Kauppurienkatu 9 otti kulman haltuun
Kaikkien kasvavien kaupunkien keskustat painivat paikoitus-, ruuhka- ja ilmanlaatuongelmien kanssa. Oulu teki asiassa kaukonäköisen ratkaisun. Keskustan pysäköinti ja kiinteistöjen huolto siirrettiin maan alle. Paikoitus on noin 22 metrin ja huoltoliikenne peräti 41 metrin syvyydellä merenpinnasta ja lähes saman verran katutasosta.
Kallioon rakentaminen on nykyisin hinnaltaan kilpailukykyistä, joten käytetty menetelmä oli paremminkin mahdollisuus kuin lisäkustannus.
Uusi liike- ja toimistotalo Kauppurienkatu 9 olisi voitu perustaa suoraan kalliolle, mutta maan alle haluttiin ja rakennusoikeus salli kaksi lisäkerrosta, joten perustamisessa jouduttiin menemään
naapureita syvemmälle ja pohjaveden pinnan alapuolelle. Tämä työvaihe kesti kolme kuukautta ja vaati rakennusaikaista tuentaa. Se toteutettiin suihkupaaluilla, vinoankkuroinnilla, teräsponttiseinillä ja pohjan stabiloinnilla. Ne purettiin, kun kellarikerroksen vesitiiviit seinät saatiin valmiiksi.
Huoltotunnelista nousee ylös kaksi tavarahissiä ja pysäköintiluola Kivisydämestä viisi henkilöhissiä. Pisimmät hissikuilut on 74-metrisiä; vastaavia ei löytyne muualta Suomesta. Yhtä komeat
ovat myös ilmanvaihdon hormit, toinen kiinteistölle ja toinen pysäköintiluola Kivisydämeen.
Asemakaavamääräyksissä ei sallittu kaupunkikuvallisista syistä ilmanvaihdon konehuonetta kattokerrokseen, joten se sijoitettiin alempaan kellarikerrokseen. Maanalaisesti hoidetaan myös huoltoliikenne. Silloin se ei ole muun liikenteen jaloissa, kuten arkkitehtisuunnittelusta vastannut Rainer Linderborg Innovarch Oy:stä toteaa.
Synergistä louhintaa
Kohteen käynnistämistä hidasti Museoviraston tutkimukset alueella ennen maankaivua. Mitään todella arvokasta ei löytynyt. Avolouhinnassa poistettiin kalliota 6000 kuutiota.
Rakennuttaja Ilmarisen puolesta projektista vastasi rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski. Hän arvostaa yhteistyötä Lemminkäinen Infran kanssa. Yrityksen eri yksiköt rakensi parkkiluolastoa ja Kauppurienkatu 9:n perustuksia yhtä aikaa. Työvaiheiden tahdistuksesta hyötyivät molemmat projektit.
Louhinta kaupunkikeskustan alla vaatii osaamista. Naapurirakennuksiin asennettiin anturit ja niiden tuloksia tarkkailtiin joka räjäytyksen yhteydessä, jotta osattiin käyttää järkevää panostusta.
– Vaativissa louhinnoissa projektien ammattilaiset kiertävät ympäri Suomea ja välittävät kokemusta työmailta toisille, projektipäällikkö Heikki Keränen Lemminkäinen Infrasta kertoo.
Viereistä katualuetta ei saanut käyttää kuin sovitulta osin rakennusalueena, mikä vaikeutti rakennusmateriaalien tuontia työmaalle. Toimitusten piti tapahtua ”kädestä suuhun”, koska varastointitilaa ei ollut kuin viereinen vuokrattu piha-alue. Kiinteistön huoltoliikenne kulkee maan alla.
Muunneltava runko
Kauppurienkatu 9:n katutasossa on ketjujen vähittäismyymälöitä. Kerroksissa 2–5 on vuokralaisena Mehiläinen.
– Mehiläisellä on täyden palvelun terveyspalvelut leikkaussaleineen, magneettikuvauksineen ja sairaaloineen, palvelupäällikkö Seija Hentonen kertoo.
Kiinteistönomistaja Ilmarinen on tehnyt pitkäaikaisen sopimuksen Mehiläisen kanssa. Rakennus on suunniteltu helposti muunneltavaksi. WSP Finland Oy:n rakennesuunnittelija Jouni Siikaahon mukaan kantavina rakenteina on teräsbetoniseinät, joiden päällä on Deltapalkkien ja ontelolaattojen liittorakenne. Näin on päästy pitkiin jänneväleihin ja mahdollistettu väliseinien joustava sijainti. Jämerän betonirungon ääneneristys on hyvä.
– Kolmannen kerroksen välipohja työntyy katukäytävän ja linja-autopysäkin päälle viiden metrin mittaisena lippana. Tätä Oulun rakennusvalvontakin piti hyvänä ratkaisuna. Vilkkaan bussikadun
pysäkillä olevat ovat sateen suojassa, Rainer Linderborg sanoo.
Mehiläisen käyttämä magneettikuvauslaite on raskas. Sille on ulkoseinässä valmis luukku sisään tuontia ja mahdollisia huoltotoimenpiteitä varten.
Toteutus tavoitehintaurakalla
Pääurakoitsijana ja projektijohtokonsulttina toimi SRV Rakennus Oy, jolla on ollut lukuisia projekteja Ilmariselle.
– Tavoitehintaurakka sopii hyvin liikerakentamiseen. Kustannukset pidetään oikean tasoisina kaikilla osa-alueilla, SRV:n aluejohtaja Timo Jääskeläinen sanoo.
Kohteessa käytettiin SRV:n tapaan paljon aliurakoitsijoita ja myös vuokratyövoimaa.
– Vaikka vuokratyövoiman kaiku on hieman negatiivinen, niin sille ei ole perusteita. Ammattitaitoista porukkaa, työmaapäällikkö Pasi Haakana sanoo.
Oulun vanha rakennuskanta on paljolti puupaalujen varassa. Siksi tässäkään kohteessa pohjaveden pintaa ei saanut alentaa, jotta naapureiden paalut eivät lahoa. Vedenpintaa tarkkailtiin koko työmaan ajan. Kallio on kohteessa ehjää, joten halkeamien injektointeja oli vain vähän.
Pasi Haakana antaa tunnustusta Oulun rakennusvalvonnalle joustavuudesta; käyttöönottotarkastuksia voitiin tehdä useassa vaiheessa tarpeen mukaan.
Samoin Haakana pitää hyvänä, että rakennesuunnittelija oli paikallinen. Perustusvaiheita piti tarkentaa sitä mukaa, kun kaivu ja louhinta edistyivät.
Kohteelle on myönnetty ylin eli platinainen LEED-ympäristösertifikaatti.
– Koska rakentaminen vastaa vain noin 20 prosenttia elinkaarikustannuksista ja käyttö 80 prosenttia, pitää energiatalouden olla kunnossa, Niina Rajakoski sanoo.
SRV jatkaa Oulun kehittämistä: Satamarantaan rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tuhat asuntoa.
