo.

Käyttäjälähtöinen tilojen suunnittelu on toteutettu palvelumuotoilun keinoin. Tätä silmällä pitäen noin 20 seurakunnan työntekijää opiskeli tuotekehitystä, mitä voitiin hyödyntää allianssissa. Myös seurakunnan päättäjiltä ja seurakuntalaisilta kerättiin palautetta.

Ääniteknisesti vaativa kohde

Tikkurilan kirkon akustiikan on suunnitellut akustikko Olli Salmensaari Akukon Oy:stä.

– Kirkkorakennus on ääniteknisesti haastava kohde. Akustiikan pitää olla muunneltavissa, koska tilojen käyttötarkoitus, ihmisten määrä ja musiikin tyyli vaihtelevat suuresti. 

Kirkkosalissa soi tänä päivänä monenlainen musiikki. 

– Vanhan kirkkomusiikin ja uuden musiikin, kuten iskelmämusiikin tyylilaji on erilainen. Urut soivat pitkään toisin kuin esimerkiksi kymmenen hengen rytmiryhmän esitys, jossa on lyhytaikaisia teräviä ääniä, Olli Salmensaari kuvailee.

Tilan akustiikka on mahdollista säätää musiikin mukaan.

Kirkkosalin ikkunaelementeissä on digi­printtiteos estämässä suoraa näköyhteyttä esimerkiksi alttarille.

– Kirkkosalissa on ikkunoiden eteen käännettävät, ääntä vaimentavat akustiset elementit. Nämä myös estävät valon pääsyn saliin, joten esitykseen mahdollisesti liittyvät valot pääsevät oikeuksiinsa. Lisäksi kattorimoituksen takana on moottorisäädettävä verho, joka vaimentaa jälkikaikua. Näillä elementeillä tilan akustiikka voidaan sopeuttaa käyttötarkoituksen mukaan.

Akustiikkasuunnittelija toteaa, että kirkko­sali saa olla kaikuva. Muissa rakennuksen tiloissa katedraalikaiku ei ole miellyttävä eikä suositeltava.

Puheen kuuluvutta kirkkosalissa parantavat äänentoistolaitteet, jotka on tuotu lähelle ihmistä. Ennen vanhaan kuin tämänkaltaisia laitteita ei ollut, oli ratkaisuna liturginen laulu.

– Kaikuisassa tilassa laulettu ääni kuuluu selkeämmin kuin puhuttu ääni.

Tikkurilan kirkkosalin ja viereisten tilojen välissä olevat siirtoseinät ovat kaksin­kertaiset, joten ne eristävät hyvin ääntä. Tosin akustikon oli myös mietittävä, miten ääni toimii, kun siirtoseinät on avattuina.

Rakennuksen ääneneristyksessä on otettu huomioon tilojen rinnakkainen toiminta. Kohtaamistiloissa ja toimistoissa tähän on kiinnitetty erityishuomiota.

– Tiiveydellä voidaan välttää äänen etenemiseen tilasta toiseen. Lisäksi rakennuksessa on liikuntasauma, jonka halki ääni ei välity helposti, esimerkiksi kirkkosalista toimisto-osaan.

Niin ikään rakennuksen julkisivun pitää eristää hyvin ääntä. 

– Kirkosta tuotetut äänet eivät saa kantautua ulkopuolelle eikä toisaalta liikenteen melu saa tulla sisälle.

Tikkurilan kirkossa ei ole kellotapulia, vaan toimistosiiven neljännessä kerroksessa on tornikellopeli eli carillon.

Erityislaatuinen hanke

Tikkurilan uusi kirkko on tekijöilleen ainutlaatuinen projekti monin tavoin.

– Vastaavanlaista hanketta ei tule monenkaan kohdalle jo siitä syystä, että uusia kirkkoja rakennetaan harvoin. Suunnittelijoiden ja rakentajien lisäksi muun muassa hankintahenkilöstö joutui uuden eteen, kuten urkujen ja kirkonkellojen hankintaan, Lujatalon Niila Aunio kertoo.

Tikkurilan kirkossa ei ole kellotapulia, vaan toimistosiiven neljännessä kerroksessa on tornikellopeli eli carillon. Sen asentaminen on Aunion mukaan yksi esimerkki siitä, että valmiita ratkaisuja ei ollut, vaan ne piti miettiä yksityiskohtia myöten. Tornikellopelin kiinnityksessä oli tärkeätä, että runkoäänet eivät häiritse naapurirakennuksia.

Erityistä urakoitsijan kannalta on sekin, että Lujatalo ei rakennustöiden päätyttyä irtaudu hankkeesta, vaan on mukana rakennuksen ylläpidossa.

Taide-elämyksiä ulkona ja sisällä

Kirkko tarjoaa myös taide-elämyksiä. Arkki­tehti- ja suunnittelutoimisto Partanen & Lamusuo Oy:n suunnittelema taide suuntautuu sekä sisätilaan että ohikulkijoille.

Kirkkosalin ikkunaelementeissä on digi­printtiteos. Kirkkoherra Janne Silvast toteaa printin olevan riittävän hengittävä, että kirkko ei näytä suljetulta paikalta, mutta se on myös tarpeeksi peittävä, ettei ulkopuolelta ole näköyhteyttä esimerkiksi alttarille.

Kirkkosalissa on seinään kaiverrettu Kastepuu. Alttarin puoleisen seinän risti on kiinni rakennuksen rungossa. 

Uudessa kirkossa on pari linkkiä Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon, joka on keskiajalta. Yksi tiilistä on löydetty historiallisen kirkon ympäristön kaivauksista ja on todennäköisesti 1500-luvulta. Uruissa on puolestaan noin 30 pilliä, jotka ovat Pyhän Laurin kirkon vanhoista uruista.

Tikkurilan kirkko valmistui Tikkurilan keskustakorttelin kohteista ensimmäisenä. Lujatalo, Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöosake­yhtiö Bethania ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas rakentavat kirkon kylkeen kerrostaloa, joka valmistuu keväällä 2021. Rakennukseen tehdään yhteensä noin 220 asuntoa, ja sen katu­kerrokseen tulee liiketiloja.

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>