Kauppakorkeakoulu muutti Otaniemeen

Yli viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen kaikki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laitokset ovat jälleen saman katon alla uudessa rakennuksessa, kun kauppakorkeakoulu muutti helmikuussa Espoon Otaniemen kampukselle. Uudisrakennus valmistui toisena rakennusvaiheena viime vuonna valmistuneen Väreen ja A Bloc -kauppakeskuksen täydennykseksi.

Rakennusteknisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre-rakennus, kauppakeskus A Bloc metroasemaliittymineen sekä kauppakorkeakoulun rakennus ovat yhtä rakennusta, kohteen pääsuunnittelijana toiminut Jussi Palva Verstas Arkkitehdit Oy:stä kertoo.

– Ne ovat kaikki samaa kokonaisuutta, jolla tavoitellaan parasta mahdollista synergiaa. Kauppakorkeakoulu jäsentyy omaksi rakennuksekseen sitä kautta, että sillä on oma sisääntuloaukio ja oma sisäänkäynti, joka aukeaa omaan suuntaansa, Palva sanoo.

Uusi rakennuskokonaisuus on niin suuri, että se näyttäytyy ulospäin omana korttelinaan, jonka rakennukset ovat kiinni toisissaan. Aiempi Väre-rakennusvaihe on esitelty Projektiuutisten numerossa 4/2018.

Allianssilla joustoa ja tehoa

Rakennushankkeen sopimusmallina oli ACRE-allianssiksi nimetty tilaajan eli Aalto- yliopistokiinteistöt Oy:n ja keskeisten toteuttajaosapuolten hybridiallianssi, joka on räätälöity erityisesti suurten ja vaativien hankkeiden toteutukseen.

– Allianssimuoto antoi pelivaraa joustoille ja suunnittelulle. Hankkeeseen laadittiin yhteisvoimin tavoitteet, joista osa on siirretty myös aliurakoihin. Tavoitteissa onnistumisesta palkittiin. Alusta alkaen kaikki pyrkivät samaan suuntaan eli yhteiseen hyvään hankkeen parhaaksi. Hankkeessa panostettiin voimakkaasti kustannushallintaan, ja saimmekin toteutettua merkittäviä kustannussäästöjä hankkeen aikana kuitenkaan tinkimättä laadusta, rakennuttajakonsulttina toimineen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n projektipäällikkö Marko Penttilä sanoo.

Käyttäjät pidettiin lähellä suunnittelua ja rakennuttamista koko hankkeen ajan. Yhteisiä työpajoja järjestettiin yli 200 kappaletta. Näin varmistettiin rakennuksen ja tilojen soveltuminen myös tulevaisuuden tarpeisiin. Erityisesti tilojen toivotaan tukevan ja edistävän käyttäjiensä yhteisöllisyyttä.

– Kokonaishankkeessa näkyy myös projektissa oppiminen. Ensimmäisen vaiheen ongelmista on opittu ja pientä viilausta on matkan varrella tullut, kun ollaan kokemusta rikkaampia ykkösvaiheen jälkeen. Tämä näkyi toisen vaiheen valmistumisessa. Työmenetelmät ovat tehostuneet matkan varrella, Aaltoyliopistokiinteistöjen rakennuttamisesta vastaava johtaja Jarmo Wilander toteaa.

Viranomaisyhteistyökin on sujunut hankkeessa poikkeuksellisen hyvin. Espoon rakennuslautakunta antoi kokonaishankkeelle HURRAA!-tunnustuspalkinnon vuonna 2018. Palkinto myönnetään erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutuneelle rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle.

Kosteudenhallintaa ja energiatehokkuutta

Kohteen betonirakenteiden kosteudenhallinta oli hankkeessa tärkeässä roolissa.

– Koko hankkeessa on ollut pitkäkestoinen betonirakenteiden kuivumisen seuranta porareikämittauksin. Kosteudenhallinta oli kakkosvaiheessa paremmin ennustettavissa, kun meillä oli vastaavia rakenteita jo käytössä ensimmäisessä vaiheessa. Siinä mielessä kuivumisolosuhteiden hallinta ja aikataulutus olivat hyvin hallinnassa. Kuivumiselle oli vielä vähän enemmän aikaa kuin ykkösvaiheessa. Tietysti kaikki kosteudet on myös mitattu useasta kohdasta, Penttilä sanoo.

Kohde on erittäin energiatehokas, E-luku on A-luokkaa ja mitattu ilmatiiveysluku on alle yhden. Energiantuotannon osalta ja talo teknisesti Väreen ja kauppakorkeakoulun kiinteistökokonaisuus toimii kuin yksi rakennus. Pääenergianlähteenä on geoenergia, joka kattaa noin 90 prosenttia lämmitystarpeesta ja jäähdytystarpeen kokonaan.

Koko suurta kampuskorttelia palvelemaan on kiinteistön alla sijaitsevalle energiakentälle porattu kaikkiaan 67 kappaletta noin 320 metrin syvyistä energiakaivoa. Maalämpökaivot olivat tilaajan erillishankinta.

Kiinteistökokonaisuuden katolle on asennettu yli 1000 neliötä aurinkopaneeleita. Kaukolämpö on varalla huippupakkasia varten noin kymmenen prosentin osuudella.

Kohteen monimuotoinen rakenne erilaisine kulmineen tuotti rakennesuunnittelijoille haastavia liittymädetaljeja rakennusmoduulien liittymäkohdissa. Kohteen runkorakenteena on kantavat teräsbetonipilarit.
Kantavat betoniseinät ovat elementtirakenteisia ja laatastot ontelolaattoja. Palkistot ovat matalapalkkideltapalkkeja.

Pintamateriaaleihin huomiota

Tekniikan osalta kauppakorkeakoulun rakennus on yksinkertaisempi ja selkeämpi kuin aiempi Väre-rakennusvaihe, joka oli pinnoiltaan pelkistetympi muun muassa työpajatilojen vuoksi. Kauppakorkeakoulussa ollaan lähempänä normaalia modernia toimistorakennusta monitilatoteutuksineen.

– Kauppakorkeakoulun puolella painottuu ryhmätyöskentely ja ryhmässä oppiminen. Samoin siellä on paljon keskittyneeseen työhön sopivia paikkoja ja ilme on viimeistellympi, Palva kertoo.

Pintamateriaalit nousivat tärkeään rooliin, kun rakennukselle haettiin toivottua ilmettä.

– Täällä on pintamateriaaleja, joilla oli pitkät toimitusajat, mikä toi omia haasteitaan toteutuksen hankintapuolelle. Värisävyjä haettiin huolella. Kauppakorkeakoulu muuttaa vanhoista tiloista aivan uudenlaiseen rakennukseen ja koululle haluttiin luoda oma identiteetti, Penttilä kertoo.

Puuverhoilua on käytetty paljon seinissä ja alakatoissa varsinkin pohjakerroksessa, jossa lattiamateriaalina ovat luonnonkivilaatat. Tiilijulkisivualueilla sisäpintojen seinät ovat lähtökohtaisesti tammipintaisia ja lasijulkisivu-alueilla vaaleita järjestelmäseiniä. Metallikaiteissa ja käsijohteissa on messinginvärinen pinta.

– Kaikista pintamateriaaleista tehtiin mallit, ja mallikatselmuksia on ollut paljon. Betonipintaa ei juuri ole näkyvissä, toisin kuin Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun puolella. Täällä on paljon arempia pintamateriaaleja, ja esimerkiksi parkettia on käytetty huomattavasti enemmän lattioissa. Loppukäyttäjä oli koko ajan mukana suunnittelussa. Pidimme viikoittain käyttäjätyöpajoja yhdessä suunnittelijoiden kanssa, allianssin projektipäällikkönä toiminut Pekka Kähkönen SRV Rakennus Oy:stä kertoo.

– Meidän tavoitteenamme oli luoda rakennus, johon ihmiset haluavat tulla, niin kauppakorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat kuin ulkopuolisetkin, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kehityspäällikkö Perttu Kähäri toteaa.

– Halusimme luoda rakennuksen, johon heti sisään astuessaan tietää tulleensa kauppa korkeakouluun. Avainsanoja olivat autenttinen ja arvokas, mutta samalla lämmin, turvallinen ja kestävä. Teimme tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa, mikä tässä projektissa toimi aivan erinomaisesti, käyttäjän edustajana rakennusprojektissa mukana ollut Kähäri sanoo.

Historiallista jatkumoa

Sisustukseen haluttiin tuoda pala historiaa vanhan kauppakorkeakoulun päärakennuksen hengestä Töölöstä. Irtaimistosta mukaan otettiin uudelleen verhoiltuina ja maalattuina Ilmari Tapiovaaran vuonna 1946 suunnittelemat Domus-tuolit, joita löytyy BIZ Learning HUBin tiloista sekä aulatiloista. BIZ Learning HUB on rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva valoisa opiskelijoiden työskentelytila, jollaisesta on jo hyviä kokemuksia Töölöstä. Tila on mukautuva ja hyvin toimiva erityisesti ryhmätöiden tekemiseen.

Kohteen sisustussuunnittelusta vastannut Suunnittelutoimisto KOKO3 Oy suunnitteli rakennusta varten ornamentin, jossa yhdistyvät yliopiston A-logo sekä diagonaalimuodot, joita on niin rakennuksen muodossa kuin Töölön vanhassa päärakennuksessakin. Ornamenttia on käytetty monin eri tavoin muun muassa seinäpinnoissa, lasiteippauksissa ja kiintokalusteissa.

Pohjakerroksen kaarevissa luentosaleissa on käytetty siirtoseiniä, joiden avulla saleja voidaan avata ja liittää yhteen. Osittain luentosalit avautuvat myös pohjakerroksen aulatiloihin ja muodostavat niiden kanssa isomman kokonaisuuden suurempia tilaisuuksia varten. Esitystekniikka on tehty niin, että suuret näyttöpaneelit voivat toimia yhdessä tai erillisinä näyttöinä. Pohjakerroksessa on myös Ravintola ja viinibaari Arvo sekä Cafe Kylteri. Kolmannessa kerroksessa on BIZ-lounge terasseineen.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén