Kauppakeskus Zeppelin
Uutta ilmettä
Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Pekka Agarth
Kempeleessä sijaitseva Zeppelin oli valmistuessaan vuonna 1992 Pohjois-Suomen ensimmäinen kauppakeskus. Oululaisen Arkkitehtitoimisto Väisänen Oy:n suunnittelemaan kohteeseen on tehty vuosien varrella pieniä muutoksia ja korjauksia. 20 vuotta myöhemmin laajentaminen ja ilmeen uusiminen alkoi olla kävijämääräänsä kasvattaneelle kauppakeskukselle tarpeen. Uudistuksen puolesta puhui myös Kempeleen asukasmäärän lisääntyminen ja palveluntarpeiden kasvaminen.
Ajatuksia laajentamisesta oli ilmassa jo 2000-luvun puolivälissä, mutta lisärakentaminen mahdollistui vasta kaavamuutoksen tultua voimaan noin kaksi vuotta sitten.
Työt aloitettiin tammikuussa 2011 ja yleisölle laajennus avattiin marraskuussa 2011. Laajennuksessa valmistui uutta tilaa yhteensä 10 200 neliötä. Niistä 4000 neliötä kuuluu Prisman laajennukseen ja 4700 neliötä on kauppakeskuksen pienliiketiloja. Kauppakäytäviä on 1300 neliötä. Uusia liiketiloja valmistui kaikkiaan 23. Ennestään Zeppelinissä oli vuokrattavaa liiketilaa 21 500 neliötä.
Valmiiksi joulumarkkinoille
Sekä Prisman että kauppakeskuksen laajennuksen suunnitteli oululainen Arkkitehtitoimisto HML Oy. Kohde oli toimistolle tuttu jo aiemmista muutostöistä. Edelliset suuremmat muutostyöt Zeppelinissä tehtiin, kun eteläpäätyyn rakennettiin Prisma 2005 ja 2007 Eurospar-marketin entiset tilat muutettiin pienliiketiloiksi.
– Tilaaja toivoi kauppakeskukselle nyt kasvojenkohotusta, kertoo molempien urakoiden pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Jukka Lahtinen.
Zeppelinin pääomistaja Sponda Oyj:n kiinteistökehitysyksikön projektipäällikkö Tuomas Rantsi kertoo, että koko kauppakeskus haluttiin viedä tälle vuosituhannelle. Uutta ilmettä luotiin sisätilojen ulkoasulla ja värivalinnoilla. Arkkitehtitoimisto HML:ssä sisustuksen ja värityksen suunnitteli oululainen sisustusarkkitehti Leena Koponen.
Suunnittelun reunaehtona ja koko projektin suurimpana haasteena oli, että urakat saadaan valmiiksi joulumarkkinoille 2011.
– Sen takia toteutusmuodot piti miettiä tarkasti. Prisman laajennus oli selkeä kohde ja se päätettiin toteuttaa KVR-urakkana. Kauppakeskuksen laajennus toteutettiin projektinjohtourakkana. Jokaisella tulevalla käyttäjällä oli omat erityiset tarpeensa, ja projektinjohtourakalla pystyttiin venyttämään lisää aikaa myymälöiden suunnittelulle, kertoo Rantsi.
Monen toimijan ja tekijän projekti, jossa suunnittelu ja toteutus limittyvät, on Lahtisen mukaan haasteellinen. Siinä kuitenkin onnistuttiin hyvin. Tyytyväisin hän on omaleimaiseen ja väljään sisäisten kauppakatujen yleisilmeeseen ja näyttävien sisäänkäyntien suunnitteluun.
Laajennus itään ja etelään
Kaksikerroksinen kauppakeskuksen laajennus sijoitettiin rakennuksen itäpuolelle, Prisma puolestaan laajeni etelään ja itään. Kauppakeskuksen laajennuksessa liiketilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa on ilmanvaihdon konehuoneita ja teknisiä tiloja ja kellarissa on väestönsuoja. Vanhalla puolella tehtiin pieniä uudistuksia: keskusaulaa freesattiin päällystämällä lattia uudestaan, maalaamalla seinät ja uusimalla valaistus.
Uudet pienliiketilat sijoiteltiin niin, että ravintolatilat ovat omissa ryhmissään. Näin saatiin rakennettua ravintolatoiminnan vaatimat talotekniikan erikoisjärjestelmät kuten tehokas ilmastointi ja rasvakaivot. Kohteessa on jäähdytyksellä varustettu ilmastointi.
Moderni automaatio kohteessa oli jo valmiiksi, ja uutta tekniikkaa lisättiin olemassa oleviin järjestelmiin. Esimerkiksi olemassa olleen sprinklerijärjestelmän kapasiteetti riitti myös uudelle puolelle, eikä sammutusvesialtaita tarvinnut rakentaa.
Kohteen infratyöt urakoi Viherrengas Järvenpää VRJ Oy. Laajennuksen yhteydessä rakennettiin kauppakeskukseen uusi liittymä ja lisää pysäköintitilaa: osa parkkipaikoista jäi laajennuksen alle.
Vanhan jatkoksi uutta
Prisman rakennuttajakonsulttina toimi Hannu Yppärilä Arkjatek Oy:stä. Marketin rakennesuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy:n Oulun toimisto. Kohde oli rakennesuunnittelija Jouni Siika-aholle tuttu: hän oli ollut suunnittelemassa Zeppelinin rakenteita jo 1990-luvun alussa. Silloisten cad-kuvien pohjalta suunnittelua oli helppo jatkaa. Pieniä kerroskorkeuden poikkeamia lukuun ottamatta uusi ja vanha osa saatiin sovitettua hyvin yhteen.
Laajennuksen runkojako tehtiin vanhojen runkojakojen mukaan. Kantavia rakenteita ovat betonipilarit ja jännebetonipalkit. Yläpohja on teräsrakenteinen sisäänpäin kallistettu pakettikatto. Prisman perustus on rungon kohdalta paalutettu, ja maanvaraisen alapohjan alla on kevennetty perustus. Ulkoseinissä on rankarunko ja laajennuksessa on vanhasta osasta tuttu peltiverhous.
Prisman urakoi oululainen Temotek Oy. Rakentamaan päästiin tammikuun 2011 lopussa. Kohde oli työpäällikkö Pertti Penttilän mukaan Temotekille tyypillinen: yritys on urakoinut paljon liikerakennuksia ja kauppoja. Itse rakentaminen oli perusrakentamista, mutta urakan erityispiirteenä oli toimivan supermarketin vieressä rakentaminen.
– Kaupan tilojen oli säilyttävä puhtaina ja pölyttöminä, vaikka vieressä rakennettiin, kertoo Penttilä. Pölynhallinnasta huolehdittiin alipaineistamalla työalueita ja viime kädessä kohdepoistoilla. Rakentamisessa edettiin pitkälti kaupan ehdoilla, ja joitakin työvaiheita tehtiin aukioloaikojen ulkopuolella. Kauppakeskuksen asiakkaiden ja tavaratoimitusten oli päästävä kulkemaan, mikä taas tiesi ahtaita olosuhteita työmaan toiminnoille. Zeppelinin idän puoleinen sisäänkäynti haluttiin pitää auki, joten asiakkaille tehtiin kulkureitti työmaa-alueen keskeltä. Kauppakeskuksen tavaratoimitukset vietiin rakennuksen länsipuolelta ja työmaalle tavara tuli itäpuolelta. Näin kuljetukset eivät menneet ristikkäin.
Paaluille perustettu
Myös kauppakeskuksen laajennus perustettiin paaluille ja kevennetylle maanvaraiselle laatalle. Tontilla paalutettiin 10 18 metrin syvyyteen. Kohteen rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy:n Oulun yksikkö.
Kohteen rakennesuunnittelijana toiminut yksikön päällikkö Ismo Kovalainen kertoo, että laajennukseen valittiin vastaavanlaiset runkorakenneratkaisut kuin vanhassa osassa. Laajennus toteutettiin kokonaisuudessaan omana runkonaan, jonka primäärirungon muodostavat betonipilarit ja HI-palkit. Rakenteet suunniteltiin täysin 3D-tietomallintamalla. Myös vanhan osan runko mallinnettiin. Mallit yhdistämällä saatiin liitoskohdan törmäystarkastelut tehtyä helposti.
Seinärungot ovat paikalla rakennettuja puurunkoulkoseiniä. Vesikattojen ulkoseinät ja käytävien korotetut osat tehtiin teräsrunkoisina ja Paroc-elementeistä.
Uuden ja vanhan osan liittämisessä suunnittelun lähtökohtana oli Kovalaisen mukaan se, että laajennuksesta ei tule korkeampi kuin vanhasta osasta. Näin kinoslumikuormat eivät rasita vanhan puolen vesikattoa.
Kiire kuului myös rakennesuunnittelun haasteisiin. Myös teräsrunkoisten käytävien korkeiden osien ja pyöreiden muotojen suunnittelu ja sovittaminen liiketilojen mukaan oli haastavaa. Kantavat rakenteet oli saatava sijoitettua niin, että ne häiritsisivät mahdollisimman vähän tilojen käytettävyyttä.
Muodot olivat Kovalaisen mielestä toisaalta myös mukavia suunniteltavia: kun aina ei tehdä tavanomaista, tulee työhön omanlaistaan vaihtelua.
Vältettävä tärinää ja pölyä
Kauppakeskuksen rakennusurakan teki SRV Pohjois-Suomi.
– Työt aloitettiin helmikuun lopussa 2011. Urakka oli aikataulullisesti tiukka, ja lukuisat muutostyöt toivat lisää kiirettä, kertoo SRV Pohjois-Suomen työmaapäällikkö Antti Ylänne.
– Kauppakeskuksen vieressä työskennellessä tärinää piti välttää. Esimerkiksi ennen paalutuksia poistimme maasta jään ja sulatimme maapohjaa, jotta paaluja ei tarvitsisi lyödä jään läpi, kertoo Ylänne.
Tavaralogistiikka ajoitettiin niin, että materiaalit tuotiin vasta sitten, kun ne olivat menossa paikalleen. Liian aikaisin ei haluttu varastoida mitään.
Tiukasti aikataulutettu urakka sujui Ylänteen mielestä hyvin.
– Yhteistyö rakennuttajan kanssa toimi. Se on osin edellytyskin projektinjohtourakoiden tekemiselle.
Ylänne on tyytyväisin laajennuksen yleisilmeeseen: kehtaa sanoa, että on ollut Zeppeliniä tekemässä.
Selkeä tiedotuslinja
Zeppelin oli tuttu kohde myös kauppakeskuksen urakan rakennuttajakonsulttina toimineelle Jukka Puolakalle. Polarcon Oy:n Puolakka ja Lauri Laakso olivat rakennuttajakonsultteina edellisissä kauppakeskuksen muutostöissä. Kun kohteen taustat ja ongelmapaikat olivat tiedossa ja toimijat tuttuja, uskalsi suureen urakkaan lähteä.
Laajennus työllisti Puolakan täysipäiväisesti koko viime vuoden.
– Ei ole tavanomaista, että kauppakeskusta laajennetaan niin, että yhtäkään liikettä ei tilapäisesti suljeta, sanoo Puolakka.
Rakentajien ja kauppiaiden arkea helpotti hyvä tiedon kulku. Töiden etenemisestä, tulevista työvaiheista ja tavarantoimitusreittien tai asiakkaiden käytössä olevien sisäänkäyntien muutoksista tiedotettiin viikoittain. Puolakan mukaan tiedotuslinja oli selkeä alusta alkaen: silloin ei kauppiaidenkaan tarvitse erikseen soitella ja kysyä, miten tavarantoimitusten reitit ovat tällä viikolla muuttuneet.
Ratkaistavaa riitti ja yllätyksiä tuli tutussakin kohteessa. Tärinää ja pölyä piti välttää ja suorittaa työt sen mukaan. Puolakka muistelee yhden pölyvahingon sattuneen töiden aikana. Sähköjä tai veden tuloa ei voinut katkaista aivan milloin vain. Työmaalla pähkäiltiin esimerkiksi erään vesijäähdytteisen ravintolalaitteen toiminnan takaamista myös vesikatkon aikana.
Työläin vaihe oli muutoksien tekeminen liiketiloihin. 23 liiketilasta vain kaksi tehtiin mallihuoneiston mukaan. Muihin tehtiin muutoksia yrittäjien ja kansainvälisten ketjujen vaatimusten mukaan.
– Muutostoiveet saatiin siirrettyä tuotantoon ja liiketiloista tuli sellaisia kuin vuokralaiset halusivatkin. Projektinjohtourakka osoittautui tässä oikeaksi valinnaksi. Perinteinen malli olisi ollut liian jäykkä, sanoo Puolakka.
Myös hänen mielestään hankkeessa haastavinta oli aikataulu.
– Koko ajan taustalla oli tieto, että 15.10. on oltava valmista. Lokakuun alussa vielä vaiheessa olleessa kauppakeskuksessa kävellessä tuli mieleen, että miten tässä käy.
Katastrofit jäivät onneksi loppumetreillä tulematta ja kohde luovutettiin sovittuna ajankohtana. Muuta vaihtoehtoakaan ei ollut – seuraavana päivänä parkkipaikalla odotti jo jono rekkoja tuomassa tavaraa myymälöihin.
